Pron hallitus: Työntekijän suojan heikentäminen ei ole ratkaisu

Palkansaajakeskusjärjestöt jättivät yhdessä yhteistoimintalain muutoksia koskevaan mietintöön eriävän mielipiteen. Jälleen kerran aidot vaikuttamismahdollisuudet hallitusohjelman yksityiskohtaisiin kirjauksiin loistivat poissaolollaan. 

Mietinnössä esitetään yhteistoimintalain heikentämistä EU:n minimitasoon siten, että lain soveltamisalaa nostetaan 50 työntekijän työpaikkoihin. Tällä hetkellä laki koskee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä, yhteisöjä ja sivuliikkeitä. Esitetyt muutokset sulkisivat merkittävän osan yrityksistä pois lain piiristä ja olisivat selkeä heikennys erityisesti 20–49 työntekijän yrityksissä työskenteleville. Lisäksi mietinnössä esitetään muutosneuvotteluaikojen puolittamista. 

– Yksittäiselle työntekijälle muutos merkitsee huomattavia taloudellisia menetyksiä. Tavoitteena on yksipuolinen työnantajien etujen edistäminen lomautus- ja irtisanomistilanteissa, puheenjohtaja Jorma Malinen jyrähtää.

Pron arvion mukaan yhteistoimintalakiin esitetyt muutokset tulevat tosiasiallisesti heikentämään työhyvinvointia sekä työpaikoilla tapahtuvan aidon paikallisen sopimisen edellytyksiä. 

– Voimassa olevan yhteistoimintalain uudistus on vielä tuore, mutta jo nyt on ollut nähtävissä sen myönteinen vaikutus työpaikkojen vuoropuhelun ja yhteistyön lisääntymiseen. Esitetty lakimuutos vesittää työelämän yhteistyön positiiviset vaikutukset yritysten johdon ja henkilöstön väliseen vuoropuheluun ja luottamukseen, Malinen ihmettelee. 

Työelämälainsäädäntö epätasapainossa 

Syksyllä on odotettavissa lisää työelämäheikennyksiä. Kokonaisuutena työntekijän suojaan kohdistuvat heikennykset ovat kohtuuttomia. 

– Hallituksen jo toteuttamat ja nyt suunnitteilla olevat heikennykset luovat työmarkkinoille dramaattista epätasapainoa. Työlainsäädäntö on luotu nimenomaan työsuhteen heikomman osapuolen, eli työntekijän, suojaamiseksi. Sitä muokattaessa on pyritty varmistamaan, että muutokset ovat tasapainoisia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta, Malinen muistuttaa.

Pian vuorossa ovat irtisanomissuojan ja takaisinottovelvollisuuden heikentäminen. Takaisinottovelvollisuus esitetään poistetavaksi alle 50 henkeä säännöllisesti työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Nykyisin taloudellis-tuotannollisista syistä irtisanottuja koskee työantajan takaisinottovelvollisuus neljän tai kuuden kuukauden ajan työsuhteen kestosta riippuen.