Päästöt vaikuttavat vesieliöiden kasvuun ja käyttäytymiseen
Jyväskylän yliopiston uusin tutkimus paljastaa, että kokoon kohdistuva valinta, kuten kalastusvalinta, saattaa vaikuttaa kalojen stressinsietokykyyn, joka puolestaan vaikuttaa merkittävästi kalojen kuntoon ja selviytymiseen muuttuvissa ympäristöissä. Tutkimuksessa osoitettiin, että pitkäkestoinen altistuminen mangaanisulfaatille (MnSO4), joka on yleinen yhdiste kaivosten jätevesissä, vaikuttaa haitallisesti seeprakalojen kasvuun, fysiologiaan ja käyttäytymiseen.
Kalastus kohdistuu tunnetusti keskikokoisiin ja suuriin yksilöihin alamitta- ja pyydysrajoitusten kautta, suosien monesti saalislajien nopeaa elinkiertoa. Jyväskylän yliopiston tutkijat havaitsivat, että seeprakalat, joilla on erilaisia elinkierto-ominaisuuksia, reagoivat eri tavoin jatkuvaan mangaanisulfaattialtistukseen (MnSO4).
- Keskityimme tutkimuksessamme kahteen elinkiertotyyppiin: nopeasti kasvaviin kaloihin, joille on ominaista nopea nuoruusiän kasvu, varhainen sukukypsyminen ja pienempi koko sekä hitaasti kasvaviin yksilöihin, joille on ominaista hitaampi nuoruusiän kasvu, myöhempi sukukypsyminen ja suurempi koko, selventää akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.
Kalojen elinkierto-ominaisuuksien huomiointi luonnonsuojelussa
Tulokset osoittavat, että MnSO4-altistus hidastaa seeprakalojen kasvua ja laskee niiden kuntokerrointa, mikä on yksi hyvinvoinnin mittari. Vaikutusten laajuus vaihtelee kuitenkin elinkiertotyypin mukaan. Kalat, joilla oli nopea elinkiertostrategia, olivat herkempiä MnSO4:lle, sillä korkeissa altistuspitoisuuksissa ne kasvoivat hitaammin. Lisäksi niillä oli alhaisempi kuntokerroin ja ne söivät vähemmän verrattuna lajitovereihinsa, joilla oli hidas elinkiertostrategia.
- Tuloksemme osoittavat, että pitkäkestoinen mangaanisulfaattialtistus alhaisina pitoisuuksinakin voi heikentää kalojen kasvua ja selviytymistä, ja elinkierto-ominaisuuksien vaihtelulla voi olla ratkaiseva merkitys yksilöiden stressinsietokyvyn muokkaamisessa, kertoo Uusi-Heikkilä. Tämä tutkimus korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon populaatioiden elinkierto-ominaisuuksien piirteet ympäristöriskien arvioinnissa ja suojelustrategioissa, sekä huomioida kalastuksen ja ympäristömuuttujien yhteisvaikutukset kalakantoihin, hän jatkaa.
Lisätietoa päästöjen ja ympäristövaikutusten arviointiin
Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten mangaanisulfaatin kaltaiset ympäristöön päätyvät vierasaineet voivat vaikuttaa eri tavoin vesieliöihin niiden elinkiertostrategioihin perustuen.
- Näillä tuloksilla on merkittäviä vaikutuksia, kun halutaan ymmärtää kalakantojen elinkelpoisuutta ja sopeutumiskykyä ihmistoiminnan vaikutusten alaisissa elinympäristöissä, sanoo Uusi-Heikkilä.
Tutkimus toteutettiin osana Emil Aaltosen säätiön rahoitusta Jyväskylän yliopiston professori Anna Kupariselle ja hänen tutkimusryhmälleen.
Artikkelin tiedot:
- Fish with slow life-history cope better with chronic manganese exposure than fish with fast life-history, Silva Uusi-Heikkilä, Jouni K. Salonen, Juha S. Karjalainen, Ari Väisänen, Johanna Hippeläinen, Teemu Hämärvuo, Anna Kuparinen, Wiley Ecology and Evolution, 8.8.2024
- Linkki artikkeliin: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ece3.70134
- Doi-numero: https://doi.org/10.1002/ece3.70134
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä 044-3238174; silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi
Professori Anna Kuparinen 040-7313120; anna.k.kuparinen@jyu.fi
Tutkijatohtori Jouni Salonen 040-7509537; jouni.k.salonen@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Koneoppiminen vauhdittaa kvarkki-gluoniplasman ominaisuuksien määrittämistä (Hirvonen)30.8.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa fysiikan alan väitöstutkimuksessa kehitettiin raskasionitörmäysten virtausdynaamista mallintamista ja uusia koneoppimistekniikoita simulaatioiden nopeuttamista varten. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) CERN-LHC-kiihdyttimen korkean energian ydintörmäyksissä muodostuvan vahvasti vuorovaikuttavan aineen ominaisuuksien entistä tarkempaan kartoittamiseen.
Miksi juoksijat jakavat dataa lenkkeilystään muille?29.8.2024 14:42:39 EEST | Tiedote
Mediassa uutisoitiin alkuviikosta ilmiöstä, jossa kiireiset ihmiset palkkaavat toisia juoksemaan lenkkejä puolestaan sosiaalista mediaa varten. Jyväskylän yliopistossa Lauri Palsa ja Pekka Mertala ovat tutkineet liikuntaharrastajien suhdetta teknologiaan, ja ovat tunnistaneet syitä sille miksi teknologioita käytetään ja dataa jaetaan muille.
Kolme Jyväskylän yliopiston professoria valittiin Teknillisten tieteiden akatemiaan28.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisten tieteiden akatemiaan valittiin kolme Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tutkijaa, Heikki Karjaluoto, Tommi Kärkkäinen ja Ilkka Pölönen. TTA on suomalainen tiedeakatemia, joka pyrkii edistämään teknistieteellistä tutkimusta sekä tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä.
Päättöarvioinnin uudistus on luonut opettajan arviointityöhön jännitteitä27.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Uudistuneet arviointikriteerit peruskoulun päättöarvosanoille parantavat arvosanojen yhdenmukaisuutta ja opiskelijavalintojen oikeudenmukaisuutta. Uuden tutkimuksen mukaan uudistus on luonut opettajien arviointityöhön uudenlaisia jännitteitä.
Väitös 30.8.2024: Immuunisolujen tiheys ja sijainti vaikuttavat suolistosyöpäpotilaan ennusteeseen (Elomaa)26.8.2024 08:38:49 EEST | Tiedote
FM Hanna Elomaa tutki väitöskirjassaan immuunisolujen merkitystä suolistosyövässä sekä kartoitti immuuni- ja syöpäsolujen välisiä vuorovaikutussuhteita. Saadut tulokset edistävät suolistosyöpäpotilaan ennusteen arviointia ja voivat auttaa uusien syöpähoitojen kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme