Valtakunnallisen sinileväkatsauksen yhteenveto kesä-elokuu 2024: Sinileväkukintoja havaittiin tänä vuonna erityisesti avomerialueilla ja rannikoilla, sisävesillä sinilevätilanne oli vaihteleva

29.8.2024 08:30:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Lämmin alkukesä aikaisti sinilevähavaintoja etenkin Suomenlahden merialueilla. Sinileväkukintojen huippu koettiin eteläisillä ja lounaisilla rannikko- ja avomerialueilla kesä-heinäkuun aikana. Sisävesillä sinilevätilanne oli kesän aikana muuttuvien säiden seurauksena vaihteleva, ja runsaimmat sinileväkukinnat havaittiin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Tänä kesänä valtakunnalliseen sinileväseurantaan kuului 372 havaintopaikkaa, joista 270 sijaitsi sisävesillä ja 102 rannikolla. Sisävesillä noin puolessa paikoista ei havaittu lainkaan sinileväkukintoja, kun taas merialueen havaintopaikaistoista vain kolmannes pysyi sinilevättömänä läpi kesän.

Seurannassa mukana olevilla paikoilla sinilevätilanne käydään arvioimassa kerran viikossa neliportaisella asteikolla: ei sinilevää, hieman sinilevää, runsaasti sinilevää tai erittäin runsaasti sinilevää. Runsaita tai erityisen runsaita sinilevätilanteita ilmeni 26 prosentissa sisävesien ja 36 prosentissa merialueiden havaintopaikoista.

Seurannan havaintopaikkojen lisäksi kansalaisilta tuli Järvi-meriwikin ja Vesi.fi-palvelun kautta lähes 2 500 havaintoa sinilevätilanteesta. Kansalaisten havainnoissa 70 prosentissa oli havaittu sinilevää.

Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.jarviwiki.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.

Järvi-meriwikin sinileväbarometrit kuvaavat valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopisteiden havaintoja Suomen sisävesiltä sekä rannikko- ja saaristoalueilta. Vihreät palkit kuvaavat vuoden 2024 havaintoja ja harmaa alue kuvaa vuosien 1998–2023 suhteellisen sinilevämäärän keskiarvoa. Sinileväbarometri on suuntaa antava, koska havaintopaikkojen määrä ja sijainti on vaihdellut vuosien välillä. Suomen ympäristökeskus (Syke)

Linkki sisävesien sekä rannikko- ja saaristoalueiden sinileväbarometreihin Järvi-meriwikissä

Kesän 2024 havainnot sisävesillä, rannikoilla ja avomerialueilla

Kesäkuun sinilevätilanne sisävesillä oli alkukesälle tyypillisen rauhallinen. Juhannuksen yli jatkuneen lämpimän sään seurauksena sinilevän määrä lisääntyi juhannuksen jälkeen, ja sinilevää havaittiin hetkellisesti hieman enemmän kuin ajankohdalle on tyypillistä. Heinäkuussa sinilevän määrä vaihteli hieman viikkojen välillä, mutta tilanne pysyi rauhallisena ja sinilevää esiintyi jopa hieman vähemmän kuin tyypillisesti heinä-elokuun vaihteessa. Heinäkuussa tehtiin yksittäisiä sinilevähavaintoja myös Lapissa. Elokuun lämmin sää lisäsi jälleen sinileväkukintoja, joita esiintyi hieman loppukesälle tyypillistä enemmän. Runsaimmat sinileväkukinnat havaittiin pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomessa.

Alkukesän lämpimän sään ja varhaisessa vaiheessa lämmenneen meriveden seurauksena pintaleväesiintymien havainnot lisääntyivät Suomenlahden rannikolla kesäkuussa aikaisemmin kuin tyypillisesti. Heinäkuun loppupuolella sinilevän määrä runsastui Suomen eteläisillä ja lounaisilla rannikkoalueilla, ja sinilevähavaintoja ilmoitettiin keskimääräistä enemmän verrattuna vuosien 1998–2023 heinä-elokuun vaihteeseen. Elokuun alussa sinilevän määrä hieman väheni, ja oli ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Sinilevää esiintyi lähinnä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rannikolla, mutta havaintoja tehtiin pitkin rannikkoa aina Pohjois-Pohjanmaalle asti.

Kolme%20kaaviota%2C%20jotka%20kuvaavat%20sinilev%E4havaintoja%20kes%E4ll%E4%202024%20l%E4ntiselt%E4%20Suomenlahdelta%2C%20it%E4iselt%E4%20Suomenlahdelta%20ja%20Selk%E4merelt%E4.%20Pisteet%20kuvaavat%20vuoden%202024%20yksitt%E4isi%E4%20sinilev%E4havaintoja%2C%20ja%20harmaa%20alue%20n%E4ytt%E4%E4%20vuosien%202009%u20132023%20havaintojen%20vaihteluv%E4lin. — Sinilevähavainnot avomerialueilta itäiseltä Suomenlahdelta, läntiseltä Suomenlahdelta ja Selkämereltä. Kuvaajat ovat koostettu satelliittihavaintojen pohjalta. Pisteet kuvaavat yksittäisten päivien sinilevähavaintoja kesällä 2024. Harmaa alue kuvaa vuosien 2009–2023 havaintojen vaihteluvälin, johon ei sisälly poikkeavan suuret yksittäiset havainnot (10 % havainnoista ei mukana). 0=ei sinilevää, 1=mahdollista sinilevää, 2=todennäköisesti sinilevää ja 3=varmasti sinilevää. **Copernicus Sentinel ja NASA-data, Syke (2024)**

Alkukesän lämpö aikaisti sinilevähavaintoja myös Suomenlahden avomerialueilla. Sekä itäisellä että läntisellä Suomenlahdella sinileväkukinnan huippu saavutettiin kesäkuun lopulla. Selkämerellä ja Ahvenanmerellä sinilevä alkoi runsastua heinäkuun puolessa välissä. Näillä merialueilla sinileväkukinnan huippu saavutettiin heinäkuun lopussa. Elokuun alun viilentynyt ja sateinen sää sekä vesimassaa sekoittavat tuulet vähensivät sinileväkukintoja avomerialueilla. Perämerellä sinilevää havaittiin lähinnä rannikkoalueilla.

Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata Tarkka-palvelun satelliittiaineistosta koostettujen sinileväbarometrien avulla. Barometrissa kuluvan vuoden havainnot on merkitty mustina pisteinä. Harmaa taustaväri kuvaa vuosien 2009–2023 havaintojen vaihteluvälin, johon ei sisälly poikkeavan suuret yksittäiset havainnot.

Kesän lopussa avomeren sinileväbarometreista määritetään sinileväkukinnan kesto, runsaus ja voimakkuus, mikä mahdollistaa vuosien välisen vertailun. Barometritiedon perusteella tehdyn kokonaisarvion mukaan tänä vuonna sinilevää havaittiin itäisellä Suomenlahdella keskimääräistä enemmän. Suuren sinilevämäärän idässä selitti todennäköisesti Itämeren pääaltaalta pohjavirtausten mukana kulkeutuneet ravinteet ja niiden sekoittumisen pintaveteen. Lisäksi sinileväkukintaa selittää etenkin lämmin kesäkuun loppupuoli. Läntisellä Suomenlahdella ja Selkämerellä sinileväkukinta oli tyypillisen runsas. Barometrit lasketaan päivittäin Sentinel-3 satelliitin OLCI-instrumentin pilvettömistä havainnoista ja julkaistaan Tarkka-palvelussa.

Kaikki kuuden avomerialueen sinileväbarometrit löytyvät Tarkka-palvelun etusivun alaosasta.

Mallinnukseen perustuva sinileväkukintojen riskiarvio ennusti sinilevän esiintymistä avomerialueilla tarkasti

Kesää 2024 koskeva sinileväriskiarvio avomerialueille laadittiin kesäkuun alussa tekoälypohjaisilla mallinnusmenetelmillä käyttäen lähtötietoina Suomen ympäristökeskuksen sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) avomeren seuranta-aineistoja sekä ELY-keskusten rannikkoseurantatietoja. Lisäksi käytettiin kaupallisen liikenteen aluksilla tehtävän Alg@line-seurannan materiaalia sekä satelliittikuva- ja sääaineistoja. Laadittu sinileväriskiarvio pystyi tarkasti ennustamaan sinilevien alueellisen jakauman ja runsauden Suomea ympäröivillä avomerialueilla. Ennuste pystyi erottamaan alueet, joilla sinileväkukintoja ei havaittu, ja joilla oli runsaita kukintoja. Toteutuneessa sinilevärunsaudessa on pienipiirteistä alueellista vaihtelua, jota malliennuste ei pysty kuvaamaan.

Alt-teksti%3A%20Kartta%2C%20jossa%20esitet%E4%E4n%20Suomen%20avomerialueiden%20sinilev%E4kukintojen%20riskiarvio%20kes%E4kuussa%202024.%20Riski%20on%20suurin%20Suomenlahden%20etel%E4-%20ja%20keskiosissa%20sek%E4%20Saaristomeren%20etel%E4osissa%20%28punaisella%29.%20Kohtalainen%20riski%20Pohjanlahden%20etel%E4osassa%20%28keltainen%29.%20V%E4h%E4inen%20riski%20It%E4meren%20p%E4%E4altaan%20pohjoisosassa%20%28sininen%29.%20%u05D4%u05D0Kev%E4isen%20ravinnetietojen%20puutteen%20takia%20valkoinen%20alue%20kartan%20keskiosassa%20on%20j%E4tetty%20arvioimatta. — Kesäkuun alussa Syken julkaisema, mallinnukseen perustuva avomerialueiden sinileväkukintojen riskiarvio. Valkoinen alue on jätetty arvioimatta, koska alueelta ei ole saatavissa talven ravinnetietoja. **Suomen ympäristökeskus (Syke)**

Kartta%20Suomen%20sinilev%E4tilanteesta.%20Kuvassa%20n%E4kyy%20sinilev%E4havaintoja%20ja%20merialueiden%20sinilev%E4tilanne%20kes%E4-elokuulta%202024.%20Karttaa%20tulkitaan%20J%E4rvi-meriwikin%20ja%20satelliittihavaintojen%20perusteella.%20Sinilev%E4havainnot%20esitetty%20v%E4rikoodein%3A%20ei%20lev%E4%E4%2C%20mahdollisesti%2C%20todenn%E4k%F6ist%E4%2C%20varmaa%20ja%20ei%20tulkintaa.%20Kartasta%20n%E4kyy%20sinilev%E4n%20esiintyminen%20paikallisesti%20ja%20avomerell%E4. — Yhteenveto kesä-elokuun aikana Järvi-meriwikiin tallennetuista sinilevähavainnoista ja avomerialueiden satelliittihavaintojen perusteella tulkituista kesäkauden pintaleväalueista. Kartassa näkyy sinilevätilanne runsaimmillaan havaintopaikoilla ja merialueilla. Sinilevähavainnot: Järvi-meriwiki, valtakunnallinen sinileväseuranta ja Syken satelliittihavainnot. Satelliittihavaintojen ja Järvi-meriwikin havaintoluokittelun väriasteikot vastaavat toisiaan. **Copernicus- ja USGS Landsat-data, Syke (2024).**

Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Suomen ympäristökeskus Syke seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa, ja julkaisee kesä-elokuussa viikoittain yleiskatsauksen sinilevätilanteesta sisävesillä ja Suomen läheisillä merialueilla. Viikoittainen valtakunnallinen tilannekatsaus julkaistiin tänä vuonna ajalla 20.6.–8.8., ja sinilevien havainnointi jatkuu syyskuun loppuun asti.

Sinileväkukintojen tyypillinen esiintymisaika on kesä–heinäkuun vaihteesta elokuuhun. Loppukesällä viileät yöt yleensä madaltavat vesien pintalämpötiloja, mikä voi hillitä sinileväkukintojen esiintymistä. Myös valon määrän vähentyminen hillitsee sinilevien kasvua. Runsaitakin sinileväkukintoja voi esiintyä kuitenkin vielä pitkälle syksyyn. Mikäli sinilevillä on käytettävissä riittävästi ravinteita, sinileväkukinta voi jatkua vielä jääpeitteenkin alla. Hajoavista sinileväsoluista vapautuva fykosyaniini-väripigmentti voi värjätä vettä ja rantaa sekä talvella jäärailoja turkoosiksi tai sinertäväksi, ja muodostaa turkoosia maalimaista massaa rannoille. Hajoavasta sinilevämassasta voi myös aiheutua epämiellyttävää hajua.

Valtakunnallista sinileväseurantaa on tehty vuodesta 1998 lähtien. Syke tekee seurantaa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ja kunnallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Myös Suomen Rotary on mukana sinileväseurannassa jo viidettä vuotta. Kansalaiset voivat osallistua seurantaan lähettämällä havaintojaan Havaintolähetti-sovelluksen kautta Järvi-meriwikiin tai Vesi.fi-sivuston sinilevätilanteen karttapalvelun kautta.

Suomen läheisten merialueiden sinilevätilanteesta saatiin tietoa satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehä- ja merihavaintoaseman sinilevien lajisto-, biomassa- ja pigmenttimittauksista sekä risteily- ja kauppalaivoilta, joihin on asennettu Alg@line-laitteisto. Ilmatieteen laitoksen meripalvelu toimitti ajankohtaista tietoa meriveden pintalämpötilasta. Sinilevälauttojen ajelehtimisennusteet laadittiin viikoittain Syken ja Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen yhteistyönä. Tänä vuonna satelliittihavaintoja hyödynnettiin merialueiden lisäksi myös noin 70 järvialueella. 

Syke kiittää kaikkia sinilevähavainnointiin osallistuneita tahoja tärkeästä yhteistyöstä tänäkin vuonna! 

Valtakunnallinen levätiedotus

Kesän satelliittihavainnot löytyvät Tarkka-palvelusta

Satelliittihavaintojen karttapalvelu Tarkka

Utön ilmakehä- ja merihavaintoasema sekä Alg@line-seuranta

Utön laji- ja pigmenttitulokset
Alg@line-automaattihavainnot laivoilta

Avainsanat

luonto kestävyysmurros tutkimus ympäristö Itämeri järvi sinilevä

Yhteyshenkilöt

Viestintä:

Valtteri Toikka, Valtteri.Toikka@syke.fi, puh. 0295 251 364

Lisätietoja sinilevätilanteestaPuhelimitse klo 13–15

Itämeren tila: puh. 050 5693 297 tai yritysnumero 0295 251 314

Sisävedet: puh. 050 5734 347 tai yritysnumero 0295 251 326

Satelliittihavainnot: puh. 050 4707 576 tai yritysnumero 0295 251 329, s-posti: EOtuki@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

**Järvi-&meriwiki, Copernicus- ja USGS Landsat-data, Syke (2024)**

Kolme kaaviota, jotka kuvaavat sinilevähavaintoja kesällä 2024 läntiseltä Suomenlahdelta, itäiseltä Suomenlahdelta ja Selkämereltä. Pisteet kuvaavat vuoden 2024 yksittäisiä sinilevähavaintoja, ja harmaa alue näyttää vuosien 2009–2023 havaintojen vaihteluvälin. — Sinilevähavainnot avomerialueilta itäiseltä Suomenlahdelta, läntiseltä Suomenlahdelta ja Selkämereltä. Kuvaajat ovat koostettu satelliittihavaintojen pohjalta. Pisteet kuvaavat yksittäisten päivien sinilevähavaintoja kesällä 2024. Harmaa alue kuvaa vuosien 2009–2023 havaintojen vaihteluvälin, johon ei sisälly poikkeavan suuret yksittäiset havainnot (10 % havainnoista ei mukana). 0=ei sinilevää, 1=mahdollista sinilevää, 2=todennäköisesti sinilevää ja 3=varmasti sinilevää.

Alt-teksti: Kartta, jossa esitetään Suomen avomerialueiden sinileväkukintojen riskiarvio kesäkuussa 2024. Riski on suurin Suomenlahden etelä- ja keskiosissa sekä Saaristomeren eteläosissa (punaisella). Kohtalainen riski Pohjanlahden eteläosassa (keltainen). Vähäinen riski Itämeren pääaltaan pohjoisosassa (sininen). האKeväisen ravinnetietojen puutteen takia valkoinen alue kartan keskiosassa on jätetty arvioimatta. — Kesäkuun alussa Syken julkaisema, mallinnukseen perustuva avomerialueiden sinileväkukintojen riskiarvio. Valkoinen alue on jätetty arvioimatta, koska alueelta ei ole saatavissa talven ravinnetietoja.

Kartta Suomen sinilevätilanteesta. Kuvassa näkyy sinilevähavaintoja ja merialueiden sinilevätilanne kesä-elokuulta 2024. Karttaa tulkitaan Järvi-meriwikin ja satelliittihavaintojen perusteella. Sinilevähavainnot esitetty värikoodein: ei levää, mahdollisesti, todennäköistä, varmaa ja ei tulkintaa. Kartasta näkyy sinilevän esiintyminen paikallisesti ja avomerellä. — Yhteenveto kesä-elokuun aikana Järvi-meriwikiin tallennetuista sinilevähavainnoista ja avomerialueiden satelliittihavaintojen perusteella tulkituista kesäkauden pintaleväalueista. Kartassa näkyy sinilevätilanne runsaimmillaan havaintopaikoilla ja merialueilla. Sinilevähavainnot: Järvi-meriwiki, valtakunnallinen sinileväseuranta ja Syken satelliittihavainnot. Satelliittihavaintojen ja Järvi-meriwikin havaintoluokittelun väriasteikot vastaavat toisiaan.

Linkit

Sinileväkukintojen kesän 2024 riskiarvio

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme