Hyve Aivotärähdysklinikka mullistaa aivotärähdysten hoidon - Suomen ainoa kokonaisvaltainen kuntoutuspalvelu Pirkkalassa

Aivotärähdysten eli lievien aivovammojen esiintyvyys on noin 150–200 tapausta 100 000 ihmistä kohden vuosittain. Suomessa aivotärähdyksiä tapahtuu siis jopa yli 10 000 joka vuosi. Vamman saaneista suurin osa paranee itsestään kahden viikon kuluessa, mutta noin 10–20 prosentilla oireet pitkittyvät. Moni näistä noin 2 000 ihmisestä jää ilman minkäänlaista hoitoa ja tukea.

Lievän aivovamman kuntoutus on verrattain uusi asia, sillä vielä joitain vuosia sitten ajateltiin, ettei aivotärähdyksille voida tehdä mitään. Nykyään tiedetään, että asianmukaisella kuntoutuksella potilas voi toipua täysin vaikeissakin tapauksissa. Aivotärähdysklinikan tavoitteena onkin lisätä tätä tietoisuutta ja myös saada vakuutusyhtiöt korvaamaan hoitoa nykyistä enemmän. Usein kokonaiskustannus on vakuutusyhtiölle huomattavasti halvempi, kun henkilön toimintakyky saadaan palautettua.

”Olen ollut mukana kuntouttamassa useampaa ammattiurheilijaa, jolla ura olisi päättynyt ennenaikaiseen eläköitymiseen ilman oikeanlaista kuntoutusta. Näissä tapauksissa vakuutusyhtiön säästö on ollut satoja tuhansia euroja.”, toteaa Aivotärähdysklinikan toinen perustaja Niklas Tast.

Kuntouttamassa moniammatillinen tiimi

Kauppakeskus Veskassa toimiva Hyve Aivotärähdysklinikka on osa Hyve Terveys -klinikkaa, joka tarjoaa monipuolisesti terveyspalveluita. Aivotärähdysklinikan perustajia ovat neurologiseen kuntoutukseen erikoistunut kiropraktikko Niklas Tast sekä liikuntalääketieteen erikoislääkäri ja kliinisen neurotraumatologian tohtori Timo Hänninen. Tast on opiskellut alaa yhdysvaltalaisessa Carrick Institutessa, ja Hänninen on tehnyt väitöskirjansa aivotärähdyksiin liittyvästä aiheesta.

Aivotärähdysklinikka tarjoaa kuntoutujille myös psykologista tukea, sillä aivotärähdys kokemuksena voi aiheuttaa emotionaalisia haasteita. Lisäksi vamman yhteydessä voi syntyä tuki- ja liikuntaelinvammoja, kuten niskan retkahdusvamma, joita klinikalla hoitavat kiropraktikot ja fysioterapeutit.

Hyve Aivotärähdysklinikan asiantuntijat kertovat tarkemmin työstään tällä videolla:

Aivotärähdyksen kuntouttaminen on aivojen ”siedättämistä”

Niklas Tast kertoo, että aivojen kuntoutus on tietyllä tapaa aivojen siedättämistä:

”Käytän usein allergian siedätyshoitoa vertauksena, jotta potilaan on helpompi ymmärtää hoidon periaate. Siedätyshoidossa altistuminen aloitetaan hyvin pienellä määrällä allergeenia, jota potilas juuri ja juuri sietää, ja määrää kasvatetaan vähitellen. Lopulta oireita ei enää tule. Aivotärähdyksen kuntoutus toimii samalla periaatteella. Aivoja altistetaan pienille ärsykkeille, joiden määrää lisätään vähitellen. Näin aivojen toiminta normalisoituu ja toiminnallisuus paranee. Puhutaan aivojen niin sanotuista plastisista muutoksista.”

Aivotärähdysklinikka tekee myös läheistä yhteistyötä viereisen HDC Finlandin kanssa, joka on jääkiekon sisäharjoittelukeskus. Kuntoutukseen tulevat jääkiekkoilijat pystyvät harjoittelemaan siellä täysin lajinomaisesti luistimilla ilman suurta visuaalista ärsykettä. Luistelu tapahtuu juoksumattoa muistuttavassa luistelukoneessa, joten visuaalisen ärsykkeen määrä on huomattavasti normaalia jääharjoittelua pienempi.

Pitkittyneet aivotärähdykset jäävät usein hoitamatta

Suurin ongelma pitkittyneiden aivotärähdystapausten osalta on erittäin heikko hoitoon ohjautuvuus sekä selkeä ammattitaidon puute. Peruslääkäriä, kiropraktikkoa tai fysioterapeuttia ei ole koulutettu diagnosoimaan ja kuntouttamaan lieviä aivovammoja, joissa oireet ovat pitkittyneet.

”Suuren tai keskisuuren aivovamman saaneille löytyy paljon apua ja tukea kuntoutukseen, mutta lievissä aivovammoissa puhutaan niin pienistä muutoksista aivoissa, että esimerkiksi tavallisella magneettikuvauksella ei nähdä yleensä mitään muutoksia”, Timo Hänninen sanoo.

Lievissä aivovammoissa onkin kyse enemmän aivojen toiminnallisesta ongelmasta kuin fyysisestä vammasta. Kun mitään konkreettista ei löydy, potilasta aletaan usein vähätellä ja hänen oireitaan epäillä. Lievän aivovamman saanut saattaa vaikuttaa päällepäin täysin normaalilta ja toimintakykyiseltä, mutta hän voi esimerkiksi väsyä huomattavasti normaalia nopeammin.

Voi olla henkisesti raskasta, kun henkilö itse tuntee, ettei ole vielä toipunut, mutta lähipiiri ei ota oireita todesta. Osittain tästä syystä moni lievän aivovamman saanut tarvitsee myös psykologista tukea muun kuntoutuksen ohella. Aivotärähdysklinikka tarjoaakin kokonaisvaltaista hoitoa, joka kattaa sekä psykologisen tuen että fyysisen kuntoutuksen. Tämä innovatiivinen lähestymistapa tuo kaivatun muutoksen aivotärähdyksistä kärsivien elämään.