Kunta-alan sairauspoissaolot laskussa sote-uudistuksen ja koronapandemian jälkeen
Vuonna 2023 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Sote-uudistus aiheutti ison muutoksen kuntien ammattijakaumaan, joten sairauspoissaolojen kehitystä ei voi enää suoraan verrata aiempaan. Kevan ja Kelan tilastot kuitenkin tukevat oletusta myönteisestä kehityksestä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 28.8.2024
Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu 11 kunnan työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Sote-uudistus vei vuoden 2023 alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusalojen työntekijät suurelta osin pois kuntien palkkalistoilta. Suurimmat ammattiryhmät kunnissa ovat nykyään esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatuksen opettajat, joiden määrä tutkimusaineistossa on pysynyt suhteellisen muuttumattomana.
Kunnissa sote-uudistuksen jälkeen jatkaneilla työntekijöillä sairauspoissaolot ovat laskeneet vuoden 2021 tasolle. Koronapandemian aiheuttama piikki vuoden 2022 sairauspoissaoloissa näyttää olleen väliaikainen.
– Aineistosta on vaikeaa päätellä, mikä osa vähennyksestä johtuu koronapandemian laantumisesta ja siten aidosti sairastavuuden vähentymisestä ja mikä osa on seurausta muutoksista tutkimusjoukon ammattirakenteessa, kertoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Kelan ja Kevan tilastot tukevat kuitenkin oletusta sairauspoissaolojen laskevasta trendistä. Kevan tilastoissa julkisen sektorin henkilöstön sairauspoissaolot laskivat vuonna 2023 lähes vuoden 2021 tasolle. Myös Kelan tilastoimat pitkät poissaolot kertovat, että koko työväestössä sairauspäivärahaa saaneiden kokonaismäärä väheni noin 3 prosenttia vuosien 2023 ja 2022 välillä.
Erot ikäryhmien välillä ovat kaventuneet, ja nuorten työntekijöiden jaksaminen huolestuttaa
Vuoden 2022 piikki sairauspoissaoloissa näkyi kaikissa ikäryhmissä, ja vuonna 2023 on palattu edellisten vuosien tasolle.
Alle 30-vuotiailla työntekijöillä on edelleen kaikkein eniten sairauspoissaoloja ikäryhmittäin vertailtuna. Nuorimmassa ikäryhmässä sairauspoissaolopäiviä kertyi vuodessa keskimäärin 18,3 päivää. Vähiten sairasti 40–50-vuotiaiden ryhmä, jossa vastaava luku oli 14,7 päivää.
Erot ikäryhmien välillä ovat kaventuneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
– Erityisesti vanhimmassa ryhmässä sairauspoissaolot ovat vähentyneet 2000-luvun alkuun verrattuna. Nuorten työntekijöiden sairauspoissaolot ovat poikkeus muuten myönteiseen kehitykseen, ja sitä voi pitää huolestuttavana, Jenni Ervasti sanoo.
Kelan tilastojen mukaan nuorilla työntekijöillä sairauspoissaolojen syyt liittyvät useimmiten mielenterveyteen. Mielenterveysongelmien, erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden, vuoksi myönnetyt sairauspäivärahat lisääntyivät vuonna 2023.
(Ks. kuva 2 liitteenä.)
Ammattiryhmien väliset sosioekonomiset erot sairastavuudessa ovat säilyneet
Yleisesti johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä oli vähemmän sairauspoissaoloja kuin fyysistä työtä tekevillä.
Samankin sosioekonomisen ryhmän sisällä työskentely-ympäristö kuitenkin vaikuttaa sairauspoissaoloihin: Koulujen opettajat sairastavat vähemmän kuin varhaiskasvatuksen opettajat. Lehtoreilla ja tuntiopettajilla (9,9 päivää) sekä luokanopettajilla (12,7 päivää) oli Kunta10-keskiarvoa (16,6 päivää) vähemmän sairauspoissaoloja, kun taas varhaiskasvatuksen opettajilla oli keskiarvoa enemmän sairauspoissaoloja (22,0 päivää).
(Ks. kuva 3 liitteenä)
Erot sairastavuudess.a näkyvät myös nolla päivää sairastaneiden osuuksissa. Keskimäärin koko Kunta10-tutkimuksen vuoden 2023 sairauspoissaoloaineistossa joka viidennellä työntekijöistä ei ollut yhtään sairauspoissaoloa vuoden aikana.
Johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevistä 30–45 prosenttia ei ollut poissa töistä oman sairauden vuoksi, kun taas lasten kanssa työskentelevillä koulunkäyntiavustajista, lastenhoitajista ja varhaiskasvatuksen opettajista alle 10 prosenttia vältti sairauspoissaolot kokonaan.
(Ks. kuva 4 liitteenä.)
Kunta10-tutkimus
- Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus. Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
- Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.
- Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ilman tietoa poissaolon taustalla olevasta diagnoosista.
- Vuoden 2023 sairauspoissaolotilasto perustuu 69 915 henkilötyövuoteen.
Tutustu myös
- Kunta10-tutkimuksen seurantakyselyiden tuloksiin voi tutustua Työelämätieto-palvelussa (tuoreimmat luvut vuodelta 2022):
- Kelan sairauspäivärahatiedote 2024: Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 | Kela
- Kevan sairauspoissaolotiedote 2024: Sairauspoissaolojen poikkeuksellinen kasvu taittui - Keva
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, FT, dos., Työterveyslaitos, jenni.ervasti@ttl.fi, +358 30 474 2806
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiKuvat
Linkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Stresshantering betonas i en pandemiliknande kris26.8.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Brister i arbetsgemenskapens funktion och rättvisan i ledarskapet förutspår i sin tur att personalens redan nedsatta arbetsförmåga försämras ytterligare under en kris. Resultaten av uppföljningsundersökningen ger arbetsgivarna information om vilka saker det lönar sig att vara uppmärksam på om arbetsplatsen står inför en extern kris, till exempel en pandemi.
Tutkimus: Stressinhallinta korostuu pandemian kaltaisessa kriisissä26.8.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Puutteet työyhteisön toimivuudessa ja johtamisen oikeudenmukaisuudessa puolestaan ennakoivat henkilöstön jo alentuneen työkyvyn heikkenemistä edelleen kriisin aikana. Seurantatutkimuksen tulokset antavat työnantajille tietoa siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos työpaikkaa kohta ulkoinen kriisi, kuten pandemia.
Study: Stress management emphasised in pandemic-like crises26.8.2024 08:30:00 EEST | Press release
Issues related to fair management and the functioning of the work community predict that the already reduced work ability of personnel will continue to deteriorate during a crisis. The results of the follow-up study provide employers with information on what to pay attention to if the workplace is faced with an external crisis, such as a pandemic.
Undersökning: Beslutsamt ledarskap upprätthöll lärarnas funktionsförmåga även under kristiden20.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Hur leder man i en krissituation? En gemensam undersökning av Arbetshälsoinstitutet och Vasa universitet utredde med vilka medel arbetsgemenskaperna inom undervisningssektorn kunde övergå från överlevnadsfasen till förnyelse under coronapandemin. Ledarskapets viktiga uppgift under en kris är att trygga det grundläggande arbetet och stödja prioriteringen av uppgifter. I forskningsprojektet publicerades praktiska åtgärdsrekommendationer för chefer och ledare.
Tutkimus: Jämäkkä johtaminen ylläpiti opettajien toimintakykyä myös kriisiaikana20.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten johdetaan kriisitilanteessa? Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus selvitti, millä keinoilla opetusalan työyhteisöt pääsivät koronapandemian aikana selviytymisvaiheesta uudistumiseen. Kriisin aikana johtamisen tärkeä tehtävä on turvata perustyö ja tukea tehtävien priorisoinnissa. Tutkimushankkeessa julkaistiin käytännön toimenpidesuositukset esihenkilöille ja johtajille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme