UPI ja Sitra: EU määrittää myös Suomen tulevaisuutta – viisi kohtalonkysymystä
Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ja Sitran yhteinen muistio on kutsu keskusteluun EU:n isoista valinnoista ja niiden pitkän aikavälin vaikutuksista. Millaiset kysymykset vaatisivat Suomen EU-politiikalta ja -vaikuttamiselta lisää huomiota tässä ja nyt, kun näkökulmaksi otetaan vuosi 2035?
Euroopan unionilla on tunnetusti valtaa siihen, millaisia lakeja Suomessa säädetään, miten luontoa ennallistetaan tai millaisin ehdoin käymme ulkomaankauppaa. Suomen taloudellinen menestys, turvallisuus ja kansainväliset vaikutusmahdollisuudet ovatkin tiiviisti sidoksissa eurooppalaisiin päätöksiin.
”Tähän nähden Suomessa keskustellaan yllättävän vähän siitä, millaisia tavoitteita haluamme EU:n edistävän ja millaista tulevaisuutta sen päätökset rakentavat 10–15 vuoden aikajänteellä. Tällainen keskustelu olisi todella arvokasta sekä Suomen EU-politiikan että ennakkovaikuttamisen näkökulmasta”, sanoo UPIn vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku.
Iso-Markku on kirjoittanut Sitran tänään julkaiseman muistion Millaisen EU:n haluamme? Näkymiä vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.
Tulevaisuuspohdinnoille on nyt otollinen hetki. Kesän EU-vaaleissa valitulla Euroopan parlamentilla ja tulevalla EU-komissiolla on edessään valintoja, jotka määrittävät kehitystä vuosien ja vuosikymmenten päähän.
Ukrainan sota ja sen mahdollinen lopputulema, johon EU voi omilla toimillaan vaikuttaa, muokkaa Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristöä pitkäkestoisesti. Demokratian peruspilarit huojuvat osassa EU-jäsenmaita. Teknologisessa kehityksessä Eurooppa on jäänyt jälkeen kilpailijoistaan Yhdysvalloista ja Kiinasta. Paitsi Euroopan myös koko planeetan kohtalonkysymys on ekologisen kriisin pysäyttäminen, joka vaatii nykyistä nopeampaa ja määrätietoisempaa toimintaa.
”Haasteiden keskellä on hyvä muistaa, että 2000-luvun moninaisissa kriiseissä EU on osoittanut resilienssiä ja pystynyt nopeisiinkin ratkaisuihin. Yllätyksiä ja haasteita on varmasti luvassa jatkossakin. Mutta sen sijaan, että ajaudumme kriisistä toiseen, olisi hyvä pohtia, miten voimme paremmin varautua ja ennen kaikkea vaikuttaa tulevaisuuteen”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.
Muistio pureutuu EU:n viiteen valintaan skenaarioineen
Sitran ja UPIn muistio Millaisen EU:n haluamme? luotaa Suomen ja maailman muutosta ja tulevaisuutta yhteisestä eurooppalaisesta näkökulmasta kannustaen niin hallintoa, puolueita, kansalaisyhteiskuntaa kuin yrityksiä pohtimaan EU-politiikkaa nykyistä kauaskantoisemmin.
Muistioon on valittu viisi EU:n tulevaisuuden kannalta merkittävää kehityskulkua, jotka nousivat Sitran ja UPIn keväällä järjestämistä ennakointityöpajoista. Niihin osallistui EU-aiheiden kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Työpajojen tavoitteena oli tunnistaa yhdessä keskeisimpiä kohtalonkysymyksiä ja kriittisimpiä epävarmuuksia sekä niistä avautuvia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Valitut viisi aihetta liittyvät EU:n ilmastotavoitteisiin, arvoihin, laajenemiseen, sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin ja kumppanuuksiin kehittyvien maiden kanssa. Vuoteen 2035 ulottuvat skenaariot havainnollistavat, miten erilaiset politiikkavalinnat näissä kysymyksissä veisivät unionia täysin eri suuntiin.
Muistio listaa myös muita viimeaikaisia ennakointiraportteja, jotka tarjoavat niin ikään syötteitä keskusteluun EU:n tulevaisuudesta. Tulevaisuustieto auttaa tarkastelemaan nykytilannetta uudessa valossa ja valitsemaan toimia, jotka vauhdittavat toivottuja kehityskulkuja tai vähentävät mahdollisia riskejä.
”Jos ymmärrämme, mitkä asiat määrittävät keskeisesti EU:n tulevaisuutta ja mitä tulevaisuudelta haluamme, pystymme Suomessa kehittämään ja tarjoamaan unionille ratkaisuja eteen tuleviin haasteisiin”, UPIn Tuomas Iso-Markku painottaa.
Keskustelutilaisuus Eurooppa-foorumissa to 29.8. klo 11.30
UPI ja Sitra järjestävät keskustelutilaisuuden Eurooppa-foorumissa torstaina 29.8.2024 klo 11.30–12.30 otsikolla ”Euroopan tulevaisuus – EU-politiikan kova ydin vai alaviite?”. Keskustelussa ovat mukana europarlamentaarikko Li Andersson, EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas (Allianssi ry), UPIn vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku ja Suomen EU-edustuston päällikkö Markku Keinänen. Tilaisuutta voi seurata suorana Eurooppa-foorumin verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Tuomas Iso-Markku, vanhempi tutkija, Ulkopoliittinen instituutti, puh. 09 432 7737, tuomas.iso-markku@fiia.fi
Vesa-Matti Lahti, johtava asiantuntija, Sitra, puh. 0294 618 446, vesa-matti.lahti@sitra.fi
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on tulevaisuustalo, joka auttaa Suomea uudistumaan. Ennakoimme tulevaa. Etsimme yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja huomisen haasteisiin. Edistämme Suomen hyvinvointia ja vauhditamme talouden kestävää kasvua. Parempi tulevaisuus vaatii tekoja jo tänään.
Ulkopoliittinen instituutti
Ulkopoliittinen instituutti (UPI) on Suomen eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos, jossa tutkitaan kansainvälisiä suhteita, Suomen ulkopolitiikkaa ja EU-asioita. UPIn tehtävä on tuottaa korkeatasoista tutkimusta sekä osallistua akateemiseen ja julkiseen keskusteluun Suomessa ja kansainvälisesti.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
EU:s nya centrum öppnar upp för finska cirkulära lösningar på utvecklingsländernas marknader12.12.2024 14:05:49 EET | Pressmeddelande
EU-kommissionen inrättar ett nytt resurscentrum för cirkulär ekonomi, där Sitra och Finland har en ledande roll. Sitra har redan tidigare skapat World Circular Economy Forum, WCEF, som blivit världens största evenemang inom den cirkulära ekonomin, med tusentals deltagare årligen. WCEF2025 arrangeras i Brasilien i maj.
Uusi EU-keskus kannustaa suomalaisia kiertotalousratkaisuja kehittyvien maiden markkinoille12.12.2024 14:05:49 EET | Tiedote
Euroopan komissio perustaa Sitran ideoiman uuden kiertotalouden osaamiskeskuksen, jonka työtä johdetaan Suomesta. Sitra on jo aiemmin luonut alan suurimmaksi vuosittaiseksi tapahtumaksi kohonneen, tuhansien osanottajien Maailman kiertotalousfoorumi WCEF:n. WCEF2025 järjestetään Brasiliassa ensi toukokuussa.
I kampen mot folksjukdomar kan naturen ge Finland en ekonomisk vinst på upp till hundratals miljoner euro29.10.2024 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finland har man nu för första gången gjort en bedömning av hur stor ekonomisk vinst naturen kan ge i kampen mot folksjukdomarna. En nyligen genomförd studie visar att naturen kan ge Finland årliga fördelar på upp till hundratals miljoner euro enbart vad gäller förebyggandet av depression och typ 2-diabetes och läkemedelsbehandling av astma. Forskare föreslår ett nationellt naturhälsoprogram för Finland.
Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa29.10.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.
Nature can provide Finland with benefits totalling up to hundreds of millions of euros in fighting chronic diseases29.10.2024 02:00:00 EET | Press release
A Finnish report has assessed for the first time the importance of the health effects of nearby nature in fighting chronic diseases. The report indicates that with the aid of nature, Finland could get a benefit worth up to hundreds of millions of euros annually in fighting depression and type 2 diabetes alone, as well as in the use of asthma medication. The researchers propose a national Nature health programme for Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme