Leikkausesitykset synkistivät museoalan näkymät: ”Museobuumi voi pian olla ohi”

Museobarometri on museoiden etujärjestö Suomen museoliitto ry:n toistuva kysely, joka mittaa museoiden näkemyksiä talouden ja toiminnan kehityksestä. Kysely toteutettiin tänä vuonna 12.8.–25.8.2024. Se lähetettiin 195 museonjohtajalle, joista 68 vastasi määräaikaan mennessä.

Museoiden usko talouden kehitykseen on romahtanut vuodessa. Nyt enemmistö, 55 prosenttia vastaajista uskoo, että museon talous heikkenee ensi vuonna. Vielä vuosi sitten tätä mieltä oli 27 prosenttia. Usko oman museon talouden kasvuun on laskenut vuodessa huomattavasti. Viime vuonna talouden vahvistumista ennakoi 20 prosenttia vastaajista ja tänä vuonna enää neljä prosenttia.

Museoiden julkiseen rahoitukseen on esitetty tuntuvia heikennyksiä. Valtiovarainministeriön esityksessä ammatillisesti hoidettujen museoiden valtionosuusrahoitusta leikattaisiin ensi vuonna 4,8 miljoonaa euroa, mikä vastaa yhdeksän prosentin vähennystä tähän vuoteen verrattuna. Suomessa on 152 ammatillisesti hoidettua museota, joista 127 on valtionosuusrahoituksen piirissä. Valtionosuuksien lisäksi on esitetty leikkauksia valtionavustuksiin, mutta niiden kohdentuminen on edelleen epävarmaa. Myös Museoviraston rahoitusta leikataan. Virasto on aloittanut lähes koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut, joissa tavoitellaan 3,2 miljoonan euron säästöä vuodelle 2025.

Museobarometrissa kysyttiin tänä vuonna museonjohtajilta, mitä muutoksia leikkaukset museossa aiheuttaisivat. Tyypillisiä muutoksia ovat aukioloaikojen supistaminen, näyttelyiden määrän karsiminen, lippuhintojen nostaminen ja henkilöstön lomautukset tai irtisanomiset. 29 prosenttia museoista aikoo supistaa näyttelytuotantoaan.

”Museot ovat olleet Suomessa ennätyksellisen suosittuja, mutta museobuumi voi pian olla ohi. Museot kertovat nyt näyttelyiden karsimisesta, aukioloaikojen supistamisesta ja henkilökunnan vähentämisestä. Kävijämäärät tulevat varmasti laskemaan, jos hallituksen leikkausesitykset toteutuvat esitetyssä laajuudessa. Hallitus romuttaa hyvän kehityksen”, sanoo Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu.

Paine rahoituksesta valuu kunnille

Suomen ammatillisesti hoidetuista museoista puolet on kunnan tai kaupungin ylläpitämiä. Kuntatalouden näkymät ovat museonäkökulmasta heikentyneet vuodessa selvästi. Tänä vuonna 18 prosenttia museonjohtajista kertoo kunnan rahoituksen pienenevän, kun viime vuonna luku oli seitsemän prosenttia. Useampi kuin joka viides kunnallinen museo on jo joutunut säästökuurille, ja 14 prosenttia vastaajista ennakoi, että kunta tulee asettamaan museolle säästötavoitteita.

”Valtion leikkaukset siirtävät paineen museoiden rahoituksesta kunnille, joiden talouteen kohdistuu paljon muitakin leikkauksia. Museoiden oma tulonhankinta on kehittynyt hienosti, mutta se vastaa vain alle viidennestä museoiden tuloista. Museoilla on laajat lakisääteiset tehtävät, joita ei voida hoitaa museokaupan tai lipunmyynnin tuloilla”, sanoo Petra Havu.

 

Kävijämäärät edelleen nousussa mutta kasvu hidastuu

Museobarometrissa kysyttiin myös kuluvan vuoden kehitystä mm. kävijämäärien suhteen. Yli kolmannes museoista kertoo kävijämäärien kasvaneen odotetusta. Kasvu on kuitenkin pienempää kuin viime vuonna, jolloin kävijämäärän noususta kertoi lähes 60 prosenttia vastaajista.

Viime vuonna museoissa rikottiin kaikkien aikojen käyntimääräennätys, kun museoissa vierailtiin yli 8,7 miljoonaa kertaa. Museoviraston Museotilaston mukaan käyntimäärä kasvoi edellisestä vuodesta lähes kahdella miljoonalla.

Kasvu on näkynyt myös museoiden tuloissa. Museotilaston mukaan museoiden oman toiminnan tuotot olivat vuonna 2023 yhteensä 68,7 miljoonaa euroa, mikä on lähes 14 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Museobarometrissa noin kolmannes vastaajista kertoo, että museon palvelutulot kasvavat tänä vuonna. Määrä on hieman pienempi kuin viime vuonna.