Jyväskylässä ja Petäjävedellä järjestetään Unescon pohjoismainen maailmanperintökonferenssi– Maanmittauslaitos vastaa maapallon mittanauhan säilymisestä Suomessa

Jaa

Unescon konferenssi tuo Keski-Suomeen jopa 130 pohjoismaista Unescon maailmanperintökohteiden edustajaa, koska maailmanperinnön vaaliminen vaatii jatkuvaa työtä.  

Unescon maailmanperinnön säilyttäminen kansainvälisen yhteistyön avulla tuo pohjoismaisia maailmanperintöedustajia Petäjävedelle ja Jyväskylään 2. —5.9.2024. Konferenssissa osallistujat käsittelevät yhteistä haastetta: kuinka viestiä maailmanperintökohteiden merkityksestä ja suojelun tärkeydestä, jotta kohteet säilyvät myös tuleville sukupolville.   

Yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta on Struven kolmiomittausketju. Se on kuin yli 2820 kilometriä pitkä mittanauha, jolla selvitettiin maapallon muoto ja koko 1800-luvulla. Sen lukuisat mittauspisteet sijoittuvat 10 nykyisen valtion alueelle ja kaikkiaan 34 näistä pisteistä on nostettu esimerkkipisteiksi edustamaan kyseistä Unescon maailmanperintökohdetta. Suomi on vastuutettu vaalimaan yhdessä 9 muun valtion kanssa Struven ketjun perintöä ja Suomessa tehtävästä vastaa Maanmittauslaitos. Kymmenen valtion kesken jaettu Struven kolmiomittausketjun hoitokunnan puheenjohtajuus siirtyy syksyllä Suomelle.  
  
Suomenkin läpi kulkeva mittausketju on myös matkailunähtävyys   

“Nykyisin monet paikkatietoon liittyvät mittaustiedot saadaan satelliittien avulla, mutta noin 200 vuotta sitten käytettiin kolmiomittausmenetelmää, joka perustuu etäisyyden mittaamiseen kulmahavaintojen avulla.  Struven ketju oli aikansa merkittävä tieteellinen edistysaskel. Edelleen kolmiomittaukseen liittyvän astemittauksen avulla oli mahdollista selvittää myös maapallon tarkkaa muotoa ja kokoa ja luoda pohja tarkalle kartoitukselle”, kertoo Struven kolmiomittausketjun maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen Maanmittauslaitoksesta.  

“Maanmittauslaitoksen työssä hyödynnetään alan uusinta tutkimusta ja teknologiaa. Meille on myös kunniatehtävä olla vaalimassa aikansa merkittävää tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä yhdessä kumppanien kanssa”, hän toteaa.  

Ensi viikolla alkavassa pohjoismaisessa Unescon maailmanperintökonferenssissa jaetaan osallistujien kesken hyviä käytäntöjä maailmanperintökohteiden säilyttämisen edistämiseksi. Yksi näistä suojelun työkaluista on Oravivuorella sijaitsevalle mittauspisteelle kaavailtu ulkoilureitti, jossa kulkureitti virallistetaan ja vahvistetaan luontoa turvaavalla tavalla. Kyseessä on mittauspisteelle myöhemmin virallistettava polku, jonka yksityiskohdat ja korvaukset maanomistajalle selviävät syksyllä käynnistyvässä ns. ulkoilureittitoimituksessa.    

Pohjoismaissa on yhteensä 44 Unescon maailmanperintökohdetta, joista seitsemän sijaitsee Suomessa. Suomalaisia maailmanperintökohteita ovat Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven kolmiomittausketju ja Merenkurkun saaristo.   

Lisätietoja konferenssista https://nordicworldheritage2024.org/ 

Lisätiedot  

Maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen  
Maanmittauslaitos  
ulla.mikkanen@maanmittauslaitos.fi   
040 801 1261  

Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.

Maanmittauslaitos.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitos altisti paikannuslaitteensa GPS-häirinnälle Jammertest-tapahtumassa, jotta tutkijat voivat kehittää ratkaisuja häirintää vastaan17.12.2024 07:02:00 EET | Tiedote

Millaisia vaikutuksia GPS- ja GNSS-häirinnällä on Maanmittauslaitoksen toimintoihin? Tätä testattiin Norjassa järjestetyssä Jammertest-tapahtumassa, jossa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat saivat havainnoida GNSS-vastaanottimien eli satelliittipaikannusvastaanottimien käyttäytymistä laajamittaisen GNSS-häirinnän aikana turvallisissa puitteissa luvan kanssa. Erityistä oli, että häirintätestien kohteena oli myös FinPos-tukiasema eli samanlainen asema, joita Suomessa on lukuisia ja jotka yhdessä mahdollistavat tarkan paikannuksen. Testeissä saatiin tärkeää tietoa asemien häirintäsietoisuudesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye