Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Kesän sinilevätilanne oli muuttuvien säiden seurauksena vaihteleva (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sinileväseuranta alkoi kesäkuun alussa Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Alueemme sinilevätilannetta seurataan pysyvillä havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun, ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tilanteesta aina torstaisin elokuun loppuun asti.

Syksyllä sinilevistä tiedotetaan tarpeen mukaan. Sinilevän runsaus arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Seurantaa toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa.

Pohjalaismaakuntien vakiohavaintopisteiden kesän ensimmäinen sinilevähavainto tehtiin kesäkuussa viikolla 25 Mustasaaren Karperönjärvellä. Kesäkuun viimeisellä viikolla saatiin lisää havaintoja ja myös ensimmäiset runsaat sinileväesiintymät havaittiin Alajärvellä sekä Ähtärin Peränteellä. Heinäkuun ensimmäiset viikot olivat levätilanteen kannalta rauhallisia, vain yksittäisiä pieniä havaintoja saatiin sisävesien puolelta. Heinäkuun jälkimmäisellä puoliskolla havainnot jälleen lisääntyivät ja myös rannikkoalueelta kirjattiin ensimmäiset sinilevähavainnot, mm. Raippaluodonselällä havaittiin runsaasti levää viikolla 29. Heinä-elokuun taitteessa viikolla 31 kirjattiin vain yksi havainto pienestä sinileväesiintymästä Purmonjärveltä. Heinäkuussa vallinnut epävakainen sää hillitsi laajempien sinileväkukintojen esiintymistä.

Elokuun alku toi pohjalaismaakuntiin mukanaan toistaiseksi kesän runsaimmat sinileväkukinnot. Viikoilla 32 ja 33 havaintoja sinilevistä tehtiin niin sisävesillä kuin rannikkoalueillakin, ja runsaita havaintoja saatiin mm. Alajärveltä, Kuortaneenjärveltä sekä Purmonjärveltä. Lisäksi Evijärvellä ja Ähtävänjoella havaittiin poikkeuksellisen voimakas leväkukinta, joka värjäsi veden kauttaaltaan vihertäväksi. Tämän jälkeen havainnot jälleen hieman vähenivät, ja elokuun viimeisellä viikolla pohjalaismaakunnista ei tehty Järvi-meriwikiin sinilevistä ainoatakaan havaintoa. Ainoastaan Ähtävänjoella on tehty elokuun lopussa edelleen havaintoja sinileväesiintymistä muun seurannan yhteydessä.

Suomen ympäristökeskuksen satelliittihavaintojen pohjalta Selkämeren avomerialueilla sinilevä alkoi runsastua heinäkuun puolessa välissä, ja sinileväkukinnan huippu saavutettiin heinäkuun lopussa. Elokuun alun viilentynyt ja sateinen sää sekä vesimassaa sekoittavat tuulet vähensivät avomeren sinileväkukintoja Selkämerellä. Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata Syken Tarkka-palvelun satelliittiaineistosta koostettujen sinileväbarometrien avulla.

Sinieväseurannan havainnot kertovat tilanteesta havaintopaikalla ainoastaan kyseisenä ajankohtana, ja tilanne voi vaihdella nopeasti sääolosuhteiden muuttuessa.  Sinileviä eli syanobakteereita esiintyy luontaisesti vesistöissä. Olosuhteiden ollessa suotuisat sinilevät voivat aiheuttaa massaesiintymiä. Sinilevät tarvitsevat kasvuunsa ravinteita sekä valoa, ja lämpö edistää niiden kasvunopeutta. Runsaiden sateiden myötä vesistöihin valuvat ravinteet luovat leville otolliset lisääntymisolosuhteet. Vähäinen sinilevämäärä näkyy vedessä vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina, ja rannalle ajautuessaan se saattaa muodostaa kapeita leväraitoja. Tuulinen sää vaikeuttaa sinilevän havaitsemista, koska tuuli saa sinilevälautat hajoamaan vedenpinnalta ja sekoittumaan vesipatsaaseen.

Ennen veteen kastautumista tai sen käyttöä on hyvä tarkkailla vettä mahdollisten leväesiintymien varalta. Jos vedessä näkyy sinilevää, uimista ja veden käyttöä sauna- ja talousvetenä on syytä välttää.

Ajankohtaiset tiedot levätilanteesta löytyvät Järvi-meriwikistä (www.jarviwiki.fi), jonne myös kansalaiset voivat tallentaa omia havaintojaan. Havaintolähetti-sovelluksella havainnon tallentaminen onnistuu helposti myös puhelimella. Sinilevähavainnoista voi myös ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen leväseurantapuhelimen numeroon 0295 027 990.

Yhteyshenkilöt

Leväseurantapuhelin 0295 027 990
Järvi-meriwiki www.jarviwiki.fi

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Beaktande av flodpärlmusslor på NTM-centralen i Södra Österbottens verksamhetsområde (landskapen i Österbotten)29.8.2024 14:36:20 EEST | Tiedote

Flodpärlmusslan är en storväxt blötdjursart som lever på bottnen av strömmande vatten. Flodpärlmusslan växer långsamt och den kan bli till och med 280 år gammal. I Finland är flodpärlmusslan en starkt hotad art och arten fridlystes som första ryggradslösa art år 1955. På basis av naturvårdslagen och -förordningen är flodpärlmusslan en hotad, särskilt skyddad och fridlyst art. På NTM-centralen i Södra Österbottens verksamhetsområde finns flodpärlmusslor i två åar, dvs. Lappfjärds å-Storå och Esse å.

Jokihelmisimpukoiden huomiointi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella (Pohjalaismaakunnat)29.8.2024 14:36:20 EEST | Tiedote

Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji. Raakku kasvaa hitaasti ja se voi elää jopa 280-vuotiaaksi. Suomessa raakku on erittäin uhanalainen laji, ja se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana lajina vuonna 1955. Raakku on luonnonsuojelulain ja -asetuksen perusteella uhanalainen, erityisesti suojeltu ja rauhoitettu laji. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsee kaksi raakkujokea; Lapväärtin-Isojoki ja Ähtävänjoki.

Lugnare algläge i landskapen i Österbotten än under de senaste veckorna22.8.2024 11:55:00 EEST | Tiedote

Vid de observationspunkter som hör till den riksomfattande uppföljningen av blågröna alger i området för NTM-centralen i Södra Österbotten observerades under vecka 34 en liten mängd blågröna alger i Purmojärvi, Larsmosjön och Peränne. I kustområdena observerades en liten mängd blågröna alger vid Rotarys observationsplatser i Skatskärsviken i Närpes och vid Vackergrund i Kaskö. Förutom vid observationspunkterna för den riksomfattande uppföljningen har rikligt med blågröna alger observerats i Evijärvi, Esse å och Räyringinjärvi och små mängder har observerats i havsområdet utanför Bergö samt vid Västerbådan utanför Karleby.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye