Tutkimus: Etätyötä tekevillä muita useammin pitkäkestoista stressiä – tarkista rutiinit kesän jälkeen

Koronapandemian myötä lisääntynyt hybridityöskentely on parantanut omaa terveydentilaa, arvioi lähes 60 prosenttia etätyötä tekevistä suomalaisista. Harvempi kuin joka kymmenes pitää etätyön vaikutuksia kielteisinä. Kuitenkin useampi kuin joka toinen etätyötä tekevä kokee pitkäkestoista negatiivista stressiä – osuus on suurempi kuin niillä, jotka eivät tee etätyötä. Muista Pohjoismaissa sama ilmiö on havaittavissa Norjassa, mutta ei Ruotsissa.

Tiedot käyvät ilmi Ifin tänä vuonna toista kertaa toteuttamasta pohjoismaisesta terveystutkimuksesta, johon vastasi 4 013 täysi-ikäistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomalaisia tutkimukseen vastanneista oli 1 002.

– Tämä on eräänlainen hybridityön paradoksi: useimpien mielestä se parantaa hyvinvointia, mutta voi itse asiassa myös lisätä haitallista stressiä. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, mikä on tuottavuuden kannalta paras määrä etä- ja läsnätyötä, ja osa yrityksistä on tehnyt uusia linjauksia hybridityölle. Myös tätä näkökulmaa kannattaa tarkastella, kommentoi yritysten henkilövakuutuksista vastaava johtaja Jarkko Kantoluoto Ifistä.

Työn vaatimukset stressaavat enemmän hybridityötä tekeviä

Selkein ero Ifin terveystutkimuksen tuloksissa näkyy stressin syissä: Etätyö vähentää selvästi työn ja muun elämän yhteensovittamisesta johtuvaa stressiä. Työn vaatimukset sen sijaan stressaavat hybridityötä tekeviä lähes kaksi kertaa muita useammin.

– Etätyö tuo arkeen joustavuutta, mutta saattaa samalla hämärtää työn ja vapaa-ajan välistä rajaa ja tuoda tunteen, että on oltava aina tavoitettavissa. Stressiä voivat aiheuttaa myös epäselvät odotukset, palautteen puute ja liian suuri työmäärä. Nämä voivat korostua etätyössä, jos säännöllinen keskustelu esihenkilön ja muun tiimin kanssa on vähäisempää, toteaa Kantoluoto.

Hybridityö asettaa esihenkilölle erityisiä vaatimuksia.

– Esihenkilön voi olla vaikeampi seurata, kuinka kukin työntekijä pärjää, sekä havaita esimerkiksi liiallisesta stressistä kertovia hiljaisia signaaleja. Säännölliseen ja selkeään viestintään kannattaa panostaa erityisen paljon, Kantoluoto painottaa.

Esihenkilö, näin tuet työntekijöitä hybridityössä

1. Viesti selkeästi odotuksistasi ja anna säännöllisesti palautetta, myös rakentavaa, jotta työntekijä tietää, missä mennään. Epäselvät odotukset voivat luoda negatiivista stressiä.

2. Luo rajat työn ja vapaa-ajan välille: tee selväksi, milloin työntekijöiden odotetaan olevan tavoitettavissa, ja määrittele säännöt yhteydenpidolle työajan ulkopuolella.

3. Varmista, että työskentelypaikasta riippumatta jokainen tulee palavereissa nähdyksi ja kuulluksi ja tuntee siten olevansa osa tiimiä.

4. Järjestä säännöllisiä kahdenkeskisiä keskusteluja jokaisen työntekijän kanssa. Keskustele myös meneillään olevia työtehtäviä laajemmin työntekijän työstä ja ajatuksista.

5. Seuraa työntekijöiden hyvinvointia ja jaksamista muun muassa kyselyjä hyödyntäen.

Työntekijän tarkistuslista: näin luot toimivat etätyörutiinit

1. Suunnittele työpäivien mukaan, milloin työskentelet kotona: etätyö sopii hyvin keskittymistä vaativaan työhön, mutta ideointipalaveriin voi olla tuottoisampaa osallistua kasvokkain.

2. Varmista hyvä ergonomia ja rauhallinen työtila kotona.

3. Pysy yhteydessä työkavereihin: jos työskentelet paljon kotona, järjestä työkavereiden kanssa säännöllisesti digitaalisia kohtaamisia, myös vapaamuotoisia kahvihetkiä.

4. Suunnittele työpäivälle selkeä aikataulu, jossa huomioit myös tauot ja sen, milloin lopetat työpäivän.

5. Luo siirtymä työn ja vapaa-ajan välille tekemällä esimerkiksi lyhyt kävelylenkki ennen ja jälkeen työpäivän.

Etätöitä tehdään lähes yhtä paljon eri Pohjoismaissa

Ifin kyselytutkimuksessa 28 prosenttia suomalaisista kertoi työskentelevänsä vähintään yhden päivän viikosta etänä. Yleisimmin etätyötä tehdään yksi tai kaksi arkipäivää viikossa (13 %), 7 prosenttia työskentelee pelkästään kotoa käsin. Eniten hybridityötä tekevät 30–44-vuotiaat, pääkaupunkiseudulla asuvat ja korkeasti koulutetut.

Etätöitä tehdään hyvin samalla tavoin myös muissa Pohjoismaissa: keskimäärin 26 prosenttia kaikista pohjoismaalaisista tekee etätöitä, tyypillisimmin yhdestä kahteen arkipäivään viikossa.

Lue koko raportti: Ifin pohjoismainen terveystutkimus 2024 (englanniksi)

Ifin pohjoismaiseen terveystutkimukseen vastasi yhteensä 4013 yli 18-vuotiasta pohjoismaalaista tammi-helmikuussa 2024. Suomalaisia tutkimukseen vastanneista oli 1 002. Tuloksia on painotettu aikuisväestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Vastaava tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2023. Tutkimuksen toteutti Ifin toimeksiannosta Kantar.