Avoimuusrekisteriin 797 ilmoitusta vaikuttamistoiminnasta
Avoimuusrekisterin toimintailmoitukset tehtiin ensimmäistä kertaa heinä–elokuussa.
Suomi otti avoimuusrekisterin käyttöön ensimmäisenä pohjoismaana ja avoimuusrekisterin ensimmäisen raportointijakson (1.4.–30.6.2024) ilmoituskausi päättyi elokuun lopussa. Vaikuttamistoiminnastaan eli lobbauksestaan sekä sen neuvonnasta ilmoitti määräaikaan mennessä 797 organisaatiota.
Vuoden alusta voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistettua suunnitelmallista ja pitkäjänteistä vaikuttamistoimintaa eli lobbausta harjoittavia tahoja rekisteröitymään avoimuusrekisteriin ja raportoimaan vaikuttamistoiminnastaan puolivuosittain. Lain voimaantulon aikataulusta johtuen ensimmäinen raportointijakso oli poikkeuksellisesti hieman lyhyempi.
“Rekisteröityneiden on tehtävä toimintailmoitus myös siinä tapauksessa, että toiminta on jäänyt pienimuotoiseksi tai sitä ei ole ollut lainkaan kyseisen raportointijakson aikana”, muistuttaa ylitarkastaja Artur von Bonsdorff.
Ilmoitusvelvollisia ovat avoimuusrekisterilain perusteella mm. osakeyhtiöt, rekisteröidyt yhdistykset, säätiöt ja henkilöyhtiöt sekä elinkeinonharjoittajat, jotka päätoimisesti tekevät vaikuttamistyötä tai neuvovat siinä asiakkaitaan. Seuraava ilmoituskausi alkaa tammikuussa 2025. Silloin raportoidaan edellisen kuuden kuukauden vaikuttamistoiminnasta.
Rekisterin tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta. Rekisteri tekee näkyvämmäksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa, jota tehdään virallisten työryhmien ja kuulemisten kuten lausuntokierrosten ja valiokuntakuulemisten ulkopuolella. Rekisterin avulla pyritään myös torjumaan epäasiallista vaikuttamista valtiotason toimijoihin.
Avoimuusrekisterin tietoja, kuten vaikuttamistoiminnan aiheita, lobattuja henkilöitä tai yhteydenpidon tapoja, voivat selata niin kansalaiset, tutkijat kuin toimittajatkin osoitteessa avoimuusrekisteri.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Artur von BonsdorffYlitarkastaja, överrevisor
Puh:050 405 9023etunimi.sukunimi@vtv.fiJonna CarlsonValvontapäällikkö, tillsynschef
Puh:050 574 0192etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
I uppföljningen av den offentliga skulden är det skäl att beakta också utvecklingen av tillgångarna och nettoskulden21.11.2024 06:45:00 EET | Pressmeddelande
Statens revisionsverk har granskat finansministeriets prognosmetoder för den offentliga skulden. I metoderna observerades inga betydande problem. Vid bedömningen av offentliga skuldens utveckling är det skäl att beakta förutom den egentliga offentliga skulden också nettoskuldens utveckling. Då beaktas en del av statens och de övriga offentliga finansernas tillgångar i skulden.
Julkisen velan seurannassa kannattaa huomioida myös varallisuuden ja nettovelan kehitys21.11.2024 06:45:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti valtiovarainministeriön julkisen velan ennusteiden menetelmiä, joissa ei havaittu merkittäviä ongelmia. Julkisen velan kehitystä arvioitaessa olisi tarpeen huomioida varsinaisen julkisen velan lisäksi myös nettovelan kehitys. Tällöin velassa on huomioitu osa valtion ja muun julkisen talouden varallisuudesta.
Alternativ till de digitala tjänsterna behövs även i fortsättningen13.11.2024 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Trots att en allt större del av tjänsterna kan digitaliseras, är det skäl för myndigheterna att se till att det finns tillgång också till alternativa servicekanaler och att de utvecklas. Det finns också behov av ett identifieringsverktyg som är oberoende av bankkoder
Digiasioinnille tarvitaan vaihtoehtoja myös jatkossa13.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Vaikka yhä suurempi osa asioinnista voidaan digitalisoida, viranomaisten on syytä huolehtia myös vaihtoehtoisten asiointikanavien saatavuudesta ja kehittämisestä. Myös pankkitunnuksista riippumattomalle tunnistautumisvälineelle on tarvetta.
Revisionsverket har granskat redovisningarna av valfinansieringen vid det senaste presidentvalet2.10.2024 12:00:00 EEST | Pressmeddelande
Alla redovisningsskyldiga vid presidentvalet 2024 lämnade redovisningen av valfinansieringen inom tidsfristen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme