Innovaatioista hyvinvointia
Taloustieteessä ollaan pohjimmiltaan kiinnostuneita ihmisten, nykyisien ja tulevien sukupolvien, hyvinvoinnista. Talouskasvu ei siis ole itseisarvo.
Talouskasvu on seurausta siitä, että ihmiset säästävät osan tämän periodin tuotoistaan tulevaisuuttaan varten, ja ennen kaikkea siitä, että he käyttävät luovuuttaan kehittäessään uusia tuotteita ja tuotantotapoja eli innovoivat. Ihmiset investoivat ja innovoivat siksi, että seuraavallakin periodilla he pystyisivät toteuttamaan itselleen arvokkaana pitämiään asioita.
Itse asiassa kaikki lähtee uusista ideoista ja innovaatioista. Niiden ansiosta aina rajallisilla resursseilla saadaan aikaisempaa paremmin tyydytettyä ihmisten materiaalisia tarpeita. Tämä tarkoittaa, että tiettyä panosmäärää kohti saadaan tuotettua aikaisempaa suurempi reaalinen tuotos eli tuottavuus kasvaa.
Kasvuteoria kertoo, että pitkän aikavälin talouskasvu perustuu ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvu puolestaan pohjautuu innovaatioiden kautta syntyvään teknologiseen kehitykseen. Investoinnit ja pääomakannan kumuloituminen ovat tärkeä osa talouskasvua, mutta nekin ovat loppujen lopuksi lähinnä teknologisen kehityksen seurauksia. Kun yritys on onnistunut innovoimalla kehittämään aikaisempaa edistyksellisemmän teknologian, sille syntyy taloudellinen kannustin investoida koneisiin, laitteisiin, rakennuksiin ja rakennelmiin. Näiden investointien avulla uusi teknologia otetaan taloudellisesti kannattavaan tuotannolliseen käyttöön.
Innovaatiot ovat siis tuottavuuden kasvun, talouden kasvun ja hyvinvoinnin kehityksen lähde. Taloustieteessä on viime vuosikymmeninä alettua tutkia aikaisempaa huolellisemmin tekijöitä, jotka selittävät yritysten innovaatiotoimintaa. Innovaatioperusteisessa schumpeteriläisessä luovan tuhon teoriassa korostetaan yritysten välisen kilpailun merkitystä. Kun kilpailu on niin sanotusti täydellistä, yrityksillä ei ole puhtaita voittoja. Silloin yrityksillä ei ole mahdollisuuksia eikä kannusteita panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan ja siis innovoida. Todellisuudessa onnistunut innovaatio tarjoaa yritykselle kilpailuedun ja taloudellisia voittoja. Schumpeteriläisen kasvuteorian mukaan kilpailuedun tarjoamat voitot kannustavat yrityksiä innovoimaan. Innovoimalla yritykset ikään kuin koettavat ”paeta kilpailua”.
Empiirinen taloustieteellinen tutkimus tarjoaa tukea teoreettiselle ennusteelle, että useissa tilanteissa kilpailun kiristyminen johtaa innovoinnin ja sitä kautta tuottavuuden kasvun kiihtymiseen. Näin ollen uuden kasvuteorian yksi politiikkasuositus on, että julkisen vallan on syytä pyrkiä edistämään yritysten välistä kilpailua ja markkinoiden toimivuutta, ja tällä tavalla vahvistamaan innovaatioperusteista, tuottavuuden kasvun kautta tulevaa talouskasvua. Sen lisäksi on tärkeää panostaa perustutkimukseen sekä korkea-asteen koulutukseen. Kannusteiden lisäksi yritykset nimittäin tarvitsevat myös edellytyksiä menestykselliseen innovaatiotoimintaan. Niitä ovat tieteellinen tieto ja osaavat innovaattorit.
Kirjoittaja Mika Maliranta on Laboren johtaja ja Jyväskylän yliopiston professori. Blogikirjoitus on julkaistu samansisältöisenä 29.8.2024 YKAn verkkosivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Laboren Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän puheenjohtajana20.12.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän (WPIA) puheenjohtajana myös vuonna 2025.
Ennustearvio: Talousnäkymä kirkastuu hiljalleen18.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 19. päivänä. Sen mukaan talous supistuu kuluvana vuonna 0,2 %, mutta palaisi kasvu-uralle tulevana vuonna (1,7 %). Nämä arviot vaikuttavat edelleen uskottavilta. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimpään talousennusteeseen noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Tutkimus: Työttömyyden ansaan jääneet tohtorit paljastavat akateemisen työllistymiskriisin syvyyden17.12.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Tohtorityöttömyys on yhteiskunnallinen ongelma, joka paljastaa rakenteellisia puutteita työmarkkinoilla ja koulutusjärjestelmässä. Uusi Labore-tutkimus tuo esille niin korkeasti koulutettujen urapolkujen epäoikeudenmukaisuuksia ja TE-palveluiden puutteita kuin työttömyyden yhteyksiä yksilöiden ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Se myös kuvaa, kuinka nykyjärjestelmä heittää hukkaan suomalaisen yhteiskunnan arvokkaimpia resursseja, korkeimmin koulutettua työvoimaa. Tutkimuksessa yli 700 pitkäaikaistyötöntä tohtoria kuvailee kokemuksiaan epätoimivista työmarkkinoista ja akateemisen kilpailun varjopuolista.
Talous & Yhteiskunta 4/2024 | Kansainvälinen liikkuvuus13.12.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Maahanmuutto on ikivanha ja normaali yhteiskunnallinen ilmiö. Taloudella sitä on vaikea sekä puolustaa että vastustaa. Niin silti yleensä käy. Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuton taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista?
Milloin synnyit? Suhteellisen iän pitkäaikaiset vaikutukset mielenterveyteen Suomessa12.12.2024 06:45:00 EET | Blogi
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu laajasti siitä, pitäisikö perustusopetuslakia muuttaa siten, etteivät loppuvuonna syntyneet voisi enää lykätä koulunkäynnin aloitustaan vuodella eteenpäin. Muutoksen perusteluksi on esitetty halua turvata lasten varhainen tuki ja välttää eriarvoistuminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme