Innovaatioista hyvinvointia
Taloustieteessä ollaan pohjimmiltaan kiinnostuneita ihmisten, nykyisien ja tulevien sukupolvien, hyvinvoinnista. Talouskasvu ei siis ole itseisarvo.
Talouskasvu on seurausta siitä, että ihmiset säästävät osan tämän periodin tuotoistaan tulevaisuuttaan varten, ja ennen kaikkea siitä, että he käyttävät luovuuttaan kehittäessään uusia tuotteita ja tuotantotapoja eli innovoivat. Ihmiset investoivat ja innovoivat siksi, että seuraavallakin periodilla he pystyisivät toteuttamaan itselleen arvokkaana pitämiään asioita.
Itse asiassa kaikki lähtee uusista ideoista ja innovaatioista. Niiden ansiosta aina rajallisilla resursseilla saadaan aikaisempaa paremmin tyydytettyä ihmisten materiaalisia tarpeita. Tämä tarkoittaa, että tiettyä panosmäärää kohti saadaan tuotettua aikaisempaa suurempi reaalinen tuotos eli tuottavuus kasvaa.
Kasvuteoria kertoo, että pitkän aikavälin talouskasvu perustuu ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvu puolestaan pohjautuu innovaatioiden kautta syntyvään teknologiseen kehitykseen. Investoinnit ja pääomakannan kumuloituminen ovat tärkeä osa talouskasvua, mutta nekin ovat loppujen lopuksi lähinnä teknologisen kehityksen seurauksia. Kun yritys on onnistunut innovoimalla kehittämään aikaisempaa edistyksellisemmän teknologian, sille syntyy taloudellinen kannustin investoida koneisiin, laitteisiin, rakennuksiin ja rakennelmiin. Näiden investointien avulla uusi teknologia otetaan taloudellisesti kannattavaan tuotannolliseen käyttöön.
Innovaatiot ovat siis tuottavuuden kasvun, talouden kasvun ja hyvinvoinnin kehityksen lähde. Taloustieteessä on viime vuosikymmeninä alettua tutkia aikaisempaa huolellisemmin tekijöitä, jotka selittävät yritysten innovaatiotoimintaa. Innovaatioperusteisessa schumpeteriläisessä luovan tuhon teoriassa korostetaan yritysten välisen kilpailun merkitystä. Kun kilpailu on niin sanotusti täydellistä, yrityksillä ei ole puhtaita voittoja. Silloin yrityksillä ei ole mahdollisuuksia eikä kannusteita panostaa tutkimus- ja kehitystoimintaan ja siis innovoida. Todellisuudessa onnistunut innovaatio tarjoaa yritykselle kilpailuedun ja taloudellisia voittoja. Schumpeteriläisen kasvuteorian mukaan kilpailuedun tarjoamat voitot kannustavat yrityksiä innovoimaan. Innovoimalla yritykset ikään kuin koettavat ”paeta kilpailua”.
Empiirinen taloustieteellinen tutkimus tarjoaa tukea teoreettiselle ennusteelle, että useissa tilanteissa kilpailun kiristyminen johtaa innovoinnin ja sitä kautta tuottavuuden kasvun kiihtymiseen. Näin ollen uuden kasvuteorian yksi politiikkasuositus on, että julkisen vallan on syytä pyrkiä edistämään yritysten välistä kilpailua ja markkinoiden toimivuutta, ja tällä tavalla vahvistamaan innovaatioperusteista, tuottavuuden kasvun kautta tulevaa talouskasvua. Sen lisäksi on tärkeää panostaa perustutkimukseen sekä korkea-asteen koulutukseen. Kannusteiden lisäksi yritykset nimittäin tarvitsevat myös edellytyksiä menestykselliseen innovaatiotoimintaan. Niitä ovat tieteellinen tieto ja osaavat innovaattorit.
Kirjoittaja Mika Maliranta on Laboren johtaja ja Jyväskylän yliopiston professori. Blogikirjoitus on julkaistu samansisältöisenä 29.8.2024 YKAn verkkosivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Sami Jysmän väitös: Uusi menetelmä mittaa työnantajamaksujen vaikutuksia13.1.2025 11:50:14 EET | Tiedote
Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa veroja kerätään paljon ja monesta eri asiasta. Onkin tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia eri veroilla on. Väitöskirjassaan Sami Jysmä tarkastelee tuloverojen, työnantajamaksujen ja makeisveron vaikutuksia.
Tutkimus Portugalin verouudistuksen vaikutuksista julkaistiin arvostetussa suurelle yleisölle suunnatussa NBER Digest -julkaisusarjassa9.1.2025 07:20:00 EET | Tiedote
Tuore suomalaiseen rekisteriaineistoon perustuva tutkimus osoittaa, kuinka verotus vaikuttaa eläkeläisten muuttopäätöksiin ja mitä seurauksia sillä voi olla julkisen talouden kannalta. Portugalin verouudistus houkutteli runsaasti varakkaita eläkeläisiä muuttamaan maahan, kun taas Suomen tiukempi verolinja tyrehdytti muuttovirran. Tutkimus tuo uutta tietoa veropolitiikan ja eläkeläisten käyttäytymisen välisestä yhteydestä. Aikaisemmin kansainvälisesti arvostetussa NBER The Digest -työpaperisarjassa julkaistu työpaperi on julkaistu nyt arvostetussa NBER Digest -julkaisusarjassa, joka on suunnattu suurelle yleisölle.
Mika Maliranta osa-aikaiseksi professoriksi Turun yliopistoon8.1.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Laboren johtaja Mika Malirannan osa-aikaisen professuurin tutkimus- ja opetusala Turun kauppakorkeakoulussa liittyy talouden kasvuun, tuottavuuteen sekä työmarkkinoiden toimintaan.
Laboren Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän puheenjohtajana20.12.2024 06:30:00 EET | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta jatkaa OECD:n toimiala-analyysin työryhmän (WPIA) puheenjohtajana myös vuonna 2025.
Ennustearvio: Talousnäkymä kirkastuu hiljalleen18.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 19. päivänä. Sen mukaan talous supistuu kuluvana vuonna 0,2 %, mutta palaisi kasvu-uralle tulevana vuonna (1,7 %). Nämä arviot vaikuttavat edelleen uskottavilta. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimpään talousennusteeseen noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme