STTK ry.

STTK: Budjettiriihen esityksistä unohtui oikeudenmukaisuus ja toivo paremmasta

Jaa

Hallituksen budjettiriihessä laitettiin lähinnä toimeen aiempia hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin euroon. Kovasta sopeutuksesta huolimatta - tai oikeastaan sen vuoksi - talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà

– Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että matalasuhdanteeseen osuva sopeutus usein epäonnistuu velkasuhteen kääntämisessä. Finanssipolitiikan liiallinen kiristäminen uhkaakin pidentää Suomen taantumaa entisestään ja alentaa pysyvästi kasvunäkymiä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.

Julkisen talouden vahvistamiseksi olisi STTK:n mielestä ollut tarjolla oikeudenmukaisempiakin keinoja, jotka eivät olisi leikanneet talouskasvua.
– Esimerkiksi yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten kasvattaminen ei ole lisännyt lääkärikäyntejä tai purkanut hoitojonoja, mutta lisää julkisia menoja puoli miljardia euroa hallituskauden aikana. Käytännössä korvausten kasvattaminen kohdistui jo ennestään yksityisiä lääkäripalveluita käyttäviin. Kela-korvausten peruminen olisi helppo tapa vahvistaa julkista taloutta, Lainà ehdottaa.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen korjaaminen on ollut jo pitkään taloustieteilijöiden suosima ja STTK:nkin kannattama keino vahvistaa julkista taloutta.
– Asiaan olisi pitänyt vihdoin puuttua. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus vääristää investointeja ja heikentää tuottavuuden kasvua. Sen korjaaminen puolestaan vahvistaisi julkista taloutta ja vauhdittaisi talouskasvua.

Osaamisesta leikkaaminen lyhytnäköistä politiikkaa

Hallituksen budjettiriihi ei onnistunut luomaan toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen, mitä olisi nyt kipeästi kaivattu taantuman selättämiseksi ja kansakunnan yhtenäistämiseksi.
– Myönteistä budjettiriihen päätöksissä sentään on maksuttomien oppimateriaalien palautus toisen asteen koulutuksessa kahdeksantoista vuotta täyttäneille. Sen sijaan korvaavat säästöt toisen asteen hankerahoituksesta ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta nipistämällä eivät ole perusteltuja. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen saa jatkoa, ja jälleen osaamisesta leikataan. Tämä on hallituksen lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei vahvista julkista taloutta pidemmällä aikavälillä, Lainà kritisoi.

Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä leikataan 58 miljoonaa euroa.
– Tehokas kotoutuminen on tärkeää maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Siitä leikkaaminen vaikeuttaa Suomeen sopeutumista ja on myös huonoa työllisyyspolitiikkaa.

STTK arvioi myös, että alennetuista väylämaksuista luopuminen kasvattaa elinkeinoelämän kuljetuskustannuksia ja heikentää osaltaan Suomen kilpailukykyä.

Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK selvitti: Henkilöstön hallintoedustus Suomessa Ruotsia ja Saksaa heikompaa26.8.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

STTK:n tilaaman selvityksen perusteella henkilöstön hallintoedustus toteutuu vertailun kohteena olevista maista laajimmin Saksassa, missä yritysneuvostot ja hallintoneuvostot tarjoavat henkilöstölle merkittävän sisäisen vaikutuskanavan. Ruotsissa henkilöstöllä on oikeus edustukseen yrityksen hallituksessa. STTK:lle selvityksen on laatinut SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen. Selvityksen perusteella Suomessa mahdollisuutta henkilöstön hallintoedustukseen hyödynnetään verrattain vähän, ja merkittävässä osassa yrityksiä sitä ei tehdä lainkaan. - Kun edustusoikeutta sovelletaan, henkilöstöedustajat toimivat usein jossain muussa elimessä kuin yrityksen hallituksessa, esimerkiksi neuvottelukunnassa. Nämä piirteet rajaavat henkilöstön hallintoedustajien vaikutusmahdollisuuksia”, Otto Kyyrönen kiteyttää. Henkilöstön hallintoedustuksella on tutkimuksissa havaittu olevan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Saksassa yritysneuvostojen on havaittu vahvistavan tuottavuutta, vihreitä investointeja j

STTK: Suomi tarvitsee budjettiriihestä tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja21.8.2024 05:55:00 EEST | Tiedote

Hallituksen budjettiriihen lähestyessä maailman ja Euroopan tilanne ei näytä kovin valoisalta. Suomen talous ei ole odotuksista huolimatta elpynyt ja suhdannetyöttömyys on voimistunut. Kuluneen hallituskauden aikana esimerkiksi työelämän lainsäädäntöön, sosiaaliturvaan ja sote-palveluiden saatavuuteen on kohdistettu rajuja heikennyksiä. Heikennysten myötä yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on kiristynyt ja eri väestöryhmien välinen vastakkainasettelu lisääntynyt. STTK toivoo, että hallitus keskittyisi budjettiriihessä tekemään tasapainoisia ja toivoa herättäviä ratkaisuja heikompiosaisten kurittamisen sijaan. - Tähänastiset turvan ja palveluiden heikennykset kohdistuvat yhteiskunnan ja työelämän heikompiosaisiin eli heihin, joiden työmarkkina-asema on tälläkin hetkellä hyvin epävarma. Hallitukselta olisi nyt ryhdikäs veto tehdä kokonaisarvio hallitusohjelman eri osa-alueiden yhteisvaikutuksista työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Kehysriihen p

STTK: Samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on tärkeää, myös liittojen yhteistyötä tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan28.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Palkkatasa-arvon saavuttaminen edellyttää Suomessa vielä paljon työtä. STTK on kuitenkin tyytyväinen siihen, että samapalkkaisuusohjelma saa jatkoa vuosille 2024–2027. Ohjelman puitteissa palkkatasa-arvoa yritetään edistää muun muassa parantamalla palkkatietämystä sekä tukemalla työpaikkoja tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten laatimisessa. ─ Työehtosopimusosapuolten yhteistyö on keskeisessä roolissa palkkatasa-arvon edistämisessä. Samapalkkaisuusohjelma osaltaan kannustaa toimiin palkkaerojen umpeen kuromiseksi. Palkkausjärjestelmien kehittämisen lisäksi työehtosopimusosapuolten pitäisi arvioida myös esimerkiksi perhevapaisiin liittyviä palkkamääräyksiä ja muita työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä sopimusehtoja tasa-arvonäkökulmasta, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi painottaa. Koska Orpon hallituksen panos tasa-arvoasioihin on ensimmäisen vuoden aikana osoittautunut vaatimattomaksi, STTK toivoo, että samapalkkaisuusohjelmaa kehitettäisiin kunnianhimoisesti. Työssä on

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye