STTK: Budjettiriihen esityksistä unohtui oikeudenmukaisuus ja toivo paremmasta
Hallituksen budjettiriihessä laitettiin lähinnä toimeen aiempia hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksiä. Alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin euroon. Kovasta sopeutuksesta huolimatta - tai oikeastaan sen vuoksi - talouskasvu hyytyy, velkasuhde ei taitu ja alijäämät kasvavat.
– Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että matalasuhdanteeseen osuva sopeutus usein epäonnistuu velkasuhteen kääntämisessä. Finanssipolitiikan liiallinen kiristäminen uhkaakin pidentää Suomen taantumaa entisestään ja alentaa pysyvästi kasvunäkymiä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.
Julkisen talouden vahvistamiseksi olisi STTK:n mielestä ollut tarjolla oikeudenmukaisempiakin keinoja, jotka eivät olisi leikanneet talouskasvua.
– Esimerkiksi yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten kasvattaminen ei ole lisännyt lääkärikäyntejä tai purkanut hoitojonoja, mutta lisää julkisia menoja puoli miljardia euroa hallituskauden aikana. Käytännössä korvausten kasvattaminen kohdistui jo ennestään yksityisiä lääkäripalveluita käyttäviin. Kela-korvausten peruminen olisi helppo tapa vahvistaa julkista taloutta, Lainà ehdottaa.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen korjaaminen on ollut jo pitkään taloustieteilijöiden suosima ja STTK:nkin kannattama keino vahvistaa julkista taloutta.
– Asiaan olisi pitänyt vihdoin puuttua. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus vääristää investointeja ja heikentää tuottavuuden kasvua. Sen korjaaminen puolestaan vahvistaisi julkista taloutta ja vauhdittaisi talouskasvua.
Osaamisesta leikkaaminen lyhytnäköistä politiikkaa
Hallituksen budjettiriihi ei onnistunut luomaan toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen, mitä olisi nyt kipeästi kaivattu taantuman selättämiseksi ja kansakunnan yhtenäistämiseksi.
– Myönteistä budjettiriihen päätöksissä sentään on maksuttomien oppimateriaalien palautus toisen asteen koulutuksessa kahdeksantoista vuotta täyttäneille. Sen sijaan korvaavat säästöt toisen asteen hankerahoituksesta ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoituksesta nipistämällä eivät ole perusteltuja. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen saa jatkoa, ja jälleen osaamisesta leikataan. Tämä on hallituksen lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei vahvista julkista taloutta pidemmällä aikavälillä, Lainà kritisoi.
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä leikataan 58 miljoonaa euroa.
– Tehokas kotoutuminen on tärkeää maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Siitä leikkaaminen vaikeuttaa Suomeen sopeutumista ja on myös huonoa työllisyyspolitiikkaa.
STTK arvioi myös, että alennetuista väylämaksuista luopuminen kasvattaa elinkeinoelämän kuljetuskustannuksia ja heikentää osaltaan Suomen kilpailukykyä.
Lisätietoja STTK:ssa: Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Patrizio Lainàpääekonomisti
Puh:0405834432patrizio.laina@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Patrick Tiainen on STTK:n Tulevaisuuden tekijä 202418.12.2024 13:30:00 EET | Tiedote
Tämän vuoden STTK:n Tulevaisuuden tekijäksi on valittu Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALia edustava Patrick Tiainen. Tiainen pitää hätäkeskusalan ammattilaisten asioita esillä rakentavalla ja kehittämismyönteisellä tavalla.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola edustajistossa: Nyt on palkankorotusten vuoro18.12.2024 10:38:06 EET | Tiedote
Teknologiateollisuudessa uutta työehtosopimusta on neuvoteltu pitkin syksyä tuloksetta. Sopimusneuvotteluja on vauhditettu joulukuun alkupuolella järjestetyillä vuorokauden mittaisilla työtaisteluilla. - Juntturassa ollaan, ja näin joulun lähestyessä työmarkkinoiden päänavaus voi siirtyä uuden vuoden puolelle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ennustaa. Työntekijäpuoli on avoimesti ilmoittanut tavoittelevansa kymmenen prosentin korotuksia. Tästä työnantajapuoli on luonnollisesti pöyristynyt, mutta työnantajalle mikä tahansa luku on aina väärä ja liikaa. - On selvää, että työntekijäpuoli tavoittelee aiempaa vuosia korkeampia korotuksia. Ostovoima on heikentynyt rajusti viime vuosina. Kun siinä rinnalla maan hallitus on toteuttanut lähes nopeutetulla liukuhihnalla työlainsäädännön muutoksia ja sosiaaliturvan heikennyksiä, on vain luonnollista, että lukuisille heikennyksille haetaan kompensaatiota. Palola ei arvioi, mitä pitkäksi venyvä neuvottelurupeama lopulta eri liitoille tarkoittaa.
STTK: Palkkamonttulaki on häpeäksi Suomelle17.12.2024 15:13:09 EET | Tiedote
Petteri Orpon hallituksen esitys työriitalain muutoksesta – eli niin sanottu palkkamonttulaki – on tänään hyväksytty eduskunnassa. Muutos tulee voimaan ensi vuonna.
STTK: Raskaus- ja perhevapaasyrjintä poistuu lainsäädäntöä parantamalla12.12.2024 12:21:00 EET | Tiedote
Tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän toimeksiantoon liittyen on tänään julkaistu oikeudellinen selvitys raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista4.12.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Osana pääministeri Petteri Orpon käynnistämää ja työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron johtamaa Kasvuriihi-hanketta on kerätty ideoita talouskasvun vauhdittamiseksi Suomessa. STTK ehdottaa kasvupolitiikan rakentamista viiden toisiaan tukevan toimenpidekokonaisuuden varaan. Niitä ovat osaamistason nosto, kasvua tukeva veropolitiikka, kilpailun lisääminen, TKI-politiikan uudelleenkohdentaminen ja aktiivinen teollisuuspolitiikka. ─ On keskityttävä talouden nopeaan uudistumiseen ja vihreän sekä teknologisen siirtymän vauhdittamiseen. Osaamista vahvistavat toimet ovat avainasemassa: Ilman koulutettuja osaajia kasvua ei synny, puheenjohtaja Antti Palola painottaa. Ammattitaitoisen työvoiman puute haastaa myös hallituksen asettaman neljän prosentin TKI-tavoitteen. ─ Hyvä ja laajasti yhteiskunnassa jaettu tavoite nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ei toteudu ilman osaajia. On perusteltua kysyä, kohdistuuko liian suuri osa rahoituksesta nyt talouskasvu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme