Ajoneuvolainoja nostettu aiempaan tahtiin
Suomalaiset kotitaloudet nostivat vuoden 2024 toisella neljänneksellä uusia ajoneuvolainoja muista rahoituslaitoksista 536 milj. euron edestä, mikä on noin 20 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Luottolaitoksista kotitaloudet nostivat uusia ajoneuvolainoja toisella vuosineljänneksellä 580 milj. euron edestä, mikä on puolestaan noin 20 % enemmän kuin vuosi sitten[1]. Yhteensä uusia ajoneuvolainoja nostettiin muista rahoituslaitoksista ja luottolaitoksista vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä 1,1 mrd. euron edestä, mikä on noin 3 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.
Luottolaitosten myöntämien ajoneuvolainojen keskikorko on hieman korkeampi kuin muiden rahoituslaitosten. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä muista rahoituslaitoksista nostettujen uusien ajoneuvolainojen sovittu vuosikorko oli 5,1 % ja muut kulut huomioiva todellinen vuosikorko 7,8 %. Samana ajankohtana luottolaitoksista nostettujen uusien ajoneuvolainojen sovittu vuosikorko oli 5,4 % ja uusien sopimusten[2] todellinen vuosikorko 8,2 %. Valtaosassa, noin 70 prosentissa muista rahoituslaitoksista ja yli 90 prosentissa luottolaitoksista nostetuissa ajoneuvolainoissa oli kiinteä korko vuoden 2024 toisella neljänneksellä.
Vakuudettomia kulutusluottoja nostettu muista rahoituslaitoksista aikaisempaa vähemmän
Suomalaiset kotitaloudet nostivat vuoden 2024 toisella neljänneksellä vakuudettomia kulutusluottoja yhteensä[3] 48 milj. euron edestä muista rahoituslaitoksista, mikä on 26 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Uusien nostojen keskikorko oli 8,7 % vuoden 2024 toisella neljänneksellä, kun vuosi sitten vastaavana ajankohtana uusien nostojen keskikorko oli 9,3 %. Valtaosa vakuudettomista kulutusluotoista sidotaan euriborkorkoihin.
Vuoden 2024 toisen neljänneksen lopussa suomalaisten kotitalouksien muista rahoituslaitoksista nostettujen vakuudettomien kulutusluottojen kanta oli 467 milj. euroa ja kannan keskikorko oli 14,0 %. Vuosi sitten vastaavana ajankohtana kanta oli 555 milj. euroa ja kannan keskikorko 15,4 %. Muista rahoituslaitoksista nostettujen vakuudettomien kulutusluottojen kannan osuus suomalaisten kotitalouksien yhteenlasketusta vakuudettomien kulutusluottojen kannasta (pl. ajoneuvolainat)[4] oli arviolta 3 % vuoden 2024 toisen vuosineljänneksen lopussa. Viime vuosina ulkomaiset digipankit ovat kasvattaneet rooliaan kotitalouksien kulutusluotonannossa. Suurimman osan (63 %) kotitalouksien arvioidusta vakuudettomien kulutusluottojen kannasta ovat myöntäneet Suomessa toimivat luottolaitokset.
Tiedonkeruun alaisten toimijoiden joukko on supistunut
Suomen Pankin muiden rahoituslaitosten tilastotiedonkeruun piiriin kuuluvien toimijoiden[5] lukumäärä on supistunut vuoden 2024 aikana. Supistumisen vuoksi lukujen vertailukelpoisuus sellaisenaan aiempien julkaisujen kanssa on heikentynyt merkittävästi, ja talouden ilmiöitä tulisi tarkastella yhdessä muista Suomen Pankin tilastotiedonkeruista saatavien tietojen valossa.
Tiedonkeruun piiriin kuuluvien toimijoiden joukko on elänyt jatkuvasti tiedonkeruun perustamisesta, vuoden 2020 lopusta alkaen. Pieniä toimijoita on vapautettu tiedonkeruusta ja samalla mukaan on otettu uusia toimijoita. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä tiedonkeruun piirissä oli yhteensä 46 toimijaa, ja enimmillään tiedonkeruun piirissä on ollut 64 toimijaa. Monet kotitalouksille kulutusluottoja myöntäneet yritykset ovat lopettaneet uusien lainojen myöntämisen tai koko toimintansa vuonna 2019 voimaan tulleen ja vuonna 2023 kiristyneen kuluttajaluottojen korkokaton jälkeen. Yritysrahoituksen puolella osa tiedonkeruuseen kuuluneista toimijoista on saanut pankkitoimiluvan tai sulautunut luottolaitoksen kanssa ja siten poistunut muiden rahoituslaitosten tiedonkeruusta rahalaitosten (luottolaitosten) tiedonkeruun piiriin. Luottolaitosten tiedonkeruu tarjoaakin hyvän vastinparin muiden rahoituslaitosten tiedonkeruulle esimerkiksi suomalaisten kotitalouksien kulutusluottoja tai yrityslainoja tarkasteltaessa.
Muiden rahoituslaitosten luvuista on tehty uusi, neljännesvuosittain päivittyvä dashboard, jonka avulla käyttäjä voi tarkastella laajasti tiedonkeruun tietosisältöä. Dashboard löytyy Suomen Pankin verkkosivuilta tämän linkin takaa.
Lisätietoja antavat
Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan keväällä 2025.
[1] Sektorien sisäisiä suuria muutosprosentteja selittää laajalti toimijoiden siirtymä muista rahoituslaitoksista luottolaitossektoriin, katso viimeinen kappale.
[2] Rahalaitosten tiedonkeruussa todellinen vuosikorko kerätään uusista sopimuksista, muiden rahoituslaitosten tiedonkeruussa uusista nostoista.
[3] Pl. tili- ja korttiluotot.
[4] Muiden rahoituslaitosten, Suomessa toimivien luottolaitosten ja arvioitu ulkomaisten digipankkien yhteenlaskettu kanta.
[5] Tiedonkeruun alaista joukkoa voi osittain hahmottaa Finanssivalvonnan valvottavaluettelosta valitsemalla luottomarkkinoilla toimivien yhteisöjen alta "kuluttajaluottojen myöntäjät ja vertaislainavälittäjät."
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Vehicle loans drawdowns continued at previous rate5.9.2024 10:00:00 EEST | Press release
In the second quarter of 2024, Finnish households drew down a total of EUR 536 million of new vehicle loans from other financial institutions (OFIs), which was about 20% less than a year earlier. Meanwhile, vehicle loans drawn down by households from credit institutions totalled EUR 580 million, representing a year-on-year growth of approximately 20%.[1] In total, new vehicle loans drawn down from other financial institutions and credit institutions in the second quarter of 2024 totalled EUR 1.1 billion, which is about 3% less than in the same period last year. The average interest rate on vehicle loans granted by credit institutions is slightly higher than on those granted by OFIs. The annualised agreed rate on vehicle loans drawn down from OFIs in the second quarter of 2024 was 5.1%, while the effective annual interest rate, which also includes other expenses, was 7.8%. In contrast, new vehicle loans drawn down from credit institutions in the same period carried an annualised agreed
Nya fordonslån utbetalades i samma omfattning som tidigare5.9.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Under det andra kvartalet 2024 lyfte de finländska hushållen nya fordonslån från övriga finansinstitut till ett värde av 536 miljoner euro, vilket är ca 20 % mindre än ett år tidigare. Hushållen lyfte nya fordonslån från kreditinstitut under det andra kvartalet till ett värde av 580 miljoner euro, vilket i sin tur är ca 20 % mer än för ett år sedan[1]. Totalt lyftes nya fordonslån från övriga finansinstitut och kreditinstitut under det andra kvartalet 2024 till ett värde av 1,1 miljarder euro, vilket är ca 3 % mindre än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Genomsnittsräntan på fordonslån beviljade av kreditinstitut är något högre än på fordonslån beviljade av övriga finansinstitut. Under det andra kvartalet 2024 var den överenskomna årliga räntan på nya fordonslån från övriga finansinstitut 5,1 % och den effektiva räntan som beaktar övriga kostnader 7,8 %. Under samma tid var den överenskomna årliga räntan på nya fordonslån från kreditinstitut 5,4 % och den effektiva räntan på nya
Value and number of contactless payments grew in the second quarter of 20244.9.2024 10:00:00 EEST | Press release
The second quarter of 2024 saw the highest quarterly value of card payments on record since 2022 at EUR 19.0 billion, i.e. EUR 0.5 billion above the previous peak. This represents continuation of a long-term upward trend. In the second quarter of 2024, Finnish payment cards were used to make a total of 635 million card payments, i.e. 7% more than in the corresponding period a year earlier. The aggregate value of contactless payments made in the second quarter of 2024 was EUR 6.8 billion, 18% more than in the corresponding period a year earlier. In the second quarter, a total of 402 million card payments were made using the contactless feature, 10% more than in the second quarter of 2023. In comparison with the first quarter, the number of contactless payments also increased by 62 million (18%), and the aggregate value grew by EUR 1.2 billion (22%) in the second quarter of 2024. A total of 106 million remote card payments were initiated on a computer or mobile device in the second quart
De kontantlösa betalningarna ökade i värde och antal under andra kvartalet 20244.9.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Det andra kvartalet 2024 noterades det största kvartalsvisa värdet av kortbetalningar sedan statistikföringen inleddes 2022, dvs. 19,0 miljarder euro, vilket är 0,5 miljarder euro mer än den tidigare toppnoteringen. Utvecklingen är en fortsättning på en långvarig växande trend. Under andra kvartalet 2024 gjordes med finländska betalkort sammanlagt 635 miljoner kortbetalningar, vilket var 7 % mer än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Det totala värdet av kontaktlösa betalningar uppgick under andra kvartalet 2024 till 6,8 miljarder euro, vilket var 18 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan. Det andra kvartalet gjordes 402 miljoner kortbetalningar med kontaktlös betalning, vilket var 10 % mer än under andra kvartalet 2023. Också jämfört med årets första kvartal ökade antalet kontaktlösa betalningar med 62 miljoner stycken (18 %) och det totala värdet ökade med 1,2 miljarder euro (22 %) under andra kvartalet 2024. Under andra kvartalet 2024 initierades med dator eller mo
Lähimaksujen arvo ja lukumäärä kasvoivat vuoden 2024 toisella neljänneksellä4.9.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2024 toisella neljänneksellä korttimaksujen neljännesvuosittainen arvo oli suurin sitten vuonna 2022 alkaneen tilastoinnin eli 19,0 mrd. euroa, mikä on 0,5 mrd. euroa enemmän kuin aiempi huippu. Kehitys on jatkoa pidempiaikaiselle kasvavalle trendille. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä tehtiin suomalaisilla maksukorteilla yhteensä 635 milj. korttimaksua, mikä oli 7 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo oli 6,8 mrd. euroa vuoden 2024 toisella neljänneksellä, mikä oli 18 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Toisella vuosineljänneksellä tehtiin 402 milj. korttimaksua lähimaksua käyttämällä, mikä oli 10 % enemmän kuin vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Ensimmäiseen vuosineljännekseenkin verrattuna lähimaksujen lukumäärä kasvoi 62 miljoonalla (18 %), ja kokonaisarvo kasvoi 1,2 mrd. euroa (22 %) vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä tietokoneella tai mobiililaitteilla käynnistettiin 106 milj. etäkortti
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme