Miten lähiympäristön biodiversiteetti vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmän kehittymiseen?
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Jenni Lehtimäki on saanut 1,73 miljoonan euron tutkimusrahoituksen Euroopan tiedeneuvostolta (ERC). Tutkimuksessa selvitetään, miten muutkin eliölajit kuin bakteerit vaikuttavat ihmisen immuunijärjestelmän kehitykseen ja lasten terveyteen.

Ekologinen näkökulma immuunijärjestelmän kehityksen tutkimukseen
Aiemmin on osoitettu, että runsas altistuminen luonnon bakteereille on keskeistä immuunijärjestelmän normaalille kehitykselle, ja se pienentää riskiä sairastua immuunivälitteisiin sairauksiin myöhemmin.
Vaikka bakteerien rooli tunnetaan hyvin, ne edustavat vain pientä osaa eliökunnasta. Lehtimäen keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, miten lajit läpi eliökunnan, aina arkeoneista selkärankaisiin, vaikuttavat ihmisen immuunijärjestelmän kehitykseen ja terveyteen. Lapsen immuunijärjestelmä kohtaa kehittyessään kaikenlaisten eliöiden tuottamaa ihoa, sylkeä, ulostetta, karvoja ja muita osia. Näiden rooli immuunijärjestelmän kehitykselle ja lapsen tulevalle terveydelle on vielä pääosin tuntematon.
Tutkimushankkeessa mitataan mille eliölajeille vauvat altistuvat ensimmäisen elinvuotensa aikana ja mitä vaikutuksia tällä on immuunijärjestelmän kehitykselle sekä riskille sairastua myöhemmin immuunivälitteisiin sairauksiin. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia lasten kotiympäristöjen biodiversiteetissä ja niiden yhteyksiä immuunivälitteisiin sairauksiin käyttäen noin 2 miljoonaa lasta sisältävää tutkimusaineistoa. Nämä lähestymistavat mahdollistavat biodiversiteetin terveysvaikutusten tutkimuksen ennennäkemättömässä mittakaavassa.
”Ajatus siitä, että ihminen on yhteydessä koko eliökuntaan immuunijärjestelmämme välityksellä, on kiehtova, mutta samalla pelottava. Jos terveytemme on riippuvainen varhaisesta kohtaamisesta monien lajien kanssa, mihin biodiversiteetin hupeneminen taikka ihmisen elinympäristöjen kaupungistuminen voi johtaa?” Jenni Lehtimäki kysyy.
”Tietääkseni tällaisia tutkimusasetelmia ei ole toteutettu missään muualla maailmassa. Monitieteinen hankkeeni tuo ekologisen näkökulman ihmisen terveyden tutkimukseen. Uskon, että tämä näkökulma voi rikastaa perinteisempää lääketieteellistä tutkimusta”, Lehtimäki kertoo.
”Luonnon monimuotoisuus on tärkeä ihmiskunnalle, koska se mahdollistaa monet elämän perusedellytykset kuten ruuan tuotannon. Hankkeessani kuitenkin kysytään, onko yhteytemme luonnon monimuotoisuuteen paljon tiedettyä kiinteämpi. Odotan tutkimuksen tuottavan uutta ymmärrystä eliökunnan merkityksestä ihmisen terveydelle”, jatkaa Lehtimäki.
Syken ja THL:n monitieteinen osaaminen, aineistot ja yhteistyö mahdollistavat tutkimuksen
Eliökunnan lajien ja pienten lasten terveyden yhteyttä tutkitaan DNA:han pohjautuvilla biodiversiteetin monitoroinnin menetelmällä, joiden käyttöä ja osaamista on kehitetty Sykessä viime vuosina. Ympäristöstä kerättyä DNA:ta eli eDNA:ta voidaan nykyisillä laboratoriomenetelmillä tutkia monenlaisista näytteistä. Hankkeessa tullaan keräämään eDNA-näytteitä satojen vauvojen kodeista ja lähiympäristöistä heidän ensimmäisen elinvuotensa aikana.
Hankkeessa hyödynnetään myös pitkän aikavälin seurantatietoa biodiversiteetistä. Tämä aineisto yhdistetään ensi kertaa suomalaisten terveystietoihin hyödyntäen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kattavia lasten terveyden rekisteriaineistoja.
”Tämä tutkimushanke ei olisi mahdollinen ilman tutkijoiden, tutkimuslaitosten ja viranomaisten tekemää pitkän aikavälin perustyötä. Arvokas tutkimus rakentuu aina laadukkaiden tutkimusaineistojen pohjalle”, Lehtimäki toteaa.
Arvostettu rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen, innovatiivisen tutkimuksen
”Olen valtavan iloinen saamastani merkittävästä rahoituksesta tutkimukselleni. Rahoitus mahdollistaa kunnianhimoisen ja pitkäjänteisen tutkimuksen mielestäni erittäin tärkeästä aiheesta. On hienoa päästä perustamaan monitieteinen tutkimusryhmä syventymään biodiversiteetin ja ihmisen terveyden yhteyteen”, Lehtimäki kertoo.
Lehtimäki menestyi tutkimusrahoituskilpailussa jo toistamiseen tänä vuonna. Kesäkuussa hänelle myönnettiin arvostettu Suomen Akatemian akatemiatutkijan rahoitus neljäksi vuodeksi.
Jenni Lehtimäen rahoitus on Suomen ympäristökeskuksen ensimmäinen ERC-rahoitus.
Jenni Lehtimäki
- Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntaratkaisut-yksikössä
- Väitellyt tohtoriksi vuonna 2017 Helsingin yliopistosta aiheenaan biodiversiteettihypoteesi ja tieteenalanaan ekologia ja evoluutiobiologia
- Tutkimuskohteina mm. ympäristön ja ihmiskehon mikrobiomi sekä niiden väliset yhteydet, elintasosairauksien yleistymisen yhteys elinympäristöön, sekä makroskooppisen ja mikroskooppisen biodiversiteetin merkitys ihmisen terveydelle
- Jenni Lehtimäki ja Tuomas Aivelo olivat ehdolla Vuoden tiedekynä 2024 -palkinnon saajiksi Duodecimissä julkaistulla artikkelillaan Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(20):2135-41)
- Jenni Lehtimäen ERC Starting Grant -hanke on nimeltään Residents: Multi-kingdom biodiversity in residential environments and immune-mediated diseases in children. Rahoitusta hankkeelle myönnettiin 1,73 miljoonaa euroa.
- Jenni Lehtimäki - syke.fi
- puh. 050 350 3691, tavoitettavissa 5.–6.9. (parhaillaan vanhempainvapaalla)
ERC Starting Grant
- Euroopan tiedeneuvosto (European Research Council eli ERC) myöntää rahoitusta huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen uraauurtavaan tutkimukseen. ERC Starting Grant on suunnattu uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille. Rahoituksen tavoitteena on tukea itsenäistyviä tutkijoita, joilla on jo vähintään 2 ja enintään 7 vuotta tutkijauraa takanaan. Yhden hankkeen rahoitus on enintään 2,5 miljoonaa euroa, ja se myönnetään enintään viideksi vuodeksi.
- Tällä hakukierroksella rahoitusta myönnettiin 494 tutkijalle, hakemuksia jätettiin 3474. Hakukierroksen myöntöprosentti oli 14,2 %. 18 suomalaisen tutkimusorganisaation tutkijaa menestyi tässä haussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syreläget i Finska viken var bra i januari2.4.2025 08:40:00 EEST | Pressmeddelande
Observationerna under havsforskningsfartyget Arandas resa i januari visade att syreläget i Finska viken var bättre än under de fem senaste vintrarna. Syreläget i Bottenhavets djupområden är fortfarande relativt bra, men det försämras gradvis. Fosfor strömmar till Bottniska viken från huvudbassängen och den syns i havsområdet som höjda halter.
Good oxygen situation in the Gulf of Finland in January2.4.2025 08:40:00 EEST | Press release
Observations made during the January expedition of the marine research vessel Aranda showed that the oxygen situation in the Gulf of Finland was the best in the last five winters. While the oxygen situation in the deeps of the Bothnian Sea remains reasonably good, it is deteriorating gradually. Phosphorus flows into the Gulf of Bothnia from the main basin, increasing concentrations in this sea area.
Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä2.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme