Helene Schjerfbeckin ja Venny Soldan-Brofeldtin rinnakkaiset elämäntarinat uudessa tietokirjassa
Riitta Konttisen teos tarkastelee taiteilijoiden ja ystävien Helene Schjerfbeckin ja Venny Soldan-Brofeldtin elämäntarinoita rinnakkain ja limittäin. Samalla kirja kysyy, minkälaisia mahdollisuuksia ajan naisille oli toimia taiteilijana.
Kun Helene Schjerfbeck vanhoilla päivillään asui Tammisaaressa, hänen luokseen poikkesi toisinaan taiteilijaystävä Venny Soldan-Brofeldt. Venny oli matkalla Tvärminnessä sijaitsevaan kesäpaikkaansa Toskaan. Erään käynnin jälkeen Helene kirjoitti toiselle ystävälle ajattelevansa Vennyn kesäelämää – pientä ateljeemökkiä, jossa saattoi kaikessa rauhassa piirtää, maalata, lukea mitä huvitti tai vaikka vain maata ja kuunnella tuulen huminaa. ”Kunpa saisin hänen elämänsä”, hän toivoi.
Helene Schjerfbeck oli jo tunnustettu taidemaalari paitsi Suomessa myös Ruotsissa. Hän oli saavuttanut urallaan enemmän kuin kukaan muu sukupolvensa naistaiteilijoista. Silti hän olisi vaihtanut elämää Vennyn kanssa, jonka taiteellinen ura oli jumittunut vanhoille urille, menettänyt ajankohtaisuutensa ja syöksynyt jyrkkään laskuun.
”Kun aloin ajatella näitä kahta taiteilijaa, joista molemmista olen aikaisemmin tehnyt monografian ja jotka arvelin tuntevani perin pohjin, tajusin, että heidän tarinoidensa kautta pystyisin katsomaan vielä paljon syvemmälle koko heidän sukupolvensa naisten elämään ja mahdollisuuksiin taiteilijoina”, kirjoittaa Riitta Konttinen.
Yksi mahdollinen näkökulma löytyy juuri Helene Schjerfbeckin (1867–1946) ja Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) taiteilijantyöstä, valinnoista ja elämänvaiheista. He olivat samanikäisiä, syntyneet porvarilliseen ruotsinkieliseen kotiin, aloittaneet taideopinnot kotimaassa ja jatkaneet niitä ulkomailla. Molemmat olivat kokeilleet opettamista taidekouluissa ja osallistuneet samoihin näyttelyihin. Vennyn ura käynnistyi hitaammin kuin Helenen, jota pidettiin eräänlaisena taiteen ihmelapsena. Kun kansallinen taide sortovuosien myötä sai johtoaseman suomalaisessa taide-elämässä, Vennyn tuotanto sai paljon huomiota. Uuden vuosisadan myötä osat vaihtuivat: modernismin alkaessa vaikuttaa Suomessakin Helene pystyi uudistumaan, Venny ei. Selitykset löytyvät sekä naisten persoonallisuuksista ja elämänvalinnoista että yhteiskunnallisista ja taiteellisista murroksista.
Helenen ja Vennyn elämäntarinat ovat kuin kaksi rinnakkaista lankaa, jotka tietyissä kohdissa kulkevat ristiin toistensa kanssa. Ystävyys ei ollut läheisintä laatua, mutta se alkoi jo lastenkutsuista ja jatkui heidän elämänsä loppuun asti. Heidän elämässään oli paljon yhteisiä kokemuksia, mutta monet valinnoista ja ratkaisuista olivat erilaisia. Näennäisesti selkein ero oli suhde avioliittoon: Helene ei mennyt koskaan naimisiin kun taas Venny solmi avioliiton kansalliskirjailija Juhani Ahon kanssa.
Riitta Konttinen (s. 1946) on tietokirjailija ja Helsingin yliopiston taidehistorian professori emerita. Hän on julkaissut useita palkittuja teoksia taidehistorian alalta. Hänen edellinen kirjansa Tarinankertoja – Anni Swanin elämä ilmestyi vuonna 2022. Valtion tiedonjulkistamispalkinnon Konttinen on saanut kahdesti, vuosina 1989 ja 2002. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin Lauri Jäntin säätiön kunniapalkinto, ja vuonna 2014 hän sai Suomen Kulttuurirahaston palkinnon elämäntyöstään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aino SirkesaloTiedotuspäällikköKustannusosakeyhtiö Siltala
Puh:0503374737tiedotus@siltalapublishing.fiKuvat
Linkit
Kustannusosakeyhtiö Siltala on Aleksi ja Touko Siltalan vuonna 2008 perustama riippumaton kustantamo, joka julkaisee laadukasta kauno- ja tietokirjallisuutta.
www.siltalapublishing.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Siltala
Siltalan tammikuun kirjat9.1.2025 11:18:36 EET | Tiedote
Siltalan kevätkauden aloittaa komeasti Marjo Heiskasen romaani Magdan aaria, joka liikkuu paitsi oopperan maailmassa myös nimihenkilön synnyinmaassa Romaniassa Ceausescujen diktatuurin aikaan. Tämän päivän itsevaltiutta käsittelee arvostettu yhdysvaltalainen tutkija, toimittaja ja kirjailija Anne Applebaum kirjassaan Autokratia Oy. Tammikuussa myös muun muassa purjehditaan maailman ympäri Spirit of Helsinki -aluksella sekä sukelletaan Helsingin kaupungin dramaattiseenkin historiaan professori Henrik Meinanderin teoksen myötä.
Magdan aaria on oopperadiivan iltaruskon kuvaus2.1.2025 13:54:39 EET | Tiedote
Marjo Heiskasen uusi romaani näyttää hiipuneen oopperatähden uuden roolin edessä. Hilpeänmustan monologin taustalla häilyvät lapsuuden diktatuurin varjot.
Siltalan kevät 2025: ajankohtaista tietokirjallisuutta ja korkeatasoista kaunokirjallisuutta17.12.2024 14:07:10 EET | Tiedote
Siltalan kevään katalogin kannessa esiintyy palkittu tietokirjailija Juha Kauppinen, jolta ilmestyy uusi luontoa ja ilmastonmuutosta käsittelevä teos. Takakannessa tervehtii Anne Applebaum, jolta julkaistaan polttavan ajankohtainen tietokirja diktaattorien uudesta noususta.
Uusi lastenkirjakustantamo osaksi Siltalaa12.12.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Kustannusosakeyhtiö Siltalan yhteyteen syntyy uusi kotimaisiin laadukkaisiin lastenkirjoihin keskittyvä yksikkö nimeltään Orava-kirjat. Vastaavaksi kustantajaksi on nimitetty alan pitkän linjan ammattilainen FM Minna Castrén.
Puuvillatehtailija Axel Wahrenin elämäkerta vie teollistumisen varhaisiin vuosiin2.12.2024 07:36:45 EET | Tiedote
Axel Wahren oli maahanmuuttaja, suurteollisuusmies ja monialayrittäjä 1800-luvun Suomessa. Laajaan aineistoon perustuva elämäkerta kuvaa Wahrenin taustan ja verkostojen lisäksi varhaisen teollistumisen aikaa Forssan puuvillatehtaasta käsin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme