1,5 miljoonan euron ERC-rahoitus kahdeksalle tutkijalle Helsingin yliopistossa
Arvostetun ERC Starting Grant -rahoituksen saaneet tutkivat muun muassa avaruussäätä ja vankien terveystilastojen manipulointia. Helsingin yliopiston tutkijat ovat menestyneet kilpaillun ERC-rahoituksen saamisessa hyvin.
Kahdeksan Helsingin yliopiston tutkijaa on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta lupaavalle, uransa alkuvaiheessa olevalle tutkijalle myönnettävän ERC Starting Grant -rahoituksen. Viisivuotinen, pitkäjänteisen työskentelyn mahdollistava rahoitus on erittäin kilpailtu.
ERC Starting Grant -rahoituksen saaneet Helsingin yliopiston tutkijat ja hankkeet:
Avaruussää voi vaikuttaa maapalloon ja teknisiin sovelluksiin: häiritä satelliittipaikannusta, viestintää ja sähkönjakelua, vahingoittaa avaruusalusten elektroniikkaa sekä lisätä ilmakehän kitkaa. Maxime Grandinin tutkimushankkeessa pyritään selvittämään, miten Maan lähiavaruus vaikuttaa ilmakehään. Tieto helpottaa avaruussään aiheuttamien vahinkojen ennakointia ja rajoittamista.
Kateenkorva tuottaa immuunipuolustukselle tärkeitä T-soluja. Elin vaurioituu helposti kantasolusiirron yhteydessä, mikä johtaa erilaisiin vaikeisiin komplikaatioihin. Eliisa Kekäläisen johtama tutkimushanke pyrkii selvittämään, miten kateenkorva suojautuu ulkoisia uhkia vastaan ja miten puolustus muuttuu ikääntymisen yhteydessä.
Kamil Mamakin tutkimuksessa kehitetään robotit huomioon ottavan rikosoikeuden filosofisia perusteita. Samalla luodaan pohjaa ihmisten ja robottien sujuvalle yhteistyölle.
Riippuvuutta aiheuttavia tuotteita, kuten rahapelejä, myydään ja markkinoidaan yhä enemmän verkossa. Verkkoympäristöissä kaikesta toiminnasta kertyy valtavat määrät käyttäytymisdataa. Virve Marionneaun hanke tutkii digitaalisten rahapeliyhtiöiden verkostoja ja sitä, miten verkostot hyödyntävät dataa kaupallisiin tarkoituksiin. Tarkoitus on ymmärtää riippuvuuksien syntyyn liittyviä taloudellisia valtarakenteita ja sitä, miten niihin voisi sääntelykeinoin puuttua.
Alexander Mühleip tutkii, miten malarialoisen solujen niin sanotut moottorit eli mitokondriot muuttavat kalvorakennettaan siirtyessään elinkaaren vaiheesta toiseen. Tieto tämän muokkauksen biologisista perusteista voi tuoda uusia keinoja malarian leviämisen hallintaan ja lääkkeiden kehittämiseen.
Nanna Myllyksen tutkimusprojektissa kehitetään uusia laskennallisia ja kokeellisia menetelmiä sen selvittämiseksi, miten ilmakehän happipitoiset orgaaniset yhdisteet muodostuvat, osallistuvat aerosolien syntyyn ja vaikuttavat ilmastoon. Tutkimuksessa tuotettua dataa käytetään parantamaan ilmakehämallien tarkkuutta, mikä auttaa tekemään ympäristön kannalta kestäviä poliittisia päätöksiä.
Mikhail Nakonechnyin hankkeessa tutkitaan brittiläisiä, Intian siirtomaa-aikaisia, yhdysvaltalaisia ja neuvostovenäläisiä vankiloita ja vankileirejä länsimaisen rangaistuslaitoksen varhaisvaiheista nykypäivään. Tutkimuksessa selvitetään, miksi ja milloin vankien terveystilastoista tuli niin merkittäviä, että niitä alettiin manipuloida poliittisiin tarkoituksiin.
Jonathan Valkin hankkeessa tutkitaan arameankielisen kirjoituksen nousua Lähi-idässä ensimmäisen vuosituhannen alkupuoliskolla eaa. Tutkimus lisää ymmärrystä paitsi muinaisesta Lähi-idästä myös oman aikamme kielellisestä ja kulttuurisesta vaihtelusta.
Suomen ykkönen, Pohjoismaiden kakkonen ja Euroopan 25:s ERC-rahoitusten määrässä
Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoitukset ovat hyvin kilpailtuja, ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat menestyneet niiden hauissa erittäin hyvin: Helsingin yliopistoon on tullut ERC-rahoituksia kautta aikain eurooppalaisista yliopistoista ja tutkimusinstituuteista 25:nneksi eniten. Pohjoismaissa Helsingin yliopiston sijoitus on toinen ja Suomessa ykkönen: Helsingin yliopiston tutkijat ovat saaneet vajaa puolet kaikista Suomeen tulleista ERC-rahoituksista.
Laskuissa ei ole mukana eri yliopistoissa työskentelevien tutkijoiden kesken jaettavaa Synergy Grant -rahoitusta.
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on yksi arvostetuimmista tutkimuksen rahoittajista. Se edistää monialaisesti huippututkimusta pitkäaikaisilla tutkimusmäärärahoilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme