ELY-keskukset

Valkoposkihanhien syysmuuton arvioidaan alkavan tavallista myöhemmin

Jaa

Tulevan syysmuuton arvioidaan olevan normaalista poikkeava, sillä kesän pesintä on ollut haastava Barentsinmerellä. Valkoposkihanhien syysmuuton odotetaan alkavan syyskuun puolivälissä.

Kuvassa valkoposkihanhi.
Valkoposkihanhet tankkaavat nyt syysmuuttoa varten, kuten kuvan yksilö 10.8.2024 Hangossa. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Valkoposkihanhien syysmuutto ei ole vielä alkanut. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien syysmuuttoa yhteistyössä 4. vuotta. Syysmuutosta tiedotetaan viikosta 38 eteenpäin joka keskiviikko hanhimuuton loppuun asti.

Suomen valkoposkihanhikanta laskussa

BirdLife Suomi ja Suomen ympäristökeskus toteuttivat jo 17. kerran valkoposkihanhien yhteislaskennan Suomessa viime viikonloppuna. Maamme valkoposkihanhikanta on laskennan perusteella edelleen taantunut vuoden 2019 huipun jälkeen, ja on nyt vuoden 2015 tasolla. Laskennassa laskettiin 24 500 valkoposkihanhea, joista suurin osa totutusti pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomen sekä Pohjan- ja Suomenlahden rannikoilla.

Kesän pesintä poikkeuksellisen vaikea

Alkavan syysmuuton tilanteeseen arvioidaan vaikuttavan Barentsinmeren kuluneen kevään ja kesän ankarat olosuhteet. Arviolta koko valkoposkihanhien arktisen pesimäkannan alueella oli poikkeuksellisen kylmä touko- ja kesäkuu. Esimerkiksi valkoposkihanhien suurimmalla pesimäkolonialla Kolguevilla oli kesäkuussa lunta ja jäätä enemmän ja kauemmin kuin kertaakaan 17. seurantavuoden aikana. Myös kesäkuun lopun rankkasateet ja myrskyt ovat vaikuttaneet negatiivisesti pesimään.

Kevään muuttomatkalla kerätty ravinto ei riittänyt Kolguevilla hanhien pesinnän onnistumiseen, sillä ravinnon kasvukausi oli viikkoja myöhässä normaalista aikataulusta. Niinpä normaaliaikaan pesinnän aloittaneet parit epäonnistuivat ja emoja kuoli jopa nälkään pesinnän aikana. Myöhemmin pesinnän aloittaneet parit saattoivat onnistua paremmin, mutta tästä ei ole varmuutta.

”On mielenkiintoista seurata nuorten lintujen osuutta Barentsinmeren yli miljoonaisen valkoposkihanhikannan syysparvista Suomen pelloilla. Myös muuton aloitus ja sen kesto saattavat poiketa tavanomaisesta”, toteaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen suunnittelija Jari Kontiokorpi.

Syysmuuton odotetaan alkavan syyskuun puolivälissä

Syysmuutto alkaa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa yleensä syyskuun puolivälissä. BirdLife Tiira-lintutietopalvelun tietojen mukaan syksyjen 2014–2023 keskimääräinen syysmuuton aloitus on tapahtunut Pohjois-Karjalassa 15.9., varhaisimmat yli tuhannen hanhen paikalliskerääntymät tai muutot on havaittu 8.9., ja myöhäisin muuton aloitus on ollut 21.9.

Suomessa on ollut viime aikoina poikkeuksellisen lämmintä. Mutta miltä vaikuttaa säätila tundralla lähiaikoina, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?

”Pitkissä sääennusteissa vallitsee Suomessa ja siitä itään seuraavan viikon, ehkä jopa yli 10 päivää, kesäisen lämmin korkeapaine. Sen pohjoispuolella Barentsinmeren seudulla puhaltaa keskimäärin reipas länsilounainen ilmavirtaus, jossa lämpötila pysyy selvästi plussan puolella. Vasta Novaja Zemljan seudulle voi tulla ajoittain kylmää ilmaa, mutta sekin lännestä navakan tuulen myötä. Niinpä seuraavien 10 päivän aikana ei ole näköpiirissä muuttosäätä, joka ajaisi suuria määriä valkoposkihanhia Suomeen tai edes Vienaan asti.”

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Joni Kivimäki
lajivahinkokoordinaattori, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 252

Jari Kontiokorpi (muuton eteneminen)
suunnittelija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 0295 026 144

Kuvat

Kuvassa valkoposkihanhi.
Valkoposkihanhet tankkaavat nyt syysmuuttoa varten, kuten kuvan yksilö 10.8.2024 Hangossa. Kuva: Jari Kontiokorpi / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Yhteystiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu

p. 0295 026 000
https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen logo.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kesän 2024 päällystystyöt jatkuvat syyskuun loppuun saakka Itä-Suomessa (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo)3.9.2024 10:22:05 EEST | Tiedote

Poutasäät ovat suosineet pääosin koko kesän ajan päällystystöiden toteutusta, joten työt ovat edenneet hyvin. Suunnitellut päällystysohjelman mukaiset kohteet toteutetaan. Niiden pituuksiin on tehty pieniä tarkennuksia. Esitettyjen päällystyskohteiden lisäksi tiestöllä tehdään vielä syksyn mittaan paikkausluonteisia päällystystöitä.

Bedömning av havsmiljöns tillstånd: Små förbättringar i tillståndet av Finlands havsområden, helhetsbilden fortfarande dålig28.8.2024 09:02:27 EEST | Tiedote

Finlands miljöcentral, miljöministeriet och Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland informerar om en ny webbpublikation: Östersjöns tillstånd är fortfarande i huvudsak dåligt. I alla havsområden stör övergödningens inverkan naturens mångfald och näringsvävens funktion. Den skadliga utvecklingen håller dock möjligtvis på att brytas. Även om förändringen inte är stor jämfört med den föregående tillståndsbedömningen som publicerades 2018, syns en liten förändring till det bättre i uppföljningen på längre sikt.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye