Finnveran Mauri Kotamäki: Suomen on pakko saada vienti kasvuun – suuryritysten ja keskikokoisten vientiyritysten taustalla vielä yksi alihyödynnetty vientiresurssi: mikroyritykset
Suomen viennin päähuomio on suuryritysten näkymissä ja hartaasti odotetussa viennin suhdannekäänteessä. Viennin tuottamat euromäärät painottuvatkin luonnollisesti suuriin yrityksiin. Suomi kuitenkin elää viennistä, ja sitä on liian vähän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Hänen mukaansa Suomella on yksi alihyödynnetty vientiresurssi, jonka kasvattaminen voisi nostaa selvästi viennin osuutta bruttokansantuotteesta: mikroyritykset. Tavaravientiä tekevistä yrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Niiden yhteenlaskettu vienti on vuositasolla jo miljardiluokkaa, ja määrä nousee, kun yritykset kasvavat. Kasvun tiellä ovat pienten yritysten rahoitukselliset haasteet mutta myös työvoiman saatavuus.
Viennin osuus Suomen bkt:sta on tällä hetkellä alle 40 prosenttia, eikä se ole juurikaan muuttunut finanssikriisin jälkeen. Samaan aikaan muut Pohjoismaat ovat onnistuneet kasvattamaan vientisuhdettaan. Saksan viennin bkt-osuus on noin 46 prosenttia, Ruotsin 55 prosenttia ja Tanskan peräti 67 prosenttia.
”Vienti on kuin peili Suomen kansantalouteen. Pitkällä aikavälillä Suomen viennillä ei mene erityisen huonosti, jos kohta ei erityisen hyvinkään. Suotuisasti kasvava vienti on yleensä signaali kilpailukykyisestä kansantaloudesta, minkä takia viennin tekijöitä pitäisi Suomessa pystyä vahvistamaan. Suomen kaltaisissa maissa vientisuhde on tyypillisesti korkeampi, kuin mitä se Suomessa nyt on, ja vientipotentiaali voisi olla Suomen kaltaisella vauraalla ja vakaalla maalla jopa 15 prosenttiyksikköä korkeampi. Olosuhteet huomioon ottaen Suomi tällä hetkellä alisuoriutuu vientimaana”, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Harvojen suuryritysten varassa oleva vienti lepää liian kapeilla harteilla. Viime vuosina on panostettu keskisuurten midcap- tai mittelstand-kokoisten vientiyritysten joukon kasvattamiseen, sillä vientitulojen tärkeys kansantaloudelle on kiistaton. Sen sijaan vientiresurssi, josta harvemmin puhutaan, ovat mikroyritykset. Vuonna 2022 suomessa oli noin 20 000 tavaravientiä harjoittavaa yritystä. Kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä on mikroyrityksiä.
”Lukumääräisesti suurin osa viejistä ovat pieniä yrityksiä. Näitä yrityksiä on tärkeää auttaa kasvamaan. Suomi on pieni markkina. Vientiin kannustaminen auttaa yrityksiä skaalaamaan tuotantoaan suuremmille markkinoille, mikä puolestaan auttaa Suomen kansantaloutta työllisyyden, innovatiivisuuden ja tuottavuuden kautta”, Kotamäki sanoo.
Mikroyritykset vievät 2,7 miljardilla eurolla vuodessa – määrä voi kasvaa, mutta kasvu edellyttää rahoitusta
Keskimääräisen ulkomaankauppaa harjoittavan mikroyrityksen tavaravienti on noin 190 000 euroa vuodessa. Joukon yhteisvaikutus Suomen vientituloihin on vuositasolla kuitenkin 2,7 miljardia euroa, joka tulee nousemaan, kun yrityskoko ja sitä kautta mahdollisuus suurempiin kauppoihin kasvaa.
Kasvu vaatii yleensä ulkopuolista rahoitusta. Kotamäen mukaan on viitteitä, että osalla erityisesti pienistä ja nuorista yrityksistä on vaikeuksia saada rahoitusta kasvulleen.
”Uudistuminen on aina vaikeaa, mutta Suomella ei ole enää vaihtoehtoja. Toimiva rahoitusmarkkina on ennakkoehto menestyvälle yrityssektorille. Jos yritykset eivät saa investointirahoitusta kohtuullisin ehdoin, on kasvu vaikeaa.”
Kilpailu osaavasta työvoimasta kovaa – Suomen houkuttelevuus vaakalaudalla
Vientiyritysten määrän ja viennin kasvattamisen lisäksi Kotamäki nostaa esiin toisen tekijän, jonka merkitys yritysten menestymiselle on suuri.
”Osaavan työvoiman saatavuus on äärettömän tärkeää. Yritykset eivät kykene kasvamaan, jos tekevät kädet ovat liian niukassa. Suomeen voi olla vaikea saada ulkomaisia suoria investointeja, mikäli investorit arvioivat työvoiman saatavuuden aiheuttavan ongelmia.”
Kotamäki on myös huolissaan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa ja muun muassa maakuvan vaikutuksesta Suomen houkuttelevuuteen kansainvälisillä työmarkkinoilla.
”Suomen lisäksi myös muut länsimaat vanhenevat kiihtyvää tahtia. Näin osaavasta työvoimasta kilpaillaan entistä kovemmin, eikä Suomen veto- tai pitovoima ole vielä riittävällä tasolla.”
Kotamäen mukaan Suomella on suuri potentiaali esimerkiksi kestävässä siirtymässä. Valitettavasti itseaiheutettu ongelma julkisen talouden tilassa ei välttämättä helpota asioiden edistämistä.
”Toisaalta innovaatiot syntyvät aina niukkuudesta ja niukkuutta on nyt ja tulevaisuudessa jaossa, joten ehkä tilanteessa voi nähdä jotain hyvääkin”, Kotamäki summaa.
Lisää aiheesta:
Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaukset:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878, etunimi.sukunimi@finnvera.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Lapin rahoitus lähes tuplaantui, Pohjois-Pohjanmaan kasvoi viidenneksen, Kainuun laski27.2.2025 09:30:48 EET | Tiedote
Finnvera rahoitus pohjoissuomalaisille pk- ja midcap-yrityksille kasvoi vuonna 2024 edellisvuodesta. Maakunnalliset erot ovat suuria: Kainuussa rahoitus väheni merkittävästi, Pohjois-Pohjanmaalla nähtiin kohtuullista kasvua ja Lapissa rahoituksen myöntö lähes kaksinkertaistui. Lapin vahvaa kehitystä selittää kaikkien päätoimialojen positiivinen kasvu, erityisesti matkailualalla. Viennin rahoitus kääntyi reippaaseen kasvuun usean vuoden supistumisen jälkeen.
KUTSU: Finnveran aluekatsaus Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan talouteen ja rahoitukseen torstaina 27.2. klo 9.0021.2.2025 16:13:23 EET | Kutsu
Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta torstaina 27.2.2025 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluejohtaja Pasi Vartiainen kertoo Finnveran vuoden 2024 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin tunnin. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 8372 511 keskiviikkona 26.2. kello 10 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin. Lämpimästi tervetuloa!
Finnveran lainaa mikroyritysten kasvuun myönnetty 5,6 miljoonaa euroa – Lainaa haetaan työntekijän palkkaamiseen, toiminnan laajentamiseen ja myös kansainvälistymiseen24.1.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Finnveran lainaa mikroyritysten kasvuhankkeisiin myönnettiin vuoden 2024 loppuun mennessä 5,6 miljoonaa euroa. Finnvera käynnisti lainapilotin alle 10 työntekijän yritysten kasvutarpeisiin lokakuun 2024 alussa, ja pilotti jatkuu maaliskuun 2025 loppuun. Kiinnostus lainaa kohtaan on jatkunut, ja ensimmäisten kolmen kuukauden aikana hakemuksia on tullut lähes 400 kappaletta. Eniten hakemuksia tuli ensimmäisten 1,5 kuukauden aikana, mutta kysyntä on pysynyt hyvällä tasolla. Myönteisistä päätöksistä kaksi kolmasosaa on kohdistunut kaikkein pienimmille, 1–2 henkeä työllistäville yrityksille. Lainaa on haettu henkilöstön palkkaukseen, toiminnan laajentamiseen, siihen liittyviin investointeihin ja myös kansainvälistymissuunnitelmiin.
Donald Trumpin talouspolitiikka on vaarassa ylikuumentaa Yhdysvaltain talouden – Inflaation nousupaineet eivät läiky Eurooppaan asti, arvioi Mauri Kotamäki22.1.2025 13:02:34 EET | Tiedote
Yhdysvaltain taloudella on mennyt kaikilla mittareilla todella hyvin viime vuodet. Työllisyys, tuottavuus, talouskasvu ja inflaationtorjunta ovat kehittyneet vahvasti. Presidenttikautensa aloittanut Donald Trump ei todennäköisesti pysty talouden vauhtia parantamaan, vaan pikemmin ylikuumentamaan esitetyillä tuontitulleilla, maahanmuuton kiristymisestä seuraavalla työvoimapulalla ja verouudistuksillaan, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Trumpin ajamien tuontitullien kohdistumisesta Eurooppaan ei vielä ole yksityiskohtaisia tietoja, mutta uutisia seurataan tarkasti. Voiko vaarana olla, että Trumpin kaudella inflaatio Yhdysvalloissa kääntyy nousuun ja nousupaine välittyy tullien ja muiden kaupan esteiden kautta Eurooppaan ja Suomeenkin, missä korkotaso kääntyisi taas nousuun?
Finnveran Mauri Kotamäki: Kasvua odotetaan, mutta tuleeko sitä – ”On Suomelta hyvä suoritus, jos ennustettu talouskasvu toteutuu 2025”27.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Myös viennin elpyminen on vielä heiveröistä eikä hurraahuutoihin ole aihetta, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Talouden käänne on tapahtunut, mutta mihin suuntaan ja millä voimalla, se on avoin kysymys. Suomen taloudessa on paljon kasvupotentiaalia sekä lyhyellä että rakenteellisesti pitkällä tähtäimellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme