Pirkanmaan ELY-keskus

Syksyn hoitokalastus Kangasalan Kirkkojärvellä toi ennätyssaaliin

Jaa

Kangasalan Kirkkojärvestä hoitokalastettiin tänä syksynä ennätysmäiset 32 000 kiloa kalaa. Hoitokalastuksen avulla tavoitellaan selkeitä muutoksia järveen niin veden kirkkauden kuin sen kalaston osalta.

Kirkkojärvellä vene täynnä särkikalaa.
Syksyn hoitokalastuksessa Kirkkojärvestä poistettiin paljon suurikokoista särkikalaa. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus jatkoi Kangasalan Kirkkojärven hoitokalastusta syksyllä 2024 elokuun alusta 19. elokuuta saakka. Kirkkojärveä on hoitokalastettiin viimeksi vuosina 2017–2022 ELY-keskuksen ja Kangasalan kaupungin hankkeissa. Hoitokalastuksen tavoitteena on vähentää särkikalojen määrää ylirehevöityneessä järvessä, jolloin kalasto voi palata tasapainoiseen tilaan ja veden laatu sekä järven biologinen tila voivat parantua.

Hoitokalastus toteutettiin osana Helmi-elinympäristöohjelman lintuvesikunnostuksia. Kalastuksen tekivät lestijärveläiset Petteri ja Aulis Kiiskilä viidellä rysällä sekä nuottaamalla. Kalaa poistettiin 19 päivän aikana ennätysmäisesti yhteensä noin 32 000 kiloa, eli yli 200 kiloa hehtaaria kohden. Tulos on erinomainen ja yllätti sekä ELY-keskuksen että kalastajat.

− Laskennallinen tavoite Kirkkojärven koko vuoden hoitokalastussaaliille on noin 170 kiloa hehtaaria kohden, ja tässä lyhyessä, alle kolme viikkoa kestäneessä hoitokalastuksessa odotettiin huomattavasti pienempää saalista. Kirkkojärven aiempi ennätys on vuodelta 2017, jolloin nuottauksessa saatiin 65 kiloa kalaa hehtaaria kohden, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen luonnonhoidon asiantuntija Kaisa Merimaa.

j%E4rviruokoa%20vihre%E4ll%E4%20j%E4rvell%E4
Kangasalan Kirkkojärvellä näkyy vesitatarta, taustalla myös lintulava. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus

Hoitokalastuksesta toivotaan näkyviä muutoksia veteen

Huippusaalis voi johtua järven tilan heikentymisestä tai siitä, että rysäpyynti soveltuu Kirkkojärvellä nuottausta paremmin loppukesän hoitokalastuksiin.

Saalis oli enimmäkseen lahnaa ja särkeä. Petokalat vapautettiin takaisin järveen, jotta ne voisivat lisääntyä ja ajan myötä alkaa hillitä särkikalojen määrää.

Pyynnin aikana vertailtiin rysien ja nuottauksen toimivuutta tulevien vuosien hoitokalastusta ajatellen. Hoitokalastusta on tarkoitus jatkaa vähintään kolme vuotta. Tänä aikana toivotaan näkyviä muutoksia veden kirkkaudessa sekä särkikalojen, uposkasvien ja lintujen määrissä.

− Selvitämme samanaikaisesti myös muita toimenpiteitä, joilla järven linnustoarvoja voitaisiin parantaa, Merimaa kertoo.

rys%E4%20j%E4rvell%E4
Pyynnissä oleva rysä Kirkkojärvellä. Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus

Lintuseuranta selvittää, vaikuttaako kalastus järvellä levähtäviin lintuihin

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys teki järvellä lintulaskentaa ELY-keskuksen tilauksesta kalastuksen ajan. Lintulaskennan avulla nähdään, miten kalastus vaikuttaa järvellä levähtäviin muuttolintuihin.

Selvisi, että ainakin kalansyöjät kuten lokit ja harmaahaikarat olivat hyvin kiinnostuneita rysistä ja nuottauksesta, ja käyttivät niitä ilmeisesti hyödykseen napatakseen helpon saaliin. Muutama sorsakin oppi seuraamaan kalastajien venettä ja napsimaan suihinsa rantaveteen pudonneita pikkukaloja. Kokonaiskuva kalastuksen vaikutuksesta lintuihin kuitenkin selviää vasta raportin valmistuttua.

Kirkkojärvi on linnusto- ja luontoarvojensa takia suojeltu Natura 2000 -alueena, mutta se on ylirehevöitynyt ja sen ekologinen tila on huono. Kirkkojärveä vaivaavat vuosittain laajat sinileväkukinnat. Ylirehevöityneissä järvissä särkikalat ovat vahvoja kilpailijoita ja voivat syrjäyttää muut kalat, mukaan lukien niitä syövät petokalat. Koska särkikalat kilpailevat ravinnosta myös sukeltajasorsien ja puolisukeltajasorsien poikasten kanssa, särkikalojen suuri määrä voi olla haitaksi niidenkin lisääntymiselle ja levähtämiselle. Lisäksi pienikokoiset särkikalat syövät eläinplanktonia, jolloin kasviplanktonin määrä pääsee kasvamaan ja vesi samentuu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pirkanmaan ELY-keskus
Kaisa Merimaa, luonnonhoidon asiantuntija, kaisa.merimaa(at)ely-keskus.fi, puh. 0295 022 145

Linkit

Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaalle saadaan kaksi uutta pohjaveden seuranta-asemaa − havaintoputkien asennukset on nyt aloitettu6.9.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Pirkanmaalle perustetaan kaksi uutta valtakunnallisen pohjavesitarkkailun seuranta-asemaa Ylöjärven Haukikankaan ja Ruoveden Särkikangas-Välikangas pohjavesialueille. Pohjaveden havaintoputkien asentamistyö on nyt aloitettu. Asemista on laadittu kirjalliset sopimukset sijaintikiinteistöjen omistajien kanssa. Asemat saataneen käyttövalmiuteen tämän vuoden aikana.

Pirkanmaan ELY-keskus: Vermassalon tuulivoimahankkeen vaihtoehdot eivät ole sellaisenaan toteuttamiskelpoisia3.9.2024 15:34:50 EEST | Tiedote

Pirkanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisena perustellun päätelmän Vermassalon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Arvioinnin tulosten perusteella yhteysviranomainen katsoo, että mikään esitetyistä hankevaihtoehdoista ei sellaisenaan ole toteuttamiskelpoinen. Syynä ovat maakotkalle aiheutuvat suuret kielteiset vaikutukset. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee huomioida muun muassa se, että linnustolle aiheutuvia haittoja lievennetään.

Rantatunneliin puolivuotishuolto ja pesu – yösulkuja arkisin kahden viikon ajan3.9.2024 07:36:32 EEST | Tiedote

Tampereen Rantatunnelissa tehdään yötyönä viikoilla 36 ja 37 tunnelin puolivuotishuoltotöitä. Työt suoritetaan tunneliputki kerrallaan neljänä perättäisenä yönä maanantai-illoista varhaisiin perjantaiaamuihin. Pirkanmaan ELY-keskus pesee ja puhdistaa silloin tunnelin perusteellisesti. Samanaikaisesti Fintraffic Tie Oy huoltaa ja testaa tunnelin teknisiä järjestelmiä. Töiden ajaksi ajoneuvoliikenne ohjataan varareitille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye