Uusi luontohaaste lapsille, nuorille ja opettajille: havaitse sata lajia lukuvuoden aikana
Syyskuussa käynnistyvä lasten ja nuorten 100 lajia -haaste kutsuu mukaan/innostaa havainnoimaan luontoa. Haasteeseen voi osallistua kuka vain, ja sitä voidaan hyödyntää myös opetuksessa ja harrastustoiminnassa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon 100 lajia -haasteessa on tavoitteena havaita vähintään sata hyönteis-, kasvi- tai sienilajia vuoden 2024 aikana. Jo tuhannet kansalaiset ovat ottaneet vastaan haasteen, joka nyt laajenee uuden lasten ja nuorten version myötä. Syksyllä alkavassa lasten ja nuorten haasteessa on alkuperäisten eliöryhmien lisäksi mukana myös esimerkiksi nisäkkäitä, lintuja, kaloja, matelijoita ja sammakkoeläimiä.
– Halusimme tehdä haasteesta nuoremmille soveltuvan version, jonka avulla pääsee tutustumaan monipuolisesti suomalaiseen lajistoon. Näin sadan lajin tavoite palvelee paremmin luonnon monimuotoisuuden laajempaa ymmärtämistä, kertoo hankkeen koordinaattori Ronja Saarinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.
Lasten ja nuorten haastetta voi hyödyntää opetuksessa ja harrastustoiminnassa. Opettaja, kasvattaja tai ryhmänohjaaja voi esimerkiksi luoda oman osallistumisen jokaiselle opetusryhmälle. Lapset, nuoret ja perheet voivat myös suorittaa haastetta itsenäisesti.
– Haasteen havainnot kirjataan tulospalveluun osoitteessa 100lajia.luomus.fi. Havaintoja tehdään 250 lajin listalta. Listalla on pääosin yleisiä lajeja, joita esiintyy ympäri Suomen, kertoo Saarinen.
Tulospalvelussa on ruotsinkieliset lajinimet ja myös tulostettava havaintolomake löytyy ruotsinkielisenä.
Myös Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ja luontokoulut ovat mukana lasten ja nuorten 100 lajia -haasteen toteuttamisessa. Kaikki haasteeseen liittyvät materiaalit, kuten opettajan ohjeet sekä lajimateriaalit on liitetty MAPPA-verkkopalveluun, joka kokoaa yhteen palveluja ja työkaluja opettajille ja kasvattajille.
– Toivomme, että haaste innostaa havainnoimaan luontoa ja avaa silmät sen monimuotoisuudelle. Kun muita lajeja oppii tuntemaan, ymmärretään paremmin myös ihmistoiminnan vaikutuksista lähiympäristöön ja koko ekosysteemiin, kertoo projektipäällikkö Sanna Saari-Vesterinen Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitosta.
Lisätietoja
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen koordinaattori Ronja Saarinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, 100lajia@helsinki.fi
Järjestöpäällikkö Maija Ihantola, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto, maija.ihantola@luontokoulut.fi, 041 5368232.
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme