Tampereen yliopisto

Laaja PSA-testaus on paisuttanut eturauhassyöpätapausten määriä Euroopassa

Jaa

Eturauhassyöpien kasvanut määrä Euroopassa 1980-luvulta lähtien on osoitus ylidiagnostiikasta eli matalan riskin syöpien tarpeettomasta toteamisesta. Eturauhassyövän aiheuttamat kuolemat ovat uusia syöpiä huomattavasti harvinaisempia. Kansainvälinen tutkijaryhmä esittää arvion ylidiagnostiikasta väestötason analyysissä, joka julkaistiin arvostetussa BMJ-tiedelehdessä.

Mies seisoo ulkona ja hymyilee.
Tampereen yliopiston epidemiologian professori Anssi Auvinen oli mukana laatimassa väestötason analyysia, jossa selvitettiin eturauhassyövän kansallisia ja alueellisia eroja Euroopassa. Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan prostataspesifisen antigeenin määrityksen – PSA-testauksen – laaja käyttö on lisännyt huomattavasti eturauhassyövän ilmaantuvuutta. Sen seurauksena tautitaakka on kasvanut ilman selvää osoitusta sairauden toteamisen hyödyistä. 

Tutkimustulokset osoittavat, että eturauhassyövän ilmaantuvuus eli uusien syöpien määrä väestötasolla on kasvanut nopeasti PSA-testauksen yleistymisen myötä.

Osa eturauhassyövistä on merkityksettömiä, sillä ne eivät etene hoitamattomanakaan oireiseen vaiheeseen. Ylidiagnostiikalla tarkoitetaan sellaisten syöpien löytämistä, jotka eivät hitaan kasvutaipumuksen vuoksi aiheuttaisi oireita tai uhkaa potilaan hengelle tämän elinaikana.

Suurimmillaan eri maiden väliset erot syövän ilmaantumisessa olivat vuoden 2005 tienoilla, jolloin ne olivat yli seitsemänkertaisia. Uusien syöpien määrä laski sen jälkeen useissa maissa, mutta vuodesta 2010 syöpätapausten määrä on jälleen kasvanut Euroopassa. Syöpien löytymisessä oli tutkimuksen mukaan paljon vaihtelua eri maiden välillä. 

Suomi ei ollut osana tuoreen tutkimuksen aineistoa. Vastaavia muutoksia on silti havaittu myös meillä. Eturauhassyövän Ilmaantuvuus suureni voimakkaasti vuoteen 2005 saakka ja laski sen jälkeen, kun taas eturauhassyöpäkuolleisuus on alentunut tasaisesti vuodesta 1996. (Katso Syöpärekisterin tautitilastoja syöpätaudin mukaan). 

Euroopan maissa kuolemantapauksia oli selvästi vähemmän kuin uusia syöpädiagnooseja vuosina 1980–2020. Syövän ilmaantuvuus oli useissa maissa 5–10-kertainen kuolleisuuteen verrattuna.

Eturauhassyöpätapausten suuret määrät ja huomattava ero kuolleisuuteen ovat tutkimuksen mukaan seurausta organisoimattomasta PSA-testauksesta, joka tuottaa turhia syöpädiagnooseja. Tapausmäärän kasvuun ei liittynyt kuolleisuuden alenemista, minkä vuoksi laajamittaisen PSA-testauksen hyötyjä ei pystytä osoittamaan. Tutkijat muistuttavat, että nyt julkaistun väestötason analyysin tuloksia on silti tulkittava varovaisesti. Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää eturauhasyövän kansallisia ja alueellisia eroja.

Seulonnan päätavoite on vähentää kuolleisuutta

Sääntelemätön PSA-testaus on tutkijoiden mukaan edelleen yleistä useissa Euroopan maissa. Väestön seulontaohjelmia ei ole aloitettu Suomessa eikä useimmissa muissa maissa.  

Suomesta väestötason analyysin tutkijaryhmään kuului Tampereen yliopiston epidemiologian professori Anssi Auvinen. Tutkimusta johti Maailman Terveysjärjestön (WHO) Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC).

– Eturauhassyöpien määrä selittyy ensisijaisesti PSA-testauksen laajuudella. Voi jopa sanoa, että PSA-testaus aiheutti eturauhasyövän epidemian Euroopassa 1990–2000-luvulla, toteaa Auvinen.

– Tuloksemme korostavat, että eturauhassyövän seulontaa koskevat päätökset on suunniteltava huolellisesti. Seulonnan tavoite on aina vähentää kuolleisuutta, ja kuolleisuuden aleneminen tulee olla pääkriteerinä seulontapäätöksille. Seulonnan haittana on merkityksettömien syöpien löytäminen, mikä on huomioitava päätöksenteossa.

Uusi seulontatapa löytää tarkemmin hoitoa vaativat eturauhassyövät

Tampereen ja Helsingin yliopistojen ProScreen-tutkimus osoitti äskettäin, että uudella kolmiportaisella eturauhassyövän seulontamenetelmällä voidaan löytää huomattava määrä hoitoa vaativia syöpiä ja vähentää turhien syöpien toteamista PSA-testeissä. Testauksen laajuutta kuvaa se, että ProScreen-tutkimuksen kyselyssä noin joka seitsemäs mies 50–63-vuotiaiden ikäryhmästä kertoo käyneensä PSA-testissä vuoden sisällä ja reilu kolmannes viiden vuoden kuluessa.

Viimeisen 10 vuoden aikana magneettikuvaus on vakiinnuttanut asemansa eturauhassyövän toteamisessa. Magneettikuvaus, joka on osa ProScreenin seulontatapaa, auttaa vähentämään ylidiagnostiikkaa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa eturauhassyövän ilmaantuvuus onkin kääntynyt laskuun viimeisen 10 vuoden aikana.

– Mitä enemmän testataan, sitä enemmän syöpiä löytyy. Valtaosa PSA-testauksella löydetyistä syövistä ei etene miehen elinaikana, joten aktiivista hoitoa ei näissä tapauksissa tarvita, sanoo professori Auvinen, joka johtaa ProScreen-tutkimusta yhdessä urologian professori Antti Rannikon kanssa.

Hyväennusteisen eturauhassyövän toteaminen voi johtaa turhiin hoitoihin. Silloin syövän hoitaminen ei siis tuota hyötyä, mutta itse hoito voi heikentää potilaan elämänlaatua ja aiheuttaa kustannuksia.

***

Tuore väestötason analyysi tarkasteli 26 Euroopan maata, joista 19 kuuluu Euroopan unioniin. Tutkimus kattoi väestötason tiedot iältään 35–85-vuotiaiden miesten sairastavuudesta ja kuolleisuudesta. Kansalliset tai alueelliset ilmaantuvuustiedot poimittiin väestöpohjaisista syöpärekistereistä Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen Global Cancer Observatory -verkostosta. Kuolleisuustiedot saatiin Maailman Terveysjärjestö WHO:lta.

Tutkimustulokset julkaistiin syyskuussa vertaisarvioiduissa The BMJ -lehdessä. Arvostettu lääketieteen aikakauslehti ja verkkosivusto tunnettiin aiemmin nimellä British Medical Journal.

Tutkimus

Prostate cancer incidence and mortality in Europe and implications for screening activities: population based study. BMJ 2024; 386. doi: 10.1136/bmj-2023-077738. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Anssi Auvinen, Tampereen yliopisto
anssi.auvinen@tuni.fi
040 190 1640

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Materia määrittää käännöstekstin muotoa ja sisältöä14.1.2025 10:05:00 EET | Tiedote

Kieli ei voi olla viestintää ilman aineellista olomuotoa. Filosofian maisteri Riku Haapaniemi kehitti väitöstutkimuksessaan käännösprosessien analysointia varten mallin, joka korostaa käännettävien tekstien materiaalisten piirteiden merkitystä. Materiaalisuuden käsitteeseen perustuvat teoreettiset näkökulmat tarjoavat käännöstieteelle uusia mahdollisuuksia sekä tieteenalan sisäisiin että monitieteisiin keskustelunavauksiin.

Väitös: Keliakiaa sairastavilla ei ole suurentunutta riskiä sairastua syöpään tai kuolla14.1.2025 08:40:00 EET | Tiedote

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että keliakiaa sairastavilla on suurentunut riski sairastua syöpään ja kuolla. Ei kuitenkaan tiedetä, ovatko riskit samansuuruiset keliakian erilaisissa oireissa, jotka voivat vaihdella oireettomasta suolioireisiin ja suolen ulkopuolisiin oireisiin. Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskinen tutki väitöskirjassaan keliakiapotilaiden riskiä sairastua syöpään tai kuolla sekä erilaisten oirekuvien vaikutusta riskeihin.

Väitös: Kauhu tarvitsee lisää huomiota lasten elokuvakasvatuksessa9.1.2025 09:40:00 EET | Tiedote

Kauhu lastenelokuvissa ja muussa lasten audiovisuaalisessa kulttuurissa herättää usein keskustelua lapsille sopivasta sisällöstä. Lapsia kauhu kuitenkin kiehtoo, ja sillä on lastenkulttuurissa pitkät perinteet. Filosofian maisteri Marjo Kovasen väitöskirjassa tuodaan esiin, millaista kauhua erityisesti suomalaisessa lastenelokuvassa voi olla ja miten lastenelokuvan kauhua voi lähestyä elokuvakasvatuksessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye