EK:n selvitys: Palkkojen paikallinen sopiminen etenee Ruotsia hitaammin erityisesti julkisella sektorilla
Suomessa yksityisellä sektorilla paikallisten palkkamallien osuus on noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Vielä 2010-luvulla paikallisesti sovittavien palkkamallien osuus yksityisellä sektorilla oli noin 20 prosenttia, kun viime neuvottelukierroksen jälkeen vuosina 2023–2024 osuus oli noussut jo yli 40 prosenttiin. Pullonkaula löytyy erityisesti julkisen sektorin erittäin jäykästä mallista Ruotsiin verrattuna. Naapurimaassa palkoista sovitaan paikallisesti erityisesti julkisella sektorilla. Neuvottelujärjestelmien palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat osin Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon kansainvälisen kilpailukyvyn.
Suomessa valtion työ- ja virkaehtosopimusten palkkamallit ovat lähes kokonaan olleet yleiskorotuspainotteisia, kun taas kunnissa ja hyvinvointialueilla yleiskorotusten lisäksi jaettavat paikalliset erät ovat yleistyneet vasta aivan viime vuosina. Julkisella sektorilla palkankorotusmallit ovat olleet ylipäätään lähes täysin yleiskorotuspainotteisia vuodesta 2010 alkaen.
Uudet vuoteen 2024 ulottuvat tiedot palkkaratkaisujen luokittelusta löytyvät EK:n selvitystä varten keräämästä aineistosta, jota ei ole päivitetty Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan vuotta 2018 koskevan raportin jälkeen. Aineistolla on mahdollista verrata myös Suomen ja Ruotsin välisiä palkanmuodostuksen kehitystä viime vuosiin asti.
Suomessa ja Ruotsissa on havaittavissa selkeitä eroja paikallisten palkkaratkaisujen käytössä. Ruotsissa palkoista sovitaan paikallisesti erityisesti julkisella sektorilla, ja numerottomat sopimukset ovat yleisesti käytettyjä. Paikallisesti sovittavia palkkamalleja oli Ruotsin julkisella sektorilla jo 64 % vuonna 2023. Näillä sopimuksilla on pystytty helpottamaan julkisen sektorin työvoimapulaa.
- Ruotsissa julkisen sektorin sopimuksilla on myös pystytty korottamaan palkkoja paikallisesti ilman kokonaistaloudellisia kilpailukykyongelmia, sanoo selvityksen tehnyt EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori.
Suomessa riittää kuitenkin myös yksityisellä sektorilla kirittävää paikallisten palkkaratkaisujen hyödyntämisessä Ruotsin tapaan. Norjassa ja Tanskassa paikalliset palkankorotukset ovat yleisiä yksityisellä sektorilla, kun taas julkisella sektorilla käytetään enemmän keskitettyjä ratkaisuja. Neuvottelujärjestelmien kehitys ja palkanmuodostuksen mallit vaihtelevat eri Pohjoismaissa, mutta yhteistä niille on vientivetoisen mallin käyttö, joka ottaa huomioon maiden kansainvälisen kilpailukyvyn.
Viime vuosikymmenten aikana työmarkkinat Euroopassa ovat siirtyneet hajautuneempaan palkanmuodostukseen, ja Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat olleet edelläkävijöitä tässä kehityksessä 1980- ja 1990-luvuilla. Pohjoismaiset palkkamallit ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana kohti hajautuneempaa palkanmuodostusta, jossa paikalliset ratkaisut ovat yhä tärkeämmässä roolissa.
Suomessa siirryttiin keskitetyistä ratkaisuista liittotason alakohtaisiin neuvotteluihin syksyn 2017 neuvottelukierroksella. Hajautetut ja koordinoidut neuvottelujärjestelmät, jotka ovat käytössä tällä hetkellä muun muassa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa, ovat yhdistetty korkeampaan työllisyyteen ja matalampaan työttömyyteen.
Suomi on muutaman viimeisen liittokohtaisen neuvottelukierroksen aikana päässyt mukaan Pohjoismaiseen neuvottelukulttuuriin, jossa vientialojen mallineuvottelujen merkitys on suuri pienten avotalouksien kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työllisyyden kannalta.
Lisätietoja: EK:n yhteyspäällikkö Lauri Vuori p. 050 471 1198
Yhteyshenkilöt
Vesa PerälampiViestintäpäällikkö
Työelämä ja talouspolitiikka
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK: Suojelutyötä koskeva ehdotus pahasti vaillinainen22.11.2024 15:25:55 EET | Tiedote
Suojelutyötä selvittäneen työryhmän ehdotus ei sisällä toimivaa ratkaisua suojelutyön turvaamiseksi työtaistelutilanteessa. EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä korostaa, että jatkovalmistelun aikana on laajennettava mahdollisuuksia puuttua yhteiskunnan tärkeitä toimintoja vaarantaviin työtaisteluihin tuomioistuimen päätöksellä ja sallittava hätätyön käyttö entistä selvemmin työtaisteluiden yhteydessä.
Elinkeinoelämä YK:n ilmastokokouksessa: Pariisin tavoitteista ei ole varaa pakittaa, valtioiden on koottava rivinsä8.11.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalainen elinkeinoelämä etenee ilmastokäänteessä ja samaa odotetaan valtioilta. Maailmanpolitiikan jännitteet eivät saa vaarantaa ihmiskunnalle välttämättömän ilmastokäänteen edistämistä COP29-kokouksessa. EK vie Bakuun myös viestiä suomalaisyritysten ilmastoratkaisuista ja esittelee toimialojen vähähiilisyystiekarttoja. YK:n ilmastokokous COP 29 järjestetään Bakussa 11. – 22.11. Kokouksen sisällössä korostuvat ilmastotoimien rahoitus ja investoinnit, joissa myös elinkeinoelämän rooli on keskeinen. EK toivoo kokoukselta lopputulosta, joka osoittaisi valtioiden yhä pitävän kiinni Pariisin sopimuksen kunnianhimon tasosta, kiteyttää EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen: ”Bakusta tarvitaan uskottavat askelmerkit kohti seuraavaa COP30-kokousta Brasiliassa vuonna 2025. Nyt pitää kaikin keinoin edetä sitä kohden, että valtiot pääsisivät ensi vuonna sopuun päivitetyistä ilmastositoumuksista, jotka ovat riittävän kunnianhimoisia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.” Kokoust
Pasi Kangas on Vuoden omistajanvaihdosasiantuntija6.11.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n liiketoimintakehittäjä Pasi Kangas on valittu Vuoden 2024 omistajanvaihdosasiantuntijaksi tunnustuksena pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstä yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten vauhdittamisessa. Valinnan teki valtakunnallinen Omistajanvaihdosfoorumi perustuen omistajanvaihdoskonferenssin osallistujien ehdotuksiin. Kunniakirjan luovutti 6.11. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies seuraavin perusteluin: ”Pasi Kangas on tehnyt pitkään töitä sitoutuneesti ja pyyteettömästi yritysten omistajanvaihdosten edistämiseksi. Hän on kollegojen arvostama rautainen ammattilainen, joka on vuosien mittaan ollut toteuttamassa useita konkreettisia työkaluja, jotka helpottavat omistajanvaihdosprosessia ja jotka ovat myös levinneet valtakunnalliseen käyttöön. Pasi myös tekee työtään aina myönteisellä, yrityslähtöisellä otteella ja on esimerkillisesti rakentanut yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä”. Valinta todella lämmit
Tutkimus: Yritysten omistajanvaihdosten näkymät parantuneet ja lopettamisaikomukset vähentyneet6.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Pk-sektorin yritysten jatkuvuusnäkymät ovat piristyneet verrattuna vuoden 2021 tilanteeseen. Omistajanvaihdoksen edessä olevat 60 vuotta täyttäneet yrittäjät uskovat aiempaa vahvemmin yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen toteutumiseen. Joka viides kuitenkin arvioi, että yritystoiminnalle ei löydy jatkajaa. Tiedot selviävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksesta. Suomessa on kymmeniä tuhansia pk-sektorin yrityksiä, jotka pitäisi saada yrittäjän ikääntymisen takia lähivuosina siirtymään uuden vetäjän vastuulle joko yrityskaupan tai perheen sisäisen sukupolvenvaihdoksen kautta. Muussa tapauksessa vaarana on yritystoiminnan päättyminen ja työpaikkojen menettäminen. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti Omistajanvaihdosbarometrin, jolla selvitettiin 60 vuotta täyttäneiden yrittäjien arvioita oman yrityksensä tulevaisuudesta nykyisen pääomistajan siitä luopuessa: 47 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle (44 % vuonna 2021). 24 prosenttia tähtää sukupolvenvaihdokseen eli
Muutoksia EK:n organisaatiossa: Juho Mäki-Lohiluomasta Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtaja, Hallinto-vastuualueen johtajana jatkaa Tommi Toivola5.11.2024 09:31:20 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Lainsäädäntö ja hallinto -vastuualue jaetaan kahdeksi eri vastuualueeksi vuoden 2025 alusta alkaen. Juho Mäki-Lohiluoma nimitetään Yrityslainsäädäntö-vastuualueen johtajaksi, Tommi Toivola jatkaa Hallinto-vastuualueen johtajana. Molemmat raportoivat toimitusjohtaja Jyri Häkämiehelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme