Käpy ry muistuttaa kuolleiden lasten muistopäivänä: lapset ja nuoret kaipaavat tukea surussaan

Aloitteen kuolleiden lasten muistopäivän vietosta teki vuonna 2010 joukko lapsensa menettäneitä vanhempia, jotka halusivat nostaa esiin tätä vaiettua aihetta. Kuolleiden lasten muistopäivä on tarkoitettu lapsensa menettäneille vanhemmille ja sisarustaan sureville. Päivä on myös lapsenlapsensa menettäneille isovanhemmille, kummilastaan sureville, päiväkoti- tai koulukaveria ikävöimään jääneille ja muille läheisille ja tuttaville. Päivä on myös heille, jotka tuntevat surua tragedioiden uhreista Suomessa ja maailmalla. Kuolleiden lasten muistopäivänä voi tukeutua toisiin, muistella kuolleita lapsia ja sytyttää kynttilän tuomaan lohdutusta ja valoa tulevaan.

Lapsella ja nuorella ei välttämättä keinoja tuoda suruaan esiin

Lapsi tai nuori ei välttämättä ilmaise suruaan näkyvästi tai ei puhu sisaruksen tai läheisen menettämisestä, jolloin aikuinen saattaa ajatella, että hän ei sure. Useimmiten lapsi tai nuori kuitenkin ajattelee paljon enemmän kuin mitä aikuiset näkevät ja kuulevat. Lapsi tai nuori saattaa suojella ympärillään olevia aikuisia, tai hänellä ei ole keinoja tuoda ajatuksiaan esiin. Hän tarvitsee aikuisen apua ajatustensa ja tunteidensa sanoittamiseen.

Vertaissuhteet ovat tärkeitä myös lapsille ja nuorille. Heillä ei välttämättä ole kaveriverkostossaan ketään, jolla olisi samankaltainen kokemus sisaruksen menettämisestä. Tällöin lapsi tai nuori saattaa kokea itsensä erilaiseksi kuin muut, ja menetyksestä voi olla vaikea puhua muille. Käpy ry haastaa vuoden 2024 kuolleiden lasten muistopäivän kampanjassaan yrityksiä ja kaikkia muitakin halukkaita lahjoittamaan varoja surevien lasten ja nuorten tukemiseen.

Määrärahaleikkaukset vaikuttavat kriisissä olevien perheiden saamaan tukeen

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti 5.9. sote-järjestöihin kohdistuvista määrärahaleikkauksista, jotka koskevat myös Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n toimintaa.

”Olen hyvin huolissani järjestöihin kohdistuvien määrärahaleikkausten vaikutuksista kriisissä olevien henkilöiden ja perheiden saamaan tukeen. Mekin joudumme Käpy ry:ssä vähentämään lapsen kuoleman kokeneiden perheiden saamaa tukea, mikäli avustusleikkaukset toteutuvat suunnitellusti”, toteaa Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n toiminnanjohtaja Susanna Uittomäki. ”Kuka näistä perheistä huolehtii? Kukaan muu Suomessa ei järjestä vastaavaa toimintaa, jota on saatavilla heti lapsen kuoleman jälkeen ja pitkäkestoisesti. Suru lapsen kuolemasta jatkuu vuosia eikä poistu kokonaan milloinkaan. On hyvin tärkeää, että perheet voivat saada vertaistukea, joka on tutkitustikin merkittävä tukimuoto lapsen kuoleman jälkeen. Jos nämä perheet jäävät ilman tukea, on vaarana että sosiaali- ja terveysalan palvelut ruuhkautuvat entisestään ja tarvitaan entistä enemmän korjaavia tukimuotoja edullisemman ennaltaehkäisevän tuen sijaan.”

Taustatietoa

Suomessa kuolee vuosittain noin 450 alle 20-vuotiasta lasta, joista noin 200 syntyy kuolleena. 20–29-vuotiaita nuoria aikuista kuolee vuosittain noin 400. Tuen tarve lapsen kuoleman jälkeen jatkuu usein vuosia, joten tukea tarvitsevien määrä vuosittain on paljon tätä suurempi.

Monilla paikkakunnilla eri tahot, kuten seurakunnat, järjestävät Tyhjän sylin tapahtumia, joissa voi hiljentyä muistojen ääreen. Käpy ry:n verkkosivulla on lista yhdistyksen tiedossa olevista kuolleiden lasten muistohetkistä ja muista tapahtumista eri paikkakunnilla.

Voit tiedustella lapsensa menettäneitä vanhempia tai lapsenlapsensa menettäneitä isovanhempia eri paikkakunnilta haastateltavaksi osoitteesta viestinta@kapy.fi.

Lisätietoa lasten ja nuorten surusta ja tukemisesta löytyy Surevan kohtaaminen -toiminnan tietopankista: https://www.surevankohtaaminen.fi/lapsenjanuorensuru/.