Tutkimus: Kaupunkilaisten näkemykset lähimetsistä tulevat esiin palautteiden tekstimassoja louhimalla
Helsinkiläiset kaipaavat siistejä metsiä, joista toivovat kaupungin poistavan sinne kuulumattomia elementtejä. Tutkimuksessa selvitettiin kaupungin palautejärjestelmän kautta annettujen asukasmielipiteiden laajempia aihekokonaisuuksia useamman vuoden ajalta. Koneellinen aihemallinnus luokitteli palautteita aihealueisiin.
Helsingin palautekanavan kautta on tullut kaupungille noin 350 000 kaupunkiympäristöaiheista palautetta vuoden 2015 tammikuun ja toukokuun 2023 välisenä aikana.
Vaikka kaupunki reagoi palautteisiin yksitellen niiden saapuessa, palautteiden suuri määrä vaikeuttaa laajempien tulkintojen tekemistä niistä. Kaupunkilaisten näkemysten tulkinnassa auttavat kuitenkin tekoälyavusteiset menetelmät, kuten aihemallinnus, jota tutkijat ovat tuoreessa tutkimuksessa hyödyntäneet.
Tutkimuksessa keskityttiin metsiä koskeviin asukaspalautteisiin, jotka yleensä kuvastavat helsinkiläisten tarvetta lisätä lähiympäristönsä siisteyttä ja vehreyttä.
Metsien kaatuneet puut haittasivat asukkaita
Suurin yksittäinen metsäpalautteiden joukko koski kaatuneita tai kaatumassa olevia puita.
Toiseksi suurimman aihepiirin osalta annettiin palautetta kookkaista roskista tai muista elementeistä, joita kaupunkilaiset toivoivat kaatuneiden puiden tavoin poistettaviksi luonnosta. Lisäksi täydet roskakorit sekä teiden ja väylien kunto kirvoittivat paljon palautetta.
Näiden aiheiden lisäksi aineisto sisälsi muun muassa kritiikkiä luonnon päälle rakentamisesta sekä luonnon monimuotoisuutta koskevia näkemyksiä.
Asukaspalautteita melko tasaisesti eri puolilta Helsinkiä
– Yleisesti ottaen kaupunkilaisten palautteissa katsottiin metsäluontoa pääosin inhimillisestä näkökulmasta, eli enemmistönä olivat viestit, joissa palautteenantaja koki metsässä olevan jotain sinne kuulumatonta tai väärää. Harvemmin kommentoitiin metsiä niiden omien, esimerkiksi ekologisten ominaisuuksien kannalta, kertoo tutkija Jenni Erjansola.
– Metsäpalautteiden antajat olivat lisäksi yleensä merkinneet palautteensa yhteyteen sijainnin, jota asia koskee. Odotetusti metsäpalautteet paikantuivat maantieteellisesti Helsingin viheralueille, ja niitä annettiin melko tasaisesti eri puolilla kaupunkia sijaitsevilta alueilta. Palautteiden aiheet eivät myöskään eriytyneet alueittain kovin vahvasti, vaan paljolti samoista aiheista annettiin palautetta eri puolilta Helsinkiä, sanoo datatieteilijä Mikko Niemi.
Kerätyn datan avulla kehitetään asuinympäristöjä
Jotta Helsinki voisi huomioida mahdollisimman hyvin asukkaidensa näkemykset asuinympäristön kehittämisessä, kaupunkilaisten moninaisista mielipiteistä pitää ensin saada käsitys.
Palautejärjestelmä voidaan nähdä matalan kynnyksen osallistumisvälineenä, ja sen kautta saatetaan saada näkemyksiä myös niiltä, jotka muuten eivät kerro aktiivisesti kantojaan. Yksi tarkastelukulma ei myöskään aina kerro kaikkea: esimerkiksi ekologisesti vähemmän arvokkaatkin viheralueet voivat olla asukkaille paikallisesti tärkeitä.
Toiveet kaupunkiluonnon puhtaudesta, tilan tunnusta ja läheisyydestä korostuvat asukaspalautteessa selvimmin.
Asukkaiden lähiluonnon metsätuntemus käyttöön
Helsingin kaupungilla on useita tapoja kerätä asukkaiden ajatuksia ja ideoita sekä osallistaa heitä mukaan kaupungin kehittämiseen. Yksi näistä on OmaStadi, joka on helsinkiläinen tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia.
OmaStadin ideointikierroksilla suuri osa kaupunkilaisten ehdotuksista on liittynyt viheralueita ja luontoa lähellä oleviin teemoihin.
Kaupunkitietopalveluiden juuri julkaisema tutkimus palvelee kaikkia Helsingin lähiluonnon ja lähimetsien tilasta sekä niiden tulevaisuudesta kiinnostuneita tahoja.
Tutkimus: Mitä asukkaat haluavat sanoa metsistä ja luonnosta Helsingin kaupungille – tuloksia kaupunkilaisten palautteiden analyysista
Tämä tiedote julkaistaan mahdollisimman pian Hel.fi-sivustolla käännösversiona ruotsiksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenni Erjansola, tutkija, Helsingin kaupunginkanslia, kaupunkitietopalvelut, p. 040 1217414, jenni.erjansola@helsinki.fi
Mikko Niemi, datatieteilijä, Helsingin kaupunginkanslia, digitalisaatioyksikkö, p. 040 5931669, mikko.niemi2@hel.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Helsingissä käyttöön uudistettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisrakenne13.1.2025 18:33:51 EET | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus kokoontui 13.1. ja päätti ottaa käyttöön uuden HYTE-asioiden johtamis- ja koordinaatiorakenteen. Kaupunginhallitus päätti lisäksi esittää valtuustolle Laajasalon Sarvaston alueen sekä Vuosaaren kulttuurikorttelin kaavamuutosten hyväksymistä.
Kaupunginhallitus kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen7.1.2025 17:51:21 EET | Tiedote
Helsingin kaupunginhallituksen kevätkausi alkoi 7. tammikuuta. Kokouksessa kaupunginhallitus hyväksyi muun muassa Helsingin työväenopiston Opistotalon julkisivujen ja vesikaton peruskorjauksen hankesuunnitelman.
Helsinkiläisnuorten hyvinvoinnissa selkeät erot sukupuolen ja perheen taloudellisen tilanteen mukaan7.1.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan pojat kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä paremmaksi kuin tytöt. Samoin ne nuoret, jotka kokevat perheensä taloudellisen tilanteen myönteisenä, ovat tyypillisesti myös hyvinvoivempia ja terveempiä. Erityisesti pojat, jotka kokevat perheensä taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi, voivat selkeästi muita väestöryhmiä paremmin.
Helsingfors stadsfullmäktige fyller 150 år – Under året firas stadsfullmäktige, demokratin och stadsborna7.1.2025 10:22:57 EET | Pressmeddelande
I år fyller Helsingfors stadsfullmäktige 150 år. Stadsfullmäktige sammanträdde första gången i januari 1875. Under jubileumsåret kommer stadsfullmäktiges historia att presenteras, fullmäktige att samlas till ett jubileumssammanträde och framtiden att begrundas. Stadsborna kan delta i jubileumsårets evenemang, bekanta sig med historien och följa beslutsfattandet.
Helsingin kaupunginvaltuusto täyttää 150 – Vuoden aikana juhlitaan valtuustoa, demokratiaa ja kaupunkilaisia7.1.2025 10:22:57 EET | Tiedote
Helsingin kaupunginvaltuusto täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa vuonna 1875. Juhlavuoden aikana avataan valtuuston historiaa, kokoonnutaan juhlakokoukseen ja pohditaan tulevaisuutta. Kaupunkilaiset voivat osallistua juhlavuoden tapahtumiin, tutustua historiaan sekä seurata päätöksentekoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme