Neuvottelut pankkien vakavaraisuutta säätelevästä Basel III -kokonaisuudesta osoittivat EU-lainsäädäntöprosessin ongelmat
Niin sanottu Basel III -sääntelykokonaisuus uudistaa pankkilainsäädäntöä vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta pankkisääntelyn ja valvonnan keinoin, jotta vuoden 2008 kaltaiset finanssikriisit pystytään ehkäisemään.
Huolimatta siitä, että vaikutukset suomalaispankkeihin eivät Finanssivalvonnan (Fiva) laskelmien mukaan ole kovin suuria, Basel III -neuvottelut osoittivat merkittäviä ongelmia EU-lainsäädäntöprosessissa.
”Suomen kansallisia erityispiirteitä ei sääntelyssä otettu riittävässä määrin huomioon, vaikka ne olisivat olleet Baselin säädösten mukaan joko suoraan käytettävissä olevia vaihtoehtoja tai ainakin säädösten tavoitteiden mukaisia. Lopputuloksena on monimutkainen kokonaisuus, joka istuu monessa kohtaa huonosti ympäröivään yhteiskuntaan”, toteaa Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi.
Fivan mukaan uudistus vaikuttaa suomalaispankkeihin vain vähän, sillä pankkien vakavaraisuus on niin hyvällä tasolla, että vaatimukset täyttyvät ilman lisävaroja. Tätä tukee myös suomalaispankkien hyvä kannattavuus. Vaikutuksia viivyttävät pitkät siirtymäajat: kokonaisvaikutukset näkyvät kunnolla vasta vuonna 2033.
Salmi pohtii, että sääntelyuudistuksen vaikutukset eivät niinkään kohdistu pankkien vakavaraisuuspääoman riittävyyteen vaan muodostavat ongelmia yhteiskunnan toimintojen rahoittamisessa rahoituksen hakijan kannalta.
Sääntelyn vuoksi tiettyjä lainoja jouduttaneen käsittelemään korkeampiriskisinä kuin ne todellisuudessa ovat, vaikka muun muassa eduskunta nimenomaisesti edellytti tämäntyyppisten vaikutusten minimointia Suomen EU-neuvottelukannoista päättäessään. Osa näistä vaikutuksia minimoivista seikoista on tällä hetkellä EU-viranomaisten säädeltävänä ja osa kotimaisten viranomaisten päätösvallassa.
”On erittäin tärkeää, että kotimaiset viranomaiset toimisivat eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti ja pyrkisivät lieventämään sääntelyn kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen. Tämä olisi perusteltua etenkin, kun näiden lievennyksien ei voida olennaisesti nähdä vaikuttavan pankkien kriisinsietokykyyn tai talouden vakauteen”, Salmi toteaa.
Vaisu talouskehitys ei horjuttanut finanssisektorin vakavaraisuutta
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on pysynyt vahvana, vaikka vaisu talouskehitys ja geopoliittiset jännitteet ovat pitäneet riskit korkeina. Asiasta kertoo Finanssivalvonta (Fiva).
Muutaman vuoden heikon talouskehityksen jälkeen näkymät ovat Fivan mukaan paranemassa. Suhdannetilanne on kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen heikko, mikä näkyy työttömyyden, lomautusten ja konkurssien määrän kasvuna. Toimintaympäristön riskejä kasvattaa myös kireä geopoliittinen tilanne.
Sekä vakuutus- että pankkisektoreilla vakavaraisuudet ovat vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta pysyneet hyvällä tasolla. Pankkien järjestämättömissä luotoissa on alkuvuonna ollut kasvua, mutta sekä kotitalous- että yritysluotoissa osuudet ovat edelleen Euroopan matalimpien joukossa.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Huijaukset kovassa kasvussa – pankit onnistuivat pysäyttämään yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa17.9.2024 05:00:00 EEST | Tiedote
Huijausmäärät jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista. Pankit saivat tammi-kesäkuussa 2024 pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa huijareille menossa olevaa rahaa. Tammi-kesäkuussa 2023 luku oli 15,9 miljoonaa. Asiakkaat menettivät huijareille 27,5 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin luku oli 19,8 miljoonaa. Suomalaisilta siis yritettiin huijata yhteensä 45,7 miljoonaa euroa. Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalastelu- ja sijoitushuijauksista. Ainoastaan dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetetty rahamäärä laski.
Merkinnät ja kurssinousu kasvattivat rahastopääomia – rahastoihin uusia sijoituksia 148 miljoonaa euroa9.9.2024 15:31:17 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin elokuussa yhteensä 148 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 169 miljardia euroa.
FA: Avoimuusrekisteri on parasta, mitä kotimaiselle lobbaukselle on tapahtunut vuosikymmeniin3.9.2024 11:47:44 EEST | Tiedote
Kansankapitalismin edistäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen merkitys lakisääteisen eläkejärjestelmän täydentäjänä ja sijoittamisen verokohtelun ennakoitavuus olivat Finanssiala ry:n (FA) lobbauksen tärkeimmät kotimaan aiheet avoimuusrekisterin ensimmäisessä toimintailmoituksessa. Päättäjätapaamisissa FA piti esillä parhaillaan valmistelussa olevan finanssialan kasvustrategian merkitystä rahoitus- ja vakuutusalan kasvun näkökulmasta.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä kääntyi vihdoin nousuun – myös odotukset piristyivät2.9.2024 09:41:31 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2024 aikana jonkin verran enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Pankkibarometrista. Pankinjohtajien odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä loppuvuonna ovat selvässä nousussa. Yritysten luotonkysyntä on myös ollut lievässä kasvussa, ja luotonkysyntään odotetaan lisää piristymistä loppuvuoden aikana. Barometrikysely III/2024 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
FA:n Arno Ahosniemi: Suomen talous ei lähde nousuun Impivaaraan käpertymällä16.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hallituksen kaavailemaa kiristystä työperäisen maahanmuuton ehtoihin haitallisena sekä talouden että suomalaisten kannalta. FA vastustaa jyrkästi hallituksen suunnitelmaa kolmen kuukauden määräajasta, jona maahanmuuttajan pitäisi työsuhteen päätyttyä löytää uusi työpaikka tai poistua maasta. Uudistus vaikeuttaisi olennaisesti työperäistä maahanmuuttoa, jota Suomen työmarkkinat kaipaavat kipeästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme