Suomen Pankki

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä

Jaa

EKP:n lehdistötiedote 12.9.2024

EKP:n neuvosto päätti tänään laskea talletuskorkoa, jolla se säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Korkoa lasketaan 0,25 prosenttiyksikköä. EKP:n neuvosto katsoi inflaationäkymiä koskevan päivitetyn arvionsa, pohjainflaation kehityksen ja rahapolitiikan tehokkaan välittymisen perusteella, että rahapolitiikan rajoittavuutta on nyt aiheellista lieventää entisestään.

Viimeisimmät inflaatiotiedot ovat suurin piirtein odotusten mukaiset, ja EKP:n tuoreet asiantuntija-arviot osoittavat inflaationäkymien pysyneen ennallaan. Kuten jo kesäkuun arvioissa, kokonaisinflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,5 % vuonna 2024 ja 2,2 % vuonna 2025 sekä 1,9 % vuonna 2026. Inflaation odotetaan nopeutuvan jälleen vuoden loppupuolella osittain siksi, että energian aiemmat jyrkät hinnanlaskut jäävät pois vuotuisista inflaatioluvuista. Sen jälkeen inflaation odotetaan hidastuvan ja lähestyvän tavoitettaan ensi vuoden jälkipuoliskolla. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistetun inflaation arvioidaan nyt olevan hieman nopeampaa vuosina 2024 ja 2025, koska palvelujen hintainflaatio on kiihtynyt odotettua enemmän. Energia- ja elintarvikehinnoista puhdistetun inflaation odotetaan kuitenkin edelleen hidastuvan nopeasti. Sen ennakoidaan olevan 2,9 % tänä vuonna, 2,3 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026.

Euroalueen sisäinen inflaatio on yhä nopeaa, koska palkkoja korotetaan edelleen ripeään tahtiin. Työvoimakustannusten nousupaineet ovat kuitenkin lievenemässä, ja palkankorotusten vaikutusta inflaatioon on vaimennettu osittain tinkimällä voitoista. Rahoitusolot ovat yhä kireät ja talouskasvu on edelleen vaimeaa yksityisen kulutuksen ja investointien heikkouden vuoksi. Talouden arvioidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2024 ja 1,3 % vuonna 2025 sekä 1,5 % vuonna 2026. Kasvu on nyt arvioitu hieman hitaammaksi kuin kesäkuisissa asiantuntija-arvioissa pääasiassa siksi, että kotimaisen kysynnän kasvuvaikutus jäänee vähäisemmäksi muutaman seuraavan vuosineljänneksen aikana.

EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen. EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin kokouskohtaisesti tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Kuten 13.3.2024 ilmoitimme, rahapolitiikan ohjausjärjestelmään tehdyt muutokset tulevat voimaan 18.9.2024. Perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletuskoron väliseksi eroksi asetetaan 0,15 prosenttiyksikköä. Maksuvalmiusluoton koron ja perusrahoitusoperaatioiden koron välinen ero pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä.

EKP:n ohjauskorot

EKP:n neuvosto päätti laskea EKP:n talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Talletuskorko on korko, jolla EKP:n neuvosto säätelee rahapolitiikan mitoitusta. Kuten 13.3.2024 ilmoitettiin, perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletuskoron väliseksi eroksi asetetaan 0,15 prosenttiyksikköä rahapolitiikan ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelun perusteella. Maksuvalmiusluoton koron ja perusrahoitusoperaatioiden koron välinen ero pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä. Sen vuoksi talletuskorko lasketaan 3,50 prosenttiin. Perusrahoitusoperaatioiden korko lasketaan 3,65 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 3,90 prosenttiin. Muutokset tulevat voimaan 18.9.2024.

Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)

APP-ohjelmassa tehtyjen sijoitusten määrän annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta uudelleen.

PEPP-ohjelmassa hankittujen arvopaperien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen, vaan eurojärjestelmän PEPP-omistuksia vähennetään keskimäärin 7,5 miljardilla eurolla kuukaudessa. Uudelleensijoitukset PEPP-ohjelmassa aiotaan lopettaa kokonaan vuoden 2024 lopussa.

EKP:n neuvosto noudattaa PEPP-ohjelmassa vapautuvien pääomien uudelleensijoituksissa jatkossakin joustoa, mikäli rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta uhkaa vaarantua.

Rahoitusoperaatiot

Pankkien maksaessa vähitellen takaisin kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa saamaansa rahoitusta EKP:n neuvosto arvioi säännöllisesti, miten kohdennetut luotto-operaatiot ja luottojen takaisinmaksu vaikuttavat rahapolitiikan mitoitukseen.

***

EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia mandaattinsa kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteeseen ja rahapolitiikan vaikutus välittyy sujuvasti talouteen. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan välittymistä euroalueen eri maihin, EKP:n neuvostolla on käytössään välittymisen turvaava instrumentti, jonka avulla se pystyy täyttämään hintavakaustehtävänsä tehokkaasti.

EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Avainsanat

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Eurosystemets penningpolitiska beslut12.9.2024 15:21:00 EEST | Uutinen

ECB:s pressmeddelande 12 september 2024 ECB-rådet beslutade idag att sänka räntan på inlåningsfaciliteten – den ränta med vilken den penningpolitiska inriktningen styrs – med 25 punkter. Baserat på ECB-rådets uppdaterade bedömning av inflationsutsikterna, dynamiken i underliggande inflation och styrkan i den penningpolitiska transmissionen är det nu lämpligt att ta ett nytt steg för att lätta på graden av penningpolitiska restriktioner. Nya inflationsdata har inkommit i stort sett som förväntat och de senaste prognoserna från ECB:s experter bekräftar de tidigare inflationsutsikterna. Inflationen ses nu i genomsnitt ligga på 2,5 % 2024, 2,2 % 2025 och 1,9 % 2026, precis som i prognoserna från juni. Inflationen väntas öka igen under senare delen av detta år, delvis på grund av att kraftiga nedgångar i energipriser väntas försvinna från årstakten. Inflationen bör därefter sjunka mot vårt mål under det andra halvåret nästa år. Vad gäller kärninflationen har prognoserna för 2024 och 2025 re

Muistutuskutsu medialle: Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteen ma 16.9.12.9.2024 09:04:06 EEST | Kutsu

Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteen maanantaina 16.9.2024 klo 11. Väliennuste julkaistaan osoitteessa www.eurojatalous.fi. Ennuste on saatavilla embargolla samana päivänä n. klo 9. Samassa yhteydessä järjestetään 16.9. klo 9 taustatilaisuus medialle, jossa pääjohtaja Olli Rehn ja ennustepäällikkö Juuso Vanhala käyvät läpi Suomen ja euroalueen talouden näkymiä. Media voi käyttää tietoja, mutta ei siteerata puhujia nimeltä. Pyydämme ilmoittamaan haastattelupyynnöistä erikseen. Ilmoittaudu ennusteen embargojakeluun ja taustatilaisuuteen viimeistään perjantaina 13.9. klo 12. Ilmoittaudu Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteen kaksi kertaa vuodessa. Keväällä ja syksyllä julkaistavissa väliennusteissa päivitetään Suomen talouden näkymät talouskasvun, työllisyyden ja inflaation osalta. Laajemmat Suomen talouden ennustejulkaisut ilmestyvät kesä- ja joulukuussa. Suomen Pankki järjestää tiedotustilaisuuden euroalueen talouden näkymistä ja rahapolitiikasta 1.10.202

Medialle: Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteen ma 16.9.10.9.2024 10:28:05 EEST | Kutsu

Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteen maanantaina 16.9.2024 klo 11. Väliennuste julkaistaan osoitteessa www.eurojatalous.fi. Ennuste on saatavilla embargolla samana päivänä n. klo 9. Samassa yhteydessä järjestetään 16.9. klo 9 taustatilaisuus medialle, jossa pääjohtaja Olli Rehn ja ennustepäällikkö Juuso Vanhala käyvät läpi Suomen ja euroalueen talouden näkymiä. Media voi käyttää tietoja, mutta ei siteerata puhujia nimeltä. Pyydämme ilmoittamaan haastattelupyynnöistä erikseen. Ilmoittaudu ennusteen embargojakeluun ja taustatilaisuuteen viimeistään perjantaina 13.9. klo 12. Ilmoittaudu Suomen Pankki julkaisee Suomen talouden väliennusteen kaksi kertaa vuodessa. Keväällä ja syksyllä julkaistavissa väliennusteissa päivitetään Suomen talouden näkymät talouskasvun, työllisyyden ja inflaation osalta. Laajemmat Suomen talouden ennustejulkaisut ilmestyvät kesä- ja joulukuussa. Suomen Pankki järjestää tiedotustilaisuuden euroalueen talouden näkymistä ja rahapolitiikasta 1.10.202

Vehicle loans drawdowns continued at previous rate5.9.2024 10:00:00 EEST | Press release

In the second quarter of 2024, Finnish households drew down a total of EUR 536 million of new vehicle loans from other financial institutions (OFIs), which was about 20% less than a year earlier. Meanwhile, vehicle loans drawn down by households from credit institutions totalled EUR 580 million, representing a year-on-year growth of approximately 20%.[1] In total, new vehicle loans drawn down from other financial institutions and credit institutions in the second quarter of 2024 totalled EUR 1.1 billion, which is about 3% less than in the same period last year. The average interest rate on vehicle loans granted by credit institutions is slightly higher than on those granted by OFIs. The annualised agreed rate on vehicle loans drawn down from OFIs in the second quarter of 2024 was 5.1%, while the effective annual interest rate, which also includes other expenses, was 7.8%. In contrast, new vehicle loans drawn down from credit institutions in the same period carried an annualised agreed

Nya fordonslån utbetalades i samma omfattning som tidigare5.9.2024 10:00:00 EEST | Tiedote

Under det andra kvartalet 2024 lyfte de finländska hushållen nya fordonslån från övriga finansinstitut till ett värde av 536 miljoner euro, vilket är ca 20 % mindre än ett år tidigare. Hushållen lyfte nya fordonslån från kreditinstitut under det andra kvartalet till ett värde av 580 miljoner euro, vilket i sin tur är ca 20 % mer än för ett år sedan[1]. Totalt lyftes nya fordonslån från övriga finansinstitut och kreditinstitut under det andra kvartalet 2024 till ett värde av 1,1 miljarder euro, vilket är ca 3 % mindre än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Genomsnittsräntan på fordonslån beviljade av kreditinstitut är något högre än på fordonslån beviljade av övriga finansinstitut. Under det andra kvartalet 2024 var den överenskomna årliga räntan på nya fordonslån från övriga finansinstitut 5,1 % och den effektiva räntan som beaktar övriga kostnader 7,8 %. Under samma tid var den överenskomna årliga räntan på nya fordonslån från kreditinstitut 5,4 % och den effektiva räntan på nya

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye