Heinä-elokuun vesitilannekatsaus 2024: järvivedet olivat keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)
Vesitilannekatsauksessa käydään kuukausittain läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta ja lämpötiloja. Näiden tietojen lisäksi tässä katsauksessa kerrotaan kesän sateiden vaikutuksista ja pohjavesitilanteesta.
Heinä-elokuussa saatiin sateita ja virtaamat kasvoivat kauden lopussa paikoitellen tulvalukemiin
Pohjalaisjokien virtaamat olivat kesällä melko tavanomaisissa lukemissa, vaikka runsaita vesisateita välillä saatiinkin. Heinä-elokuussa isommat sateet näkyivät vain pieninä nousuina jokien virtaamissa lukuun ottamatta elokuun viimeisen viikonlopun rankkasateita, jotka osuivat erityisesti Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöjen keskiosille. Paikallisesti oli havaintoja jopa yli 100 mm:n sademääristä viikonlopun aikana ja koko elokuun sademäärät olivat monin paikoin noin puolitoistakertaisia keskimääräiseen nähden.
Kyrönjoen alaosalla Skatilassa virtaama oli heinäkuussa alimmillaan noin 6 m3/s ja nousi elo-syyskuun vaihteen rankkasateiden myötä korkeimmillaan noin 250 m3/s, joka vastaa pientä kevättulvaa.
Lapuanjoen alaosalla Kepon havaintoasemalla virtaama oli heinäkuussa alimmillaan noin 5 m3/s ja nousi elo-syyskuun vaihteen rankkasateiden myötä korkeimmillaan noin 140 m3/s. Lapuan Liinamaalla tulvaraja ylittyi rankkasateiden myötä ja vedet nousivat alimmille pelloille. Sateet nostivat vedenpintoja myös Vaasan eteläpuolisissa rannikon joissa, kuten Lapväärtinjoessa ja Laihianjoessa, mutta niissä nousu oli maltillisempaa.
Keski-Pohjanmaan alueella pahimmilta rankkasateilta on vältytty ja Perhonjoella Vetelin Tunkkarissa virtaama on ollut heinä-elokuussa pitkään noin 4-5 m3/s.
Järvien pinnat ovat kesän jäljiltä pääosin tavanomaisilla tasoilla lukuun ottamatta Hirvijärven tekojärveä, joka on noin 35 cm alempana kuin tavanomaisesti tähän vuodenaikaan. Järvien pintojen arvioidaan nousevan syksyn sateiden myötä.
Vedet lämpimiä kesällä
Järvivedet olivat heinä-elokuussa keskimääräistä lämpimämpiä. Lappajärvellä lämpötila vaihteli heinä-elokuussa 20 asteen molemmin puolin. Lämpimillään vesi oli heinäkuun lopussa yli 24 astetta. Matalilla lahtialueilla ja pienissä järvissä lämpötilat olivat tätäkin korkeampia. Elokuun loppua kohden vedet alkoivat jäähtyä. Elokuun lopussa Lappajärven vesi oli 17-18 asteista, tämäkin vielä ajankohtaan nähden melko lämmintä.
Suurten jokien ravinne-, etenkin fosforipitoisuudet olivat heinä-elokuussa varsin korkeita. Kun virtaamat ovat kesäisin tyypillisesti varsin alhaisia, korostuu pistekuormituksen merkitys veden laadulle. Myös kesäajalle tyypilliset lyhyet rankkasateet huuhtovat ravinteita vesistöihin. Korkeimmat fosforipitoisuudet havaittiin Närpiönjoella, alhaisimmat Perhonjoella ja Ähtävänjoella. Typen kohdalla pitoisuudet olivat korkeimmat Kyrönjoella ja Närpiönjoella ja alhaisimmillaan Lapväärtinjoella ja Perhonjoella. Kaikkien jokien ravinnepitoisuudet ilmensivät rehevöitymistä ja kuormituksen vaikutuksia. Jokivedet olivat myös varsin tummia humuksesta ja raudasta johtuen. Kesäajalle tyypillisesti happamuushaittoja ei esiintynyt. Jokivesien pH vaihteli 6-7 välillä.
Kesäkuussa alkaneet sinileväkukinnot jatkuivat heinä-elokuussa. Suurella osalla alueen järviä havaittiin voimakkuudeltaan, ajoittumiseltaan ja kestoltaan vaihtelevia sinileväesiintymiä. Kukintoja havaittiin mm. Alajärvellä, Evijärvellä, Ähtärinjärvellä ja Kuortaneenjärvellä. Toisaalta esim. Lappajärvellä esiintymät jäivät melko vähäisiksi. Merialueella esiintyi viime vuosien tapaan melko laajojakin sinileväkukintoja. Voimakkaimmat esiintymät keskittyivät Selkämerelle, josta ne levisivät aika ajoin saaristoon ja rannikolle.
Pohjavedenpinta on tavallista ylempänä
Heinä-elokuu oli pohjalaismaakunnissa varsin sateinen. Esimerkiksi Ylistaron Pelmaan sääasemalla satoi elokuussa lähes kaksi kertaa enemmän vettä kuin vuosina 1991–2020 keskimäärin. Heinäkuussakin sademäärä oli hieman yli pitkän aikavälin keskiarvon. Kesäsateet ovat kuitenkin usein erittäin paikallisia ja yksittäisestä sadekuurosta voi sataa suuria määriä vettä, joten paikallinen vaihtelu heinä-elokuun sademäärässä on suurta.
Mikäli voimakkaat sateet eivät jatku, pohjavedenpinnan odotetaan laskevan loivasti, kunnes sään jäähtyessä ja haihdunnan vähentyessä pohjaveden pinnan aleneminen loppuu. Pohjalaismaakuntien alueella sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on vuodenaikaan nähden keskimääräisen tason yläpuolella lukuun ottamatta Alavuden seuranta-asemaa, jolla pinnankorkeus on ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pohjavedenpinta on korkealla erityisesti pohjalaismaakuntien länsi- ja keskiosassa, Etelä-Pohjanmaan kaakkoisosassa voi paikoin olla ajankohdalle tavanomaisempi pohjavesitilanne.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948
Johtava vesitalousasiantuntija Tuuli Saari, puh. 0295 027 925
Ylitarkastaja Tilda Rantataro puh. 0295 027 668
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Tietoa julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
NTM-centralen i Södra Österbotten har gett kontaktmyndighetens utlåtande om MKB-programmet för Renantis Finland Oy:s Jolkka vindkraftsprojekt (Österbotten)13.9.2024 12:05:00 EEST | Tiedote
Renantis Finland Oy planerar ett vindkraftsprojekt på den östra sidan av Nedervetil centrum i Kronoby. Kraftverkens enhetseffekt är 6–10 MW och totalhöjden högst 295 meter. Enligt planerna ska högst nio nya vindkraftverk (ALT1) byggas i projektområdet.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut YVA-yhteysviranomaisen lausunnon Renantis Finland Oy:n Jolkan tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta (Pohjanmaa)13.9.2024 12:05:00 EEST | Tiedote
Renantis Finland Oy suunnittelee Kruunupyyhyn Alavetelin taajaman itäpuolelle tuulivoimahanketta. Voimaloiden yksikköteho on 6–10 MW ja kokonaiskorkeus enintään 295 metriä. Hankealueelle suunnitellaan enintään yhdeksän uuden tuulivoimalan rakentamista (VE1).
Flodpärlmusslor födda år 2019 planterades ut i Esse å (Österbotten)11.9.2024 12:59:48 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Södra Österbotten planterade ut hotade flodpärlmusslor i Esse å den 11 september. En ny generation flodpärlmusslor växer redan upp i gruslådor som ligger i ån. Dessa musslor planteras ut om några år.
Vuonna 2019 syntyneitä raakkuja istutettiin Ähtävänjokeen (Pohjanmaa)11.9.2024 12:59:48 EEST | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus istutti uhanalaisia jokihelmisimpukoita, eli raakkuja, Ähtävänjokeen keskiviikkona 11. syyskuuta. Joessa olevissa soralaatikoissa kasvaa jo uusi raakkusukupolvi, jonka istutusta odotetaan vielä muutama vuosi.
Miten huomioida ympäristöarvot ojitushankkeissa? Uusi opas kokosi tiedot yksiin kansiin6.9.2024 08:36:48 EEST | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ovat julkaisseet uuden oppaan, joka korostaa ympäristöystävällisten menetelmien käyttöä ojitus- ja kuivatushankkeissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme