Suomen rannikolla on käynnissä merilämpöaalto
Itämeren lämpötilat ovat rannikkomittausten perusteella poikkeuksellisen korkeat syyskuulle. Ilmatieteen laitoksen uusi työkalu paljastaa käynnissä olevan merellisen lämpöaallon.
Syyskuun ensimmäisestä viikosta alkaen koko Suomen rannikolla on ollut käynnissä vähintään kohtalainen lämpöaalto. Ensin Suomenlahden ja nyt myös Perämeren lämpötilaa mittaavilla poijuilla lämpöaalto on tunnistettu voimakkaaksi.
Erityisesti Suomenlahden aaltopoijun ja Harmajan lämpötilamittaukset erottuvat selvästi asemien pitkästä mittaushistoriasta. Kummallakin asemalla on kuluvan viikon aikana mitattu syyskuun korkeimpia lämpötiloja noin 30-vuotiseen mittaushistoriaan verraten. Keskimääräiset päivälämpötilat ovat olleet yli viisi astetta keskiarvoa korkeampia, ja aiemmin mitatut maksimilämpötilat ovat ylittyneet 1–2 asteella.
“Nyt havaittava merellinen lämpöaalto on kuluvan vuoden toinen. Ensimmäinen lämpöaalto havaittiin touko-kesäkuun vaihteessa. Itämeren lämpötilojen puolesta kesäkausi on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä, kun verrataan 30-vuotisiin aikasarjoihin”, kertoo väitöskirjatutkija Veera Haapaniemi Ilmatieteen laitokselta.
Uusi työkalu edistää ymmärrystä meriluonnon muutoksista
Suomen rannikon merellisiä lämpöaaltoja voidaan tarkastella täysin uudella tavalla: Ilmatieteen laitoksella kehitetty työkalu tunnistaa ja luokittelee merelliset lämpöaallot voimakkuuden mukaan.
Työkalu edesauttaa meriluonnon kannalta merkittävien lämpötilamuutosten tunnistamista ja niiden vaikutusten tarkastelua. Lämpötilamuutoksilla on moninaiset vaikutukset biogeokemiallisiin prosesseihin, joista näkyvimpiä esimerkkejä ovat leväkukinnat ja korvameduusojen esiintyminen rannikolla.
Työkalun avulla on mahdollista saada päivittäinen arvio Itämeren lämpöaaltojen tilanteesta. Se vertaa reaaliaikaisia havaintoja tausta-aineistoon vuosilta 1991–2020. Mikäli havaittu lämpötila pysyttelee tuon ajanjakson harvinaisimman kymmenen prosentin raja-arvon yläpuolella viitenä peräkkäisenä päivänä, on käynnissä lämpöaalto. Tapahtumat luokitellaan neliportaisella asteikolla sen mukaan, kuinka suuri lämpötilapoikkeama on. Koska havaintoaineisto on useilta asemilta lyhyt, hyödynnetään lämpöaaltojen luokittelemisessa uusanalyysiä. Uusanalyysi on fysikaalinen malli, joka on havaintojen avulla säädetty mahdollisimman tarkaksi.
Uimalämpötilojen arviointiin työkalua ei ole tarkoitettu, sillä sen tarkastelemat lämpötilapoijut sijaitsevat etäällä rantaviivasta.
Työkalun kehitys on osa kansainvälistä ObsSea4Clim-projektia, jossa kehitetään menetelmiä merellisten havaintojen hyödyntämiseen merten ja ilmaston tilan arvioinnissa. Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuvat hankkeessa poikkeuksellisten lämpötilojen ja merijään muutosten analysointiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Meren lämpöaaltojen määrittäminen:
Väitöskirjatutkija Veera Haapaniemi, Ilmatieteen laitos, p. 050 407 3895, veera.haapaniemi@fmi.fi
Itämeren dynamiikka:
Tutkimusprofessori Aleksi Nummelin, Ilmatieteen laitos, p. 045 154 3774, aleksi.nummelin@fmi.fi
ObsSea4Clim-projekti:
Tutkimusprofessori Jari Haapala, Ilmatieteen laitos, p. 040 757 3621, jari.haapala@fmi.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos
Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin – 1,5 asteen raja ylitettiin ensimmäistä kertaa10.1.2025 05:00:00 EET | Tiedote
Copernicus-ilmastopalvelu on vahvistanut vuoden 2024 olleen mittaushistorian lämpimin vuosi maailmanlaajuisesti. Se oli myös ensimmäinen kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti esiteollisen tason 1,5 asteella.
Korjaus tiedotteeseen "Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi"2.1.2025 12:00:22 EET | Tiedote
Hetki sitten julkaistussa tiedotteessamme "Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi" oli virhe joulukuuta koskevassa kappaleessa. Kyseessä on vuoden 2024 joulukuuta koskevat tilastot, ei vuoden 2023, kuten alkuperäisessä tekstissä oli virheellisesti mainittu. Korjattu tiedote: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/3yoN1CJxiFLDYtKUx8m4au Pahoittelemme virhettämme!
Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi2.1.2025 11:30:21 EET | Tiedote
Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin vuosi. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi.
Vuosi vaihtuu pakkassäässä koko maassa30.12.2024 12:09:06 EET | Tiedote
Uusivuosi vastaanotetaan Suomessa pakkaslukemissa. Sää on uudenvuodenaattona etelässä laajalti aurinkoinen, pohjoisessa pilvisyys on runsaampaa.
Jouluaattoa vietetään pilvisessä säässä – joulupäivänä ajokeli muuttuu pohjoisessa huonoksi23.12.2024 15:15:32 EET | Tiedote
Jouluaattona sää on koko maassa pilvinen. Ajoittain tulee vähäistä lumi- tai tihkusadetta, joka voi paikoin olla jäätävää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme