Väitös: Luonnonsuojelun tehokkuutta Suomessa voidaan parantaa kohdentamalla suojelu suojeluarvoiltaan arvokkaimmille alueille/ Spatial conservation prioritization for the improvement of the national protected area network
Väitöstyössä tunnistettiin luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueet Suomessa. Tutkimus kattoi metsät ja suot sekä Natura 2000 -verkoston. Vastaavasti tunnistettiin alueita, joille voitaisiin ohjata luontoa heikentävää toimintaa ilman että luotoarvot juurikaan kärsisivät. Tutkimuksen mukaan eri alueiden luontoarvoissa on valtavat erot. Kun arvokkaat alueet tiedetään, suojelua voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Syken tutkija Ninni Mikkonen väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 20. syyskuuta.
Luonnonsuojelun hyödyt ovat suurimmat, kun suojelu kohdistetaan alueille, jotka on tunnistettu luontoarvoiltaan korkeiksi. Luontoa heikentävät toimet taas voidaan kohdistaa alueille, joiden on tunnistettu olevan luotoarvoiltaan vähäisiä.
”Eri alueiden luontoarvoissa on valtavat erot. Tämä oli väitöstutkimukseni päätuloksia”, kertoo Ninni Mikkonen, ja jatkaa: ”Tuhottua hienoa luontokohdetta ei saada koskaan takaisin. Siksi suojelun kohdentamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, olipa kyse sitten metsistä, soista tai mistä tahansa luontotyypistä.”
Väitöskirja perustuu kartta-aineistoihin ja muuhun tietoon, joita on kerätty jo aiemmin erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten luonnonsuojeluun tai metsätalouden tarpeisiin.
Arvokkaita metsäkohteita etsittiin erityisesti Etelä-Suomesta
Väitöstutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan luontoarvoiltaan arvokkaimmat metsät. Tällaiset metsäkohteet ovat tyypillisesti puulajistoltaan ja ikärakenteeltaan monipuolisia, ja niissä on suuria tai vanhoja eläviä ja kuolleita puita. Lisäksi arvokkaat metsät ovat yhtenäisiä, eikä niitä ole pirstottu pienemmiksi saarekkeiksi. Niissä on tyypillisesti merkittävästi enemmän monimuotoisuutta ilmentävää lahopuuta kuin vastaavan kasvupaikan omaavissa ikärakenteeltaan samankaltaisissa talousmetsissä.
Luontoarvoiltaan arvokkaimpia metsiä tunnistettiin eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa etsittiin erityisesti Etelä-Suomen arvokkaita, vielä suojelemattomia metsäalueita. ”Tutkimus keskittyi Etelä-Suomessa luontotyyppeihin, joita on muutettu ja hävitetty eniten, ja aivan erityisesti lehtoihin”, kuvailee Ninni Mikkonen.
Tietoja voidaan käyttää vapaaehtoisen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toteuttamisen tukena.
Soidensuojeluverkostoon ehdotettiin lisäkohteita
Soista suojeluarvoiltaan arvokkaimmiksi tunnistettiin suot, jotka ovat luonnoltaan harvinaisia sekä suokokonaisuudet, joiden suoluontotyypeistä on puutteita soidensuojeluverkostossa.
Tunnistettujen arvokkaiden soiden tieto yhdistettiin muuhun saatavilla olevaan tietoon. Kun tiedot vielä yhdistettiin soiden alueellisiin suojelutavoitteisiin, voitiin valita suoalueet, suuruudeltaan kaikkiaan 100 000 hehtaaria, jotka ehdotettiin lisättävän soidensuojelualueverkostoon.
Jo nyt tämä tieto palvelee maakuntasuunnittelua ja Helmi-elinympäristöohjelmaa. Ohjelmalla tuetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä suojelemalla soita pysyvästi ja ennallistamalla kohteita tarpeen mukaan.
Tutkimuksessa tunnistettiin ainutlaatuisia luontokohteita
Väitöstutkimuksessa arvokkaimmiksi Natura 2000 -alueiden keskittymiksi tunnistettiin suomalaisittain ainutlaatuisia elinympäristöjä sisältäviä kokonaisuuksia. Tällaisia ovat erilaisia dyynejä sisältävä Vattajanniemi lähialueineen Kokkolassa, rannikkoluontotyyppejä sisältävä Porin saaristo sekä särkkiä ja saaristoluontotyyppejä sisältävä Hailuoto Oulun edustalla. Ainutlaatuisia ovat myös tunturi, kallio- ja pienvesiluontotyyppejä sisältävä Käsivarren alue sekä kalkkipitoisia ja reheviä luontotyyppejä sisältävä Oulanka Kuusamossa.
”Näiden alueiden luontoarvoista tulee pitää erityistä huolta, koska niissä esiintyvistä luontotyypeistä suurin osa esiintyy vain näillä alueilla Suomessa”, kuvailee Ninni Mikkonen.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että joitain luontotyyppejä ei esiinny tiukasti suojelluilla alueilla lainkaan. Tällaisia ovat laajat matalat lahdet, kuivat kanerva- ja variksenmarjadyynit, runsaslajiset jäkkiniityt sekä pensaskanervikot.
Tuloksia voidaan hyödyntää suojelualueverkostojen vahvistamisessa
Väitöstyön tuloksia on tarkoitus hyödyntää suojelualueverkostojen vahvistamisessa: laajentamisen suunnittelussa sekä suojelualueverkoston ja verkoston välialueiden hoidon suunnittelussa. Kehitetyt menetelmät auttavat myös ennallistamisasetuksen kustannustehokkaassa toteuttamisessa. Tuloksia tullaan hyödyntämään myös maakunnallisten biodiversiteetti -ohjelmien, eli LUMO-ohjelmien, toimenpidesuunnitelmien laadinnassa. Näissä suunnitelmissa tiedot yhdistetään sosioekonomisten tekijöiden kanssa.
Valtion vanhojen metsien suojelu olisi kustannustehokasta
”Koska suojelu maksaa, olisi kaikista järkevintä kohdistaa suojelua ensin sinne, missä se tulee halvimmaksi ja missä on eniten luontoarvoja. Esimerkiksi valtion omistamat vanhat metsät, jotka ovat luontoarvoiltaan todella korkeita, olisivat kustannustehokas tapa käyttää valtion luonnonsuojeluun varattuja resursseja”, arvioi Ninni Mikkonen, ja jatkaa:
”Olisi järkevää suojella kaikki luontoarvoiltaan erityisen arvokkaat valtion omistamat metsät, suot, kalliot, tunturit, perinnebiotoopit ja rannikkokaistaleet ensin.”
Mikkonen kuitenkin muistuttaa, että Etelä-Suomessa valtio ei juurikaan omista suuria maa-alueita. Koska luonnon monimuotoisuuden tila on huono eritysesti Etelä-Suomessa, ei luontokatoa siellä ratkaista pelkällä valtion maiden suojelulla. Siksi suojelumenetelmissä on oltava mukana myös keinoja rahoittaa yksityisten maanomistajien maiden suojelua METSO-ohjelman tapaan.
Lisätietoa
Ninni Mikkonen, FM, suunnittelija, väitöskirjatutkija, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh +358 295 251 890
Ninni Mikkonen väittelee perjantaina 20.9.2024 kello 13.15 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitös on englanniksi.
Osoite: Biokeskus 2, sali 1041, Viikinkaari 5, Helsinki.
Väitöstä voi seurata myös etänä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme