Syömishäiriöiden hoidossa korostuu hoitosuhteen laatu: osaava hoito, terveydenhuollon riittävä resurssointi ja läheisten tuki
Syömishäiriötä sairastava ei välttämättä tuo oireitaan esiin tai tunnista niitä itse. Usein sairauteen liittyy häpeää ja ristiriitaisia tunteita. Päivitetyn Käypä hoito -suosituksen mukaan potilaalta ei tule evätä hoitoa heikon paranemismotivaation takia. Syömishäiriöiden hoidossa on tärkeää huomioida myös samanaikaiset psyykkiset häiriöt sekä somaattiset oireet ja sairaudet.

Syömishäiriöt ovat yleisiä ja monimuotoisia häiriöitä, jotka vaihtelevat oirekuvaltaan ja vaikeusasteeltaan. Syömishäiriöitä esiintyy kaikenikäisillä sukupuolesta, sosioekonomisesta taustasta tai kehon koosta riippumatta. Suomessa 10,5 % nuorista on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä.
Syömisen häiriintyminen käynnistyy usein elämänmuutoksen, ulkonäköpaineiden, terveellisen tai liikunnallisen elämäntavan tavoittelun tai stressin ja masennuksen laukaisemana.
Syömishäiriöitä voidaan hoitaa kaikilla terveydenhuollon tasoilla.
Syömishäiriötä sairastava ei välttämättä tunnista tai tuo itse esiin oireitaan, minkä vuoksi syömishäiriön mahdollisuudesta tulee aktiivisesti kysyä. Häiriön vakavuutta ei voi arvioida pelkästään painon perusteella.
Syömishäiriön mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja hoitoon ohjaus ovat yhteydessä lyhyempään sairastamisaikaan, vähäisempään osastohoidon tarpeeseen ja parempaan ennusteeseen.
Hoitoa ei tule evätä potilaan heikon paranemismotivaation takia. Huoltajien osallistuminen lasten ja nuorten syömishäiriön hoitoon on tärkeää.
Useat psykiatriset samanaikaissairaudet ovat tavallisia syömishäiriöiden yhteydessä. Päivitetty Käypä hoito -suositus painottaa samanaikaisten psyykkisten häiriöiden ja somaattisten sairauksien ja oireiden aktiivista hoitoa.
Tapauskohtaisesti arvioidaan, milloin samanaikaishäiriöitä hoidetaan rinnakkain ja milloin keskitytään aluksi syömishäiriön hoitoon.
Hoidon keskiössä potilaan syömiskäyttäytyminen
Hoitosuosituksen mukaan syömishäiriöön liittyvä vajaaravitsemus tulee korjata nopeasti. Pitkään kestävä vajaaravitsemustila lisää syömishäiriön pitkittymisen riskiä ja uhkaa lasten ja nuorten iänmukaista kasvua ja kehitystä.
Ravitsemushoito kuuluu kaikkien syömishäiriöiden hoitoon. Hoito pohjautuu säännölliseen, joustavaan, määrältään riittävään ja monipuoliseen syömiseen.
Vaikuttavan ja kuolleisuutta vähentävän hoidon edellytyksiä ovat riittävä ja osaava hoito, hoitosuhteen laatu sekä terveydenhuollon riittävä resurssointi.
”Hyvinvointialueilla on oltava syömishäiriöiden hyvän hoidon mahdollistavat paikalliset hoitoketjut. Hoidon osa-alueisiin kuuluvat niin varhainen puuttuminen kuin hoidon tehostaminen pahenevissa, pitkittyneissä ja vakavissa tilanteissa,” suositusryhmän puheenjohtaja, nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori sanoo.
Käypä hoito -työryhmä suosittelee, että vakavia syömishäiriöitä sairastavat potilaat hoitaa syömishäiriöiden hoitoon erikoistunut moniammatillinen tiimi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Raevuorisuositusryhmän puheenjohtaja, LT, nuorisopsykiatrian professori ja osastonylilääkäriHUS ja Helsingin yliopisto
Tavoitettavissa to 19.9. kello 9.30–13 ja pe 20.9. kello 10–14.
Raija SipiläPäätoimittaja, Käypä hoitoLääkäriseura Duodecim
Puh:050 355 4153raija.sipila@duodecim.fiNiina Myllysviestinnän ja markkinoinnin asiantuntijaLääkäriseura Duodecim
Puh:050 412 3076niina.myllys@duodecim.fiLinkit
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on Suomen suurin tieteellinen yhdistys, joka kehittää lääkärin ammattitaitoa ja käytännön työtä täydennyskoulutuksen, julkaisujen ja tutkimusapurahojen avulla.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Duodecim
Rasvamaksan ja diabeteksen yhteyden selvittäjä Hannele Yki-Järvinen sai Matti Äyräpää -palkinnon10.4.2025 15:15:00 EEST | Tiedote
Yki-Järvinen on kansainvälisesti arvostettu tutkijalääkäri, jonka alkuperäishavainnot rasvamaksataudin ja tyypin 2 diabeteksen alalla ovat mullistaneet potilaiden hoidon ja terveyden.
”Asenteet aivorappeumasairauksia kohtaan ovat muuttumassa,” sanoo Nuori tutkija -palkittu Eino Solje10.4.2025 15:00:00 EEST | Tiedote
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt Nuoren tutkijan palkinnon 34-vuotiaalle apulaisprofessori Eino Soljelle. Hän johtaa ryhmää, joka tutkii varhain alkavia muistisairauksia monesta eri näkökulmasta. Tutkijan työssä Soljelle erityisiä hetkiä ovat ne, jolloin syntyy aavistus merkittävästä löydöksestä.
Duodecimin Seuraava potilas -podcast tekee terveystarkastuksen Suomen terveydenhuollolle3.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Joko kuuntelulistallasi on Duodecimin Seuraava potilas -podcast? Kunta- ja aluevaalit ovat kohta ovella – ja podcastimme tekee terveystarkastuksen koko Suomen terveydenhuollolle.
MEDIAKUTSU Terveys, luonto ja talous – miten sovitamme ne yhteen kestävällä tavalla?20.3.2025 07:01:00 EET | Kutsu
Miten sovittaa yhteen kestävällä tavalla terveys, luonto ja talous? Olet lämpimästi tervetullut Duodecimin ja Apollonian Äyräpää-symposiumiin, jossa kuulet kiinnostavimmat puheenvuorot kestävästä terveydenhuollosta juuri nyt.
Duodecimin ja Hotuksen kannanotto: Hoitosuositukset turvaamassa vaikuttavia terveyspalveluita – suosituksille on taattava riittävä ja vakaa rahoitus6.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen pitää varmistaa pysyvästi hoitosuositusten riittävä rahoitus, painottavat Duodecim ja Hoitotyön tutkimussäätiö yhteisessä kannanotossaan. Valtion talousarviossa tämä panostus on pieni. Sen sijaan terveyspalveluiden käyttäjille ja hyvinvointialueille se merkitsee paljon. Luotettava tieto tukee päätöksentekoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme