OSAO investoi vetyrekkaan ensimmäisenä Suomessa

Teksti: Laura Lääveri-Uimonen

OSAO, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä vihreän siirtymän hankekokonaisuudessa, joka yhdistää tutkimuksen, kehityksen ja opetuksen. VISIOK-hankkeen projektipäällikkö Marjaana Komi OSAOsta sanoo, että Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun osaaminen tuo merkittävää lisäarvoa hankekokonaisuudelle. 

“Kehitämme yhdessä digitaalisia ja lisätyn todellisuuden oppimisympäristöjä raskaan kaluston huoltoon ja kunnossapitoon, sisälogistiikkaan ja metsäalalle. Järjestämme myös erilaisia koulutuksia, esimerkiksi metsä- ja turvetuotantoalan toimijoille”, Komi kertoo. 

Yksi hankekokonaisuuden merkittävimmistä investoinneista on Suomen ensimmäinen vetyrekka. OSAO tulee saamaan yhteistyön myötä Oulun yliopistolta uutta tutkimustietoa vetyrekkojen käytöstä ja niiden hyödyntämisestä erilaisissa kuljetustehtävissä, Komi jatkaa. 

“Hyödynnämme Oulun yliopistolta saatavaa tutkimustietoa esimerkiksi opetuksen suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.”

Vetyrekkainvestoinnin lisäksi Komi mainitsee Oulun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettavan sisälogistiikan oppimisympäristön.  

“Uudet VR/XR-teknologia- ja robotiikkaratkaisut laajentavat nykyisiä oppimisympäristöjä. Uusilla teknologiaratkaisuilla voidaan simuloida esimerkiksi monimutkaisia logistiikkatehtäviä”, Komi kertoo.

Vety mullistaa liikenteen

Vetyajoneuvoihin tarvittava teknologia on jo olemassa ja sen käyttöönotto on vain ajan kysymys, toteaa toimitusketjujen hallinnan dosentti ja yliopistotutkija Jouni Juntunen Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Juntunen tutkimusryhmineen on mukana vetyrekan investointiin ja tutkimukseen keskittyvässä työpaketissa. 

Vetyrekan investointi tehdään vuoden 2025 aikana. Juntunen ja hänen luotsaamansa tutkimusryhmä ovat kiinnostuneita vetyrekan toimivuudesta, taloudellisuudesta ja kulutuksesta Pohjois-Suomen olosuhteissa. Tutkimuksen pohjalta saadaan tärkeää tietoa siitä, millaista osaamista ja koulutusta ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan tulevaisuudessa. 

“On todennäköistä, että vetyajoneuvot toimivat polttokennomoottoreilla. Niiden huoltoon liittyvä tekniikka tulee olemaan melko samankaltaista kuin sähköautoissa, mutta polttokennot vaativat uutta erityisosaamista”, Juntunen kertoo.

Juntunen sanoo, että Pohjois-Suomella on nyt mahdollisuus napata etulyöntiasema vedyn kilpajuoksussa, ja sen käytön lisääntyminen liikenteessä voi olla ennusteitakin nopeampaa.  

“Vety tulee olemaan edullisempi polttoaine kuin bensiini tai diesel: sen polttoainesäästöt vuositasolla raskaassa käytössä olevassa tukkirekassa pelkkiin polttoainekustannuksiin perustuen ovat lähemmäs 200 000 euroa vuodessa. Olemme täysin uudenlaisessa tilanteessa, jossa ennusteet eivät välttämättä pidä paikkansa. Meidän täytyy olla mukana kehityksessä, jos haluamme säilyttää kilpailukykymme.” 

Juntunen vertaa vedyn mahdollista nopeaa vallankumousta älypuhelimien tuloon. 

“Nokia julisti aikoinaan, että puhelimista eivät häviä näppäimet ainakaan 20 vuoteen, koska kukaan ei halua kosketusnäyttöjä. Pari vuotta myöhemmin älypuhelimet tulivat markkinoille. Kun tekninen innovaatio tulee ja sille on taloudelliset ja palvelulliset motiivit, muutokset voivat olla käsittämättömän nopeita.”

Robotiikka ihmisen apuna

OSAO kehittää yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa sekä virtuaalista ja fyysistä raskaan kaluston vaihtoehtoisten käyttövoimien huolto- ja korjausympäristöä, että robotiikkaan painottuvaa sisälogistiikan oppimisympäristöä OSAOn logistiikka-alalle.  

Sisälogistiikan oppimis- ja demonstraatioympäristön tavoitteena on toimia myös yritysten innovointialustana, jossa uusia teknologioita voidaan kehittää ja testata. Tämän lisäksi oppimisympäristö tarjoaa koulutusohjelmia ja työpajoja kestävän logistiikan periaatteista. 

Projektikoordinaattori Kalle Nuortimo Oulun ammattikorkeakoulusta sanoo, että erityisesti sisälogistiikassa robotiikan rooli tulee tulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti. Oulun ammattikorkeakoulu on hankkimassa OSAOn Kempeleen logistiikkahalliin robotin ja robottikäsivarren tutkimus- ja opetuskäyttöön.   

“Tutkimme erityisesti sitä, miten robotit soveltuvat varastologiikkaan. Kun robotiikka lisääntyy sisälogistiikassa, työntekijöiden tehtäväksi jää robotiikan toteutuksen ja käytön hallitseminen.”

Nuortimo sanoo, että robotiikan lisääntyminen sisälogistiikassa vaatii uuden osaamisen hankkimista ja ajan hermoilla pysymistä.  

“Koulutuksen rooli tulee ehdottomasti lisääntymään. Meidän on varmistettava, että työntekijät pärjäävät uusien teknologioiden ja tehostuneiden toimintatapojen kanssa.” 

Osaamisen vahvistamiseksi hankekokonaisuudessa toteutetaan sisälogistiikan parissa työskenteleville kaksi uutta monialaista koulutusta vuosien 2025–2026 aikana: Digitalisoituva kestävä logistiikka ja Vaihtoehtoiset käyttövoimat.

Vihreän tulevaisuuden eturintamassa

VISIOK-hankkeen projektipäällikkö Marjaana Komi sanoo, että investointi koulutukseen on vihreän tulevaisuuden näkökulmasta kriittisen tärkeää.  

“Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilla on oltava sellaiset tiedot ja taidot, että he pystyvät edistämään kestävää kehitystä omassa työssään ja työskentelemään uusimpien teknologioiden parissa.”  

Ammatilliselta koulutukselta vihreä siirtymä vaatii sekä koulutuksen ja osaamisen kehittämistä että jatkuvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa, Komi sanoo. 

“Ammatillinen koulutus ei saa jäädä teknologiakehityksestä jälkeen.” 

Komi uskoo, että hankekokonaisuuden tuloksilla voi olla iso vaikuttavuus sekä OSAOlle että Pohjois-Suomelle.   

“Oulu on perinteisesti profiloitunut ICT-kaupungiksi, mutta nyt meillä on mahdollisuus nousta vetytalouden ja vihreän siirtymän edelläkävijäksi.”

Tietoa hankekokonaisuudesta

OSAOn koordinoima VISIOK-hanke toteutetaan kokonaisuutena VISIOP- ja Uula-hankkeiden kanssa. 

Kolmivuotiselle hankekokonaisuudelle rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan liitto EAKR- ja JTF-rahastoista sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus JTF-rahastosta. 

Hankekokonaisuus on valmisteltu Oulun innovaatioallianssi -yhteistyönä. Oulun kaupunki ja BusinessOulu toimivat hankekokonaisuudessa osarahoittajana. 

Hankekokonaisuuden kokonaisbudjetti on yli 4 miljoonaa euroa.