Pohjois-Pohjanmaan liitto tukee EU:n nykyistä koheesiopolitiikkaa

Lausunto antaa vahvan tuen Euroopan unionin tähän asti harjoittamalle koheesiopolitiikalle, mikä on Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä tervetullut kannanotto unionin vuonna 2028 alkavaa rahoituskautta koskevaan keskusteluun. Maakunnan kannalta on tärkeää, että koheesiopolitiikalla on jatkuvuutta.

– Euroopan unionin koheesiopolitiikkaan kohdistuu muutospaineita tällä hetkellä. Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemys on, että nykyinen malli on erittäin toimiva. Se huomioi alueiden erityistarpeet ja antaa mahdollisuuden luoda taloudellista kasvua paikallisten vahvuuksien pohjalta, Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet toteaa.

Koheesiopolitiikka koko pohjoisen etu

Euroopan unionin koheesiopolitiikka tuo merkittävää rahoitusta Pohjois-Suomen maakuntien kehittämiseen. Pohjois-Pohjanmaa on suurin tuensaaja kokonaispotin eli euromääräisen kokonaisrahoituksen osalta.

Koheesiopolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueellisia kehitPohjois-Pohjanmaan maakunnan kannalta on tärkeää, että Euroopan unionin koheesiopolitiikalla on jatkuvuutta. Oulussa kokoontuvan Euroopan alueiden komitean alaisen aluepolitiikkavaliokunnan (COTER) hyväksymä lausunto onkin Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä tervetullut kannanotto vuonna 2028 alkavaa rahoituskautta koskevaan keskusteluun.tyneisyyseroja. Euroopan unionin rahoitustuen avulla edistetään taloudellista kasvua ja tuetaan talouden monipuolistamista muun muassa tukemalla yrityksiä ja TKI-toimintaa, edistämällä ilmastotoimia sekä kehittämällä työllisyyttä, koulutusta ja ihmisten osallisuutta.

Suomen liittyessä Europan unioniin Itä- ja Pohjois-Suomen poikkeuksellisen harva asutus ja pitkät etäisyydet tunnistettiin pysyviksi kehityshaitoiksi. Tämän takia Itä- ja Pohjois-Suomen erityisestä tukitarpeesta on sovittu Suomen EU-liittymissopimuksessa. Itä- ja Pohjois-Suomen harva väestötiheys on tällä hetkellä tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle.

– On erittäin ilahduttavaa, että COTER huomioi lausunnossaan Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutut alueet ja korostaa koheesiopolitiikan roolia vakavista ja pysyvistä väestöön liittyvistä vaikeuksista kärsivien alueiden tukemisessa. Asian huomiointi on koko Suomen kannalta tärkeää, Jussi Rämet toteaa.

Koheesiopolitiikan on vastattava alueellisiin tarpeisiin

COTER kannattaa vakaasti sitä, että yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin malli, monitasoinen hallinto ja kumppanuusperiaate ovat edelleen vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan ohjaavia periaatteita. Tähän näkemykseen on Jussi Rämetin mukaan helppo yhtyä.

 – Maakuntaliitot ovat aluekehitysviranomaisina koheesiopolitiikan keskeisiä kumppaneita, koska maakuntaliitoilla on paikallista tietämystä, pitkä kokemus välittävän viranomaisen roolista sekä kyky edistää paikallista sitoutumista. Aluelähtöisestä valmistelusta ja toiminnasta onkin pidettävä kiinni.

Koheesiopolitiikan on vastattava jatkossakin alueellisiin tarpeisiin Pohjois-Pohjanmaan liiton kehittämispäällikön Päivi Keisasen mielestä.

– Sen sijaan politiikan sisältöjä ja tuki-instrumentteja on voitava kehittää niin, että vastaavuutta alueellisiin kehittämistarpeisiin lisätään edelleen, hän toteaa.

Lausunnossaan COTER kannattaa voimakkaasti hajautettua hallintomallia ja paikallis- ja alueviranomaisten kattavaa osallistumista päätöksentekoprosesseihin. Lisäksi COTER vastustaa hyvin voimakkaasti kaikkia koheesiopoliittisia keskittämistoimenpiteitä. Tämä linja vastaa täysin Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemystä.