Kuntaliitokset johtavat tiiviimpään rakentamiseen

Hallinnon pirstaloituminen ja kaupunkirakenteen hajautuminen

Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, kuntaliitoksia esitettiin erityisesti 2000-luvun alussa toimivina ratkaisuina talousongelmien ja väestökadon kanssa painiville kunnille. Ikääntyvän väestön nähtiin kuitenkin aiheuttavan entistä suurempia riskejä pienenevien kunnallisverojen sekä nousevien sosiaali- ja terveyskustannusten muodossa. Vuonna 2009 Suomessa toteutuikin suuri kuntaliitosaalto käsittäen 32 kuntaliitosta, joissa oli osallisena 99 kuntaa.

On huomattava, että tämä tutkimus tehtiin ennen vuoden 2023 sote-uudista. Kun samalla seudulla toimii useita kuntia, voi koordinoinnin puute niiden välillä johtaa tehottomuuteen muun muassa maankäytön ja kaavoituksen suhteen. Olikin tarkoituksenmukaista tarkastella, miten kuntaliitosten esitetyt positiiviset vaikutukset ovat tosiasiassa toteutuneet. Tässä tutkimuksessa arvioitiin, millaisia vaikutuksia hallinnon pirstaloitumisen vähentymisellä – eli kuntaliitoksilla – oli maapolitiikkaan.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja, jotta pystyttiin havaitsemaan, minne uudet rakennukset vuosittain sijoittuvat. Kysymystä lähestyttiin ero-eroissa-menetelmää käyttäen, joskin kontrolliryhmän valintaan tuli kiinnittää erityistä huomiota, kun kuntaliitoksen tehneet ja tekemättä jättäneet kunnat olivat todennäköisesti hyvin erilaisia muun muassa demografialtaan ja maantieteeltään.

Kuntaliitostasolla ei havaittu merkittäviä muutoksia kuntien maankäytössä. Kuitenkin lähempi tarkastelu osoitti, että pienissä liitoksen tehneissä kunnissa uudet asuinrakennukset rakennettiin merkittävästi lähemmäs ison kunnan keskustaa liitosten jälkeen. Tätä tulosta ajoivat erityisesti isojen kaupunkien ja tiiveimmin asutut liitokset. On kuitenkin todettava, että näissäkään kunnissa maankäyttö ei tiivistynyt välittömästi liitoksen jälkeen vaan vasta 8–10 vuoden kuluttua.

Kuntaliitoksia ympäröivän kuuman keskustelun takia niitä on tutkittu melko paljon, joskaan tutkimusten tulokset eivät anna yksiselitteistä kuvaa niiden hyödyistä tai haitoista. Pääasiassa tutkimustulokset kertovat liitosten olevan huonoja asukkaille niissä pienissä kunnissa, jotka ”päätyvät” osaksi isompaa kuntaa. Toisaalta enemmistö tutkimuksista tukee tulosta, että maankäyttö ja kaavoitus tehostuvat liitosten seurauksena. Toisaalta tässäkin tutkimuksessa tarkasteltiin vain näitä teemoja, ei kuntaliitosten vaikutuksia kokonaisuudessaan, joten lienee helppoa todeta, että keskustelu kuntaliitoksista jatkuu myös tulevaisuudessa.