Kutsu medialle: Ruoantuotannon ja ympäristöterveyden yhteys

Ruoantuotannon ja ympäristöterveyden yhteys -yleisötilaisuuden alustukset avaavat uusinta tutkimustietoa ruoasta välittyvästä yhteisestä terveydestä. Yhteinen terveys, One Health, tarkoittaa luontoyhteydestä muodostuvia terveysvaikutuksia.

”Miten tuotanto- ja prosessointiteknologiat vaikuttavat ravintomme hienovaraiseen nanotason organisaatioon, jonka tiede on paljastanut, ja sitä kautta terveyteemme”, kysyy kehitysbiologian professori Seppo Vainio. Vainio on Argumenta-hankkeen tieteellinen johtaja Oulun yliopistossa.

Hyvin pienen eli nano-kokoluokan partikkeleiden tutkimus on tarjonnut aivan uuden näkökulman yhteiseen terveyteen. Metsässä liikkumisen terveysvaikutukset eivät ehkä olekaan vain liikunnasta johtuvia ja henkisiä, vaan myös metsän kasvillisuuden ja mikrobiomin tuottamien nanopartikkeleiden aiheuttamia suoria vaikutuksia soluissamme. Nämä niin sanotut nanovesikkelit pääsevät luontokontaktissa soluihin suoraan hengitysilmasta ja myös ihon läpi kulkeutumalla.

Terveysvaikutus on esimerkiksi mullan kanssa puuhailusta parantunut vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan. Professori emeritus Tari Haahtela alustaa yhteisen terveyden biodiversiteettihypoteesista ja pohtii, voisiko uusin tieto mikrobeista ja nanopartikkeleista selittää luontoyhteydestä saatavaa terveysvaikutusta.

Dosentti Mikael Niku valottaa yhteisen terveyden ja nanovesikkelien aihepiiriä eläinlääketieteellisen biotieteen näkökulmasta. Yhteinen terveys on käsite, joka on peräisin eläinlääkäreiden havainnosta, jonka mukaan monimuotoinen luonto ja terveet ekosysteemit suojelevat kotieläimiä tarttuvilta taudeilta.

Johtava tutkija Aki Sinkkonen ryhmineen on tutkinut puutarhan hoidon ja huonekasvien kasvatuksen terveysvaikutuksia. Sisäviljely mahdollistaa terveyttä edistävän mikrobialtistuksen ympäri vuoden. Viherkasvit vaikuttavat myönteisesti ihon mikrobistoon ja immunologisen puolustusjärjestelmän säätelyyn. Sinkkonen kysyy, tulisiko ravitsemussuosituksissa ottaa huomioon terveyttä edistävien mikrobien monimuotoisuus.

Agroekologian professori, FOOD-tutkimusohjelman johtaja Juha Helenius tarkastelee aihetta sen kautta, voiko kehittyvä teknologia katkaista ruokamme yhteyden ekosysteemiin.

Osataanko yhteisen terveyden myönteiset vaikutukset säilyttää ruoan alkutuotannossa? Voisiko terveysvaikutuksia suorastaan viljellä? Näitä kysymyksiä ja mahdollisia ruokastrategisia seurauksia tilaisuuden maatalouspaneelissa pohtivat Haahtelan ja Sinkkosen lisäksi maanviljelijä ja Suomen suurimman kasviluomutilan isäntä Markus Eerola sekä maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Anni Savikurki.

Entä miten terveysvaikutukset voidaan ottaa huomioon elintarvikejalostuksessa? Elintarvikepaneelissa aiheesta keskustelevat Seppo Vainio, ravitsemustieteen väitöskirjatutkija Tuulia Pietilä ja ravitsemustutkimuspäällikkö Anu Turpeinen.

Yleisötilaisuuden päätteeksi on verkostoitumistilaisuus, jossa aihepiiristä kiinnostuneet tutkijat ja tuotekehittäjät voivat luoda yhteyksiä kollegoihinsa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii agroekologian professori, FOOD-tutkimusohjelman johtaja Juha Helenius ja tilaisuuden juontaa Le Monde diplomatique -lehden Suomen julkaisun päätoimittaja, tietokirjailija Ari Turunen.

Tilaisuuden järjestäjänä on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke Terve ympäristö – terve ihminen, jossa yhteistä terveyttä tarkastellaan paitsi maatalouden ja ruoan kannalta myös monista muista näkökulmista. Hankkeen Tiedematka.fi -sivusto kertoo aiemmista ja tulevista tilaisuuksista. Toinen järjestäjä on Strategisen tutkimuksen ohjelma Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD).

Tapahtuman ohjelma

Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen!