SDP

SDP:n Matias Mäkynen: Orpon hallituksen TKI-suunnitelma ei noudata parlamentaarista sopua

Jaa

Eduskunta käsittelee tiistain täysistunnossaan pääministerin ilmoitusta valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta. Suunnitelma on jatkoa viime hallituskaudella parlamentaarisesti käynnistetylle Suomen TKI-politiikan suunnanmuutokselle. Parlamentaarisia TKI-työryhmiä viime hallituskaudella johtanut SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen pitää tärkeänä, että Orpon hallitus pitää kiinni yhteisestä sitoumuksesta nostaa julkista T&K-rahoitusta.

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

 - Orpon hallitus ansaitsee kiitoksen, että se on leikkausten keskellä pitänyt kiinni T&K-rahoituksen lisäämisestä eikä ole lähtenyt puuttumaan viime kaudella säädettyyn T&K-rahoituslakiin. Tämä on vähimmäisvaatimus parlamentaarisen sovun ylläpitämiselle, Mäkynen kiittää.

Mäkynen on huolissaan parlamentaarisen valmistelun heikentymisestä TKI-politiikassa Orpon hallituksen kaudella. Täysistunnon keskustelussa käsiteltävä T&K-rahoituksen monivuotinen suunnitelma on valmisteltu hallituksen omassa piirissä ja parlamentaarinen työryhmätyöskentely on muuttunut seurantaryhmäksi, joka saa kommentoida sivusta hallituksen suunnitelmaa. Pääministerin ilmoitus ei anna eduskunnalle mahdollisuutta vaikuttaa suunnitelman sisältöön, vaan kyse on vain jälkikäteisestä suunnitelman tiedoksi saattamisesta.

 - Sisällöltään suunnitelma noudattaa monilta osin viime kauden parlamentaarisesti valmisteltuja periaatteita. Useiden TKI-toimijoiden rahoitus kasvaa pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti. Suunnitelma on silti liian epätasapainoinen ja parlamentaarisen sovun vastainen siinä, miten yksipuolisesti hallitus suuntaa T&K-rahoitusta. Rahoitusta lisätään erittäin voimakkaasti Business Finlandin suoriin T&K-yritystukiin, mutta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen ei suunnata rahaa lainkaan suunnitelmassa tai hallituksen budjettipäätöksissä. Yliopistojen tutkimusrahoitus näyttää jopa kääntyvän laskuun vaalikauden lopulla. Tämä on räikeä puute parlamentaarisen sovun toimeenpanossa ja tässä muodossa sopua ei viime kaudella olisi syntynyt, neuvotteluja johtanut Mäkynen toteaa.

Useiden asiantuntijoiden mukaan tutkimus- ja kehitysrahoituksesta saadaan hyötyä julkiseen talouteen vahvistuneen tuottavuuskehityksen ja talouskasvun kautta vain, jos osaajien riittävyydestä huolehditaan. Koulutus- ja osaajapolitiikka ei kuulu TKI-politiikan tai T&K-rahoituksen alaan, mutta on elintärkeä edellytys sen onnistumiselle. 

 - Hallituksella ei ole suunnitelmaa Suomen koulutustason nostamiseksi ja sen maahanmuuttopolitiikka on romahduttanut vuodessa Suomen houkuttelevuuden kansainvälisten osaajien silmissä. Tämä on suuri uhka myös TKI-politiikan onnistumiselle. Koulustustason nostoa varten hallituksen tulisikin käynnistää uusi parlamentaarinen työryhmä, jolla luotaisiin vaalikaudet ylittävä suunnitelma, joka turvaisi osaajien riittävyyden. Jos osaajia ei ole, kasvava T&K-rahoitus menee tutkimushenkilökunnasta kilpailuun ja kulujen nousuun, Mäkynen päättää.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP:n Niina Malm: Minimiehdoista maksimeihin? Karu todellisuus ja vielä heikompi tulevaisuus18.9.2024 12:02:25 EEST | Tiedote

SAK:n tuoreen kyselyn tulokset paljastavat vakavan huolen hallituksen ajamasta paikallisen sopimisen lisäämisestä. Kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä lähes kolmannes (32 %) on sitä mieltä, että heidän työnantajansa on rikkonut työehtosopimusta tai lakia viimeisen vuoden aikana. Työnantajien painostus työehtojen heikentämiseksi on jo siis nyt arkipäivää monilla työpaikoilla.

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm: Orpon hallituksen väitteet paikallisesta sopimisesta harhaanjohtavat – todellinen tavoite on työntekijän turvan heikentäminen4.9.2024 08:58:48 EEST | Tiedote

- Petteri Orpon hallitus on nimennyt paikallisen sopimisen työmarkkinoiden suurimmaksi rakenneuudistukseksi. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Paikallista sopimista tehdään jo nykyisellään useilla aloilla työehtosopimusten (TES) puitteissa, erityisesti yksityisellä sektorilla, kuten teollisuudessa, hoivapalveluissa ja rakennusalalla, kertoo SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm. Hallitus ajaa todellisuudessa muutosta, joka veisi työntekijöiltä tärkeän suojan paikallisia sopimuksia tehtäessä, eli TES:n tarjoaman vähimmäisturvan. - Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että unkarilaisen rakennusmiehen tai hoiva-alan työntekijän työsopimus voitaisiin solmia suoraan Unkarissa, ilman Suomen valvontaa, Malm sanoo ja jatkaa: - Tästä seuraa se, että perussuomalaiset ovat kokoomuksen häntäheikkinä mahdollistamassa halvan ulkomaisen työvoiman tuonnin Suomeen ja samalla heikentävät näiden työntekijöiden sopimusturvaa. Tämä on erityisen ristiriitaista, sillä samalla kun Orpon hallituksen johdolla Purra sa

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye