Uraauurtava tutkimus tuo helpotusta porojen kastraatiokipuun

Eläinlääkäri Hanna Nurmen väitöskirjatutkimus on maailmanlaajuisesti ensimmäinen laatuaan tulehduskipulääkkeen farmakokinetiikasta elilääkeaineen vaiheista poron elimistössä

Tieteellistä näyttöä tulehduskipulääkkeiden käytöstä poroilla ei ole aiemmin ollut. Näitä lääkkeitä käytetään jo nyt EU-sääntöjen perusteella, ja annokset sovelletaan muiden märehtijöiden annosten pohjalta. Lääkeaineiden vaikutuksissa ja sopivissa annostuksissa onkuitenkin merkittäviä eroja lajien välillä.

Nurmi selvitti tulehduskipulääke meloksikaamin farmakokinetiikkaa talviaikaan poroilla ja meloksikaamin vaikutusta kastroitujen porojen käyttäytymiseen luonnossa. Lisäksi Nurmi määritti porojen kastraationaikaista kipukäyttäytymistä sekä puudutteen, meloksikaamin ja kiinnipitoajan vaikutuksia niiden käyttäytymiseen ja ruumiinlämpöön.

Nurmi osoitti, että suun kautta annettu meloksikaami imeytyy poroon hyvin, mikä tekee siitä käyttökelpoisen kipulääkkeen kenttäolosuhteisiin. Lisäksi meloksikaami auttaa porojen kastraation jälkikivun hallinnassa kahdesta kolmeen päivän ajan vähentäen kastroitujen porojen levottomuutta.

- Kivunlievitys poroilla on haastavaa, koska nämä puolikesyt, luonnossa vapaana laiduntavat eläimet eivät ole tottuneita ihmisen läsnäoloon, joten ne kiihtyvät helposti. Porojen kenttäanestesia on ongelmallista ja kiinniotto ja käsittely voivat aiheuttaa ongelmia, jopa kuolemia. Porot ovat alttiita stressin aiheuttamalle ruumiinlämmön voimakkaalle kohoamiselle, mahahaavoille ja kiinnipitolihasrappeumalle, kertoo väitöskirjatutkija, eläinlääkäri Hanna Nurmi, eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

Porojen talviaikainen aineenvaihdunta voi hidastua yli 50 prosenttia,
millä on vaikutuksia lääkkeiden farmakokinetiikkaan. Rauhoitus ja/tai narkoosi voivat aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia poroilla, erityisesti talviolosuhteissa ja poroerotustilanteissa. Monet käytettävissä olevista rauhoittavista lääkkeistä eivät ole sallittuja tuotantoeläimille, eivät myöskään rauhoitteen vaikutuksia kumoavat herätteet. Paikallispuudutus myös lisää käsittelyaikaa tai porojen käsittelykertoja.

- Poro ilmentää välitöntä kastraatiotoimenpiteen aikaista kipua saaliseläimelle ominaiseen tapaan niukasti, hengityksen pidättämisellä ja vatsalihasten jännittämisellä, kuvailee Nurmi. Nurmen mukaan puudutuksen vaatima pidempi kiinnipitoaika nosti poron lämpötilan nopeasti vaaralliselle tasolle, eikä puudutus poistanut olennaisesti kipukäyttäytymistä viiden minuutin odotusajalla.

- Lisätutkimuksia tarvitaan porolla kastraatiokivun herkemmästä mittaamisesta sekä tehokkaista kivunlievityskeinoista tai tieteellisistä innovaatioista, joilla voidaan kokonaan välttää kivulias toimenpide. Myös meloksikaamin tehokkuutta, oikeaa annostusta ja antoreittejä sekä proteiineihin sitoutumista ja haittavaikutuksia on tutkittava lisää, Nurmi toteaa.

Porojen hyvinvointi kiinnostaa

Nurmen tutkimuksen myötä porojen kastraatiokipu on noussut näkyväksi keskustelunaiheeksi porotaloudessa.   Porojen hyvinvointi koetaan poronhoitajien parissa tärkeäksi, ja tulevaisuudessa voidaan etsiä myös uusia vaihtoehtoja kastraatiolle. Jo nyt osassa Lappia kastroidaan kesympiä turistiporoja seisten perinteisen kyljelle kaadon sijaan. Tutkimustulokset ovat jo vaikuttaneet porojen hoitoon paliskunnissa

Faktalaatikko:
Suomessa on kastroitu pihdein ilman kivunlievitystä vuosittain noin
2500–4 000 poroa. Uusi eläinten hyvinvointilaki kuitenkin edellyttää, että kivuliaissa toimenpiteissä käytetään kipulääkitystä. Kastraatio on kivulias toimenpide ja kivun ilmeneminen monilla muilla märehtijöillä tunnetaan, mutta porojen kastraatiokipuun liittyviä käyttäytymispiirteitä ja käytännön kivunlievitysmenetelmiä ei ole aiemmin tutkittu.

Väitös:
Eläinlääketieteen lisensiaatti Hanna Nurmi väittelee 27.9.2024 kello 13 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Castration pain and pain alleviation in semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus)". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3A.

Vastaväittäjänä on professori Lotta Berg, Swedish University of Agricultural Sciences, Ruotsi, ja kustoksena on Anna Valros.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.