Hirvennenäsaivartajaa tavattu koirilla

Elokuussa koirasta löydetty loinen on varmistunut hirvennenäsaivartajaksi (Cephenemyia ulrichii). Loinen on hirvellä varsin yleinen, mutta lemmikkieläinten keuhkoista niitä ei ole tavattu. Elokuussa hirvennenäsaivartajan toukkia löydettiin Evidensian Lahden eläinlääkäriasemalle tuodun bordercollien henkitorvesta ja keuhkoputkesta.  

Saivartaja on nimensä mukaisesti yleinen hirvillä ja sitä on tutkittu kolarihirvillä. Suomessa vuonna 1982 kolareissa kuolleilla hirvillä tehdyn tutkimuksen mukaan hirvennenäsaivartajan toukkia löytyi 72-100 prosentilla tutkituista hirvistä. Norjassa vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan kyseistä saivartajalajia esiintyi 44-100 prosentilla hirvistä. 

Ampuu toukkia sieraimeen 

Kimalaiselta näyttävä, lentävä saivartaja levittää eläviä toukkia loppukesällä. Naarassaivartaja ampuu limahyytelön sisällä olevia, muutaman millimetrin pituisia toukkia suoraan hirven sieraimeen. Sieltä toukat vaeltavat eläimen nieluun, jossa ne talvehtivat, kehittyvät ja kasvavat jopa neljän sentin pituisiksi. Nielussa mönkivät toukat aiheuttavat sietämätöntä kutinaa, joten keväällä hirvi kakoo, aivastaa ja yskii niitä maahan. Maassa toukat koteloituvat, kehittyvät aikuisiksi saivartajiksi ja pariutuvat, jolloin loistoukkien kehitys ja levitys alkaa uudelleen. 

Hirvennenäsaivartaja on isäntäeläinspesifinen eli se etsii hirven kasvualustakseen. Vahinkoja kuitenkin sattuu eli saivartaja ei välttämättä erota hirveä ja koiraa toisistaan. Jopa ihmisen silmästä ja ylähuulesta on löydetty hirvennenäsaivartajan toukkia, jonne saivartaja on ne erehdyksessä ruiskauttanut. Toukkia on vaikea havaita niiden pienen koon ja niitä suojelevan liman takia. Silmässä toukka voi tuntua siltä, kuin silmässä olisi roska, joka on tiukasti kiinni. 

Oireena yskä 

Bordercollieen pesiytyneen hirvennenäsaivartajan aiheuttamien oireiden syyksi luultiin aluksi vierasesinettä, koska oireet alkoivat niin äkisti metsälenkillä. Eläin ensin kakoi ja alkoi seuraavana päivänä yskiä. Yskä paheni seuraavien päivien aikana.   

- Koiralle tekemässäni hengitysteiden tähystystutkimuksessa löytyi henkitorvesta ja keuhkoputkesta pieniä, valkoisia ja liikkuvia saivartajan toukkia, kertoo eläinlääketieteen tohtori, pieneläinten sisätautien dosentti, erikoiseläinlääkäri Henna Laurila Evidensian Lahden eläinlääkäriasemalta. 

Osa toukista pyydystettiin tähystyspihdeillä ja lähetettiin tarkempaan analyysiin Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoihin. Bordercollielle määrättiin laajakirjoinen loislääke, joka tehosi vaivaan nopeasti. 

Hirvennenäsaivartajan toukkia on löydetty kerran aiemminkin lemmikkieläimeltä, loppukesällä 2020 suomenlapinkoiran nenästä. Tällöin oireena oli voimakas aivastelu. Myös tämän löydön teki eläinlääkäri Henna Laurila tähystäessään koiraa Yliopistollisessa eläinsairaalassa. Löydöstä tehtiin tieteellinen julkaisu.  

- Ehkä näiden toukkien päätyminen koiran kiusaksi on yleisempää kuin luulemme, pohtii Laurila.  

Koska saivartaja on isäntäspesifinen loinen, on koira hirvennenäsaivartajalle niin sanottu vahinkoisäntä. Toistaiseksi ei tiedetä, voiko hirvennenäsaivartajan toukka kasvaa nelisenttiseksi koirassa kuten hirvessä.  

Lisätietoja: 

Eläinlääketieteen tohtori, pieneläinten sisätautien dosentti, erikoiseläinlääkäri Henna Laurila, henna.laurila@evidensia.fi 

Eläinlääketieteellinen johtaja, eläinlääkäri Sanna Silvonmäki, 040 538 6876  sanna.silvonmaki@evidensia.fi 

Vt. toimitusjohtaja Antti Kuosmanen, 050 428 1232, antti.kuosmanen@evidensia.fi  

Evidensia-verkoston 44 eläinlääkäriasemaa- ja sairaalaa tarjoavat lemmikille kattavan hoidon vuorokauden ympäri koko Suomessa. Evidensia on osa Euroopan suurinta eläinlääkäripalvelujen tarjoajaa, johon kuuluu yli 2 500 eläinlääkäriasemaa ja -sairaalaa 20 maassa.