Itäradan selvitys: Lähijunat Porvoon keskustaan – tehokkaimmat yhteydet Keravan ja Nikkilän kautta
Itäradan lähijunaselvityksessä tarkasteltiin neljää asemavaihtoehtoa Porvoossa, väliasemia Keravalla ja Nikkilässä sekä lähijunaliikenteen jatkamista Loviisaan. Selvitys on tehty osana Itäradan ympäristövaikutusten arviointia ja alustavaa yleissuunnitelmaa. Kokonaisuuden kannalta kustannustehokkain ratkaisu vaikuttaa olevan vaihtoehto, jossa kaikki junat pysähtyvät Kuninkaanportissa ja linjausta jatketaan Porvoon Kalevankadulle tai Kuninkaanportista toteutetaan maanalainen pistoraide Porvoon keskustaan. Itärata mahdollistaa Helsingin ja Porvoon välisen lähijunaliikenteen.
Helsingin ja Porvoon välisen lähijunaliikenteen mahdollisuuksia on tarkasteltu useissa selvityksissä, mutta ei samoilla ratalinjauksilla ja asemapaikoilla kuin nyt valmistuneessa Itäradan lähijunaselvityksessä. Selvityksessä on vertailtu eri vaihtoehtoja maankäytön kehityspotentiaaliin, junaliikenteen liikennöintimalleja ja -kustannuksia, joukkoliikenteen matkustajamääräarvioita, Porvoon paikallisliikenteen linjastovaihtoehtoja, joukkoliikenteen kustannustehokkuutta sekä vaikutuksia Kotkan suunnan liityntäbussiliikenteeseen.
”Itärata on lähtökohtaisesti nopea kaukojunaliikenteen rata, mutta lähijunaliikenne tuo valtavasti lisähyötyjä. Aikaisempien selvitysten perusteella pelkkä lähijunaliikenteen raide Helsingistä Porvooseen ei olisi kannattava”, kertoo Itäradan suunnittelujohtaja Minna Weurlander.
Lupaavalta ratkaisulta vaikuttaa vaihtoehto VEA+, jossa kaikki junat pysähtyvät Kuninkaanportissa ja linjausta jatketaan Kalevankadulle tai lähijunat jatkavat pistoraiteella Porvoon keskustaan. Asemien sijainnit Nikkilässä ja Keravalla toisivat merkittäviä hyötyjä, vaikka matka-aika Porvoon suuntaan pitenisi muutamalla minuutilla. Seisake Koskenkylässä ei puolestaan olisi maankäytöllisesti eikä liikenteellisesti kannattava.
”Selvitys osoitti, että liikennöinnissä on varauduttava 120 minuutin kierrosaikaan, mikä mahdollistaa Porvoossa kaksi asemaa, Keravan ja Nikkilän väliasemat sekä yhteensovituksen muiden junayhteyksien kanssa Helsingin ratapihalla. Seuraavaksi suunnittelua jatketaan YVA-menettelyssä, jossa tavoitteemme on löytää paras vaihtoehto, joka olisi selkeästi muita vaihtoehtoja hyväksyttävämpi ja samalla kustannustehokas”, Weurlander toteaa.
Lähijunien pääteasema sijoitettava mahdollisimman lähelle Porvoon keskustaa
- Mitä keskeisemmällä paikalla asema sijaitsee, sen parempi se on maankäytön, matkustajamäärien ja liikennejärjestelmän kannalta.
- Vaihtoehto VEA+, jossa kaikki junat pysähtyvät Kuninkaanportissa ja lähijunat jatkavat pistoraiteella Porvoon keskustaan, vaikuttaa lupaavalta ratkaisulta.
- Asemien toteuttaminen keskeisille paikoille maan alle (VEB & VEC) lisää matkustamista selvästi, mutta kasvattaa Itäradan toteuttamiskustannuksia todella merkittävästi (0,7–1,2 mrd€)
Keravan ja Nikkilän väliasemat parantavat lähijunaliikenteen kustannustehokkuutta
- Molemmat väliasemat lisäävät Porvoon lähijunan matkustajamääriä merkittävästi ja siten parantavat lähijunaliikenteen kustannustehokkuutta.
- Erityisesti Keravan asema parantaa joukkoliikennejärjestelmän käytettävyyttä, kun vaihdot Itäradan lähijunista Pääradan ja Lahden oikoradan lähijuniin voi toteutua Pasilan lisäksi Keravalla.
- Nikkilän asema mahdollistaa nopean lähijunayhteyden Nikkilään.
Koskenkylän aseman hyödyt vaikuttavat hyvin pieniltä
- Koskenkylän aseman hyödyt vaikuttavat hyvin pieniltä: vähäinen maankäyttöpotentiaali, vähäinen käyttäjäpotentiaali, vähäinen liityntäliikennepotentiaali ja vähäinen merkitys matkaketjujen ja liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta.
- Koskenkylän aseman toteuttamisen sijaan parempia vaihtoehtoja ovat lähijunaliikenteen jatko Loviisaan ilman välipysähdyksiä tai lähijunaliikenteen päättäminen Porvooseen.
Lisätiedot:
Minna Weurlander, suunnittelujohtaja, Itärata Oy
p. 040 530 3496
minna.weurlander@itarata.fi
Yhteyshenkilöt
Katri ParikkaviestintäpäällikköItärata Oy
Puh:0442753028katri.parikka@itarata.fiLiitteet
Itärata Oy
Itärata Oy:n tehtävänä on suunnitella nopea raideyhteys Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan sekä mahdollistaa nykyistä suoremmat ja nopeammat yhteydet itäiseen Suomeen. Itärata palvelee noin kahta miljoonaa asukasta seitsemän maakunnan alueella. Itärata Oy:n omistavat Suomen valtio (51 %) edustajanaan liikenne- ja viestintäministeriö sekä 24 kuntaa tai kaupunkia. Itärata kuuluu Euroopan laajuiseen laajennettuun TEN-T-ydinverkkoon. Lisätietoa: www.itarata.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Itärata Oy
Möjlighet att ansöka om EU-finansiering öppnades för Östbanan18.7.2024 13:41:57 EEST | Pressmeddelande
Östbanan har godkänts för det utvidgade transeuropeiska transportnätet (TEN-T). I och med beslutet kan Östbanan Ab ansöka om betydande EU-finansiering för planeringen av banprojektet.
Itäradalle avautui mahdollisuus hakea EU-rahoitusta18.7.2024 13:41:57 EEST | Tiedote
Itärata on hyväksytty laajennettuun Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Päätöksen myötä Itärata Oy voi hakea ratahankkeen suunnitteluun merkittävää EU-rahoitusta.
Redogörelse: Betydande potential för godstrafiken på Östbanan6.6.2024 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den europeiska spårvidden skulle öppna dörrarna till järnvägsmarknaden och möjliggöra direkta järnvägstransporter till exempel med tåg-färjeförbindelser till Kontinentaleuropa.
Selvitys: Itäradalla merkittävä tavaraliikenteen potentiaali6.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Eurooppalainen raideleveys avaisi ovet kalustomarkkinoille ja mahdollistaisi suorat rautatiekuljetukset esimerkiksi juna-lauttayhteyksin manner-Eurooppaan.
Påminnelse: Finland som en del av den europeiska spårtrafiken15.5.2024 10:30:53 EEST | Pressinbjudan
Välkommen till EU-valpanelen som Östbanan Ab ordnar torsdagen den 23 maj. På konstfabriken i Borgå kl. 18.15–20.00.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme