Robotin ihmismäiset piirteet voivat helpottaa työskentelyä sen kanssa
Kehittyneiden robottijärjestelmien ihmismäiset piirteet voivat parantaa ihmisen ja robotin välistä vuorovaikutusta, kertoo Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston julkaisu. Asiantuntijan mukaan on kuitenkin keskeistä ymmärtää, millaisiin tehtäviin robottia voidaan hyödyntää, jotta työturvallisuus säilyy.
Työterveyslaitos ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto tiedottavat 25.9.2024
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) kertoo julkaisussaan, että robottien lisääntyessä on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota työturvallisuuteen vaikuttavaan suunnitteluun. Inhimillisessä suunnittelussa robotille annetaan ihmismäisiä piirteitä, jotka helpottavat työskentelyä robotin kanssa. Piirteet voivat liittyä esimerkiksi robotin ulkomuotoon, kykyihin tai käyttäytymiseen.
Työturvallisuuden tutkimusprofessori ja inhimillisten tekijöiden asiantuntija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta sanoo, että teknologian tulisi aina olla käytettävää sekä helposti ymmärrettävissä ja opittavissa. Näin ihminen voi käsittää, millaisiin asioihin kone kykenee tai miten itse tulisi eri tilanteissa toimia.
– Digitalisaation myötä on viimein alettu puhua laajemmin ihmislähtöisestä suunnittelusta, jossa huomioidaan miten kone, teknologia tai teknologinen järjestelmä voivat parhaiten auttaa ihmistä onnistumaan. Tavoitteena ei ole poistaa ihmistä työprosessista, vaan delegoida robotille mekaanisia tehtäviä, jotta ihmiselle vapautuu aikaa vaatimpiin töihin, Teperi sanoo.
Robotti on hyvä renki, huono isäntä
Ihmisen ja robotin yhteistyö on tehokasta ja turvallista, jos ihmisen luottamus robottiin ja robotin kyvyt kohtaavat. Liiallinen luottamus robottiin voi luoda turvallisuusriskejä.
– Inhimilliseksi suunniteltu robotti on tiimin jäsen, jonka kyvykkyyden selvittäminen vaatii aikaa ja tutustumista. Jos teknologiaan alkaa luottaa liikaa, on riskinä, että omaa ajattelua ei enää haasteta, ajaudutaan alivireyteen tai mukavuudenhaluun, Teperi kertoo.
Ihmislähtöisessä suunnittelussa tuleekin kiinnittää huomiota siihen, milloin ihmismäiset piirteet edistävät työskentelyä ja milloin eivät. Jos robotille on suunniteltu silmät, vaikka se ei näe, saattaa ihminen tulkita sen käyttöä väärin. Tämä voi lisätä väärintulkintoja ja tätä kautta tuottaa haasteita ja vaaroja työpaikoilla.
Suomalainen työelämä hyötyy robottien lisäämisestä – jos se tehdään fiksusti
Turvallisuuden näkökulmasta on olennaista, että ihminen hallitsee työprosesseja ja hahmottaa kontekstin, jossa robottia käytetään. Yleisesti ottaen Teperi kuitenkin näkee, että suomalainen työelämä voi hyötyä robotiikan lisäämisestä, jos tietyt periaatteet otetaan huomioon.
– Tärkeintä on, että robotit tukevat ihmisen työtä ja tarpeita, eikä toisinpäin. Parhaimmillaan robotin kanssa työskentely tarkoittaa, että ihmiselle jää enemmän aikaa ratkoa sellaisia asioita, jotka vaativat ihmisen sosiaalisia taitoja ja kyvykkyyksiä. Työturvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin aina ihmisen vastuulla, Teperi summaa.
Lisätiedot
- Anna-Maria Teperi, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, +358304742371, anna-maria.teperi@ttl.fi
Lue lisää
- Kehittynyt robotiikka ja automaatio: keskeisiä huomioita inhimillisestä vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta | Safety and health at work EU-OSHA (europa.eu)
- Ihmisen toiminta turvallisuudessa ja inhimilliset tekijät | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Osallistu webinaariin 30.10.
Tiedotteen lähettäjästä
- Työterveyslaitos on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston eli EU-OSHAn kansallinen koordinaatiokeskus Suomessa.
- Tuemme viraston toimia välittämällä eurooppalaista tutkimustietoa suomalaisille työpaikoille.
- Välitämme myös EU-OSHAlle tietoa suomalaisen työelämän tilasta ja hyvistä käytännöistä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
KUTSU TAUSTAINFOON MEDIALLE: Suomalaisen työterveyshuollon tilannekuva27.2.2025 09:14:31 EET | Kutsu
Miten varmistetaan, että työpaikat saavat tulevaisuudessakin hyviä työterveyshuollon palveluita? Työterveyslaitos nostaa esiin avainkysymykset ja taustoittaa käynnissä olevia kehittämistoimenpiteitä. Tervetuloa Teams-taustainfoon pe 7.3. klo 9.00.
Tutkimuskatsaus 1/202518.2.2025 08:00:00 EET | Uutinen
Työterveyslaitos alkaa julkaista kerran kuussa tutkimuskatsausta, jossa esitellään tiiviisti tutkijoiden tuoreimmat tieteelliset artikkelit ja tutkimushankkeiden loppuraportit. Ensimmäisessä katsauksessa on seitsemän tutkimusta. Niissä on selvitetty esimerkiksi työaikalain vaikutuksia sairauspoissaoloihin, työhyvinvoinnin näkymistä johtamiskoulutusohjelmissa ja ammattiastman pitkäaikaisennustetta.
Många arbetsplatser befinner sig bara i början av utnyttjandet av generativ artificiell intelligens12.2.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt den nyaste Arbetarskyddspanelen som riktats till arbetarskyddspersonalen bedömde 41 procent av respondenterna att den egna arbetsplatsen bara befinner sig i början av utnyttjandet av generativ artificiell intelligens. Var fjärde respondent ansåg att artificiell intelligens och dess utveckling inte berör deras arbetsplats i någon större utsträckning. Möjligheterna med artificiell intelligens för utveckling av arbetssäkerheten identifierades emellertid i statistikföring, rapportering samt dataanalys och uppföljning.
Moni työpaikka vasta aloittelee generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä12.2.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa.
Many workplaces are only just beginning to use generative artificial intelligence12.2.2025 06:00:00 EET | Press release
Out of the respondents to the latest Occupational Safety and Health Panel, targeted at occupational safety and health personnel, 41 per cent estimate that their workplace is only in the early stages of utilising generative artificial intelligence. One in four respondents felt that artificial intelligence and its development hardly affect their workplace. However, opportunities for developing occupational safety with artificial intelligence were identified in the areas of statistics, reporting and data analysis and monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme