Ovatko korkeakouluopiskelijat huono-osaisia?

Petteri Orpon hallitus on tehnyt ja aikoo vielä tehdä isoja muutoksia korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliturvaan. Esimerkiksi opintotuen indeksikorotukset jäädytettiin hallituskauden ajaksi (HS, 18.9.2023), ja opiskelijat siirretään takaisin nykyistä asumistukea todennäköisesti pienemmän opintotuen asumislisän piiriin (HS, 20.8.2024). Leikkauksia tehdään monesta suunnasta ja eri aikoihin, joten niiden tarkkaa kokonaisvaikutusta opiskelijoiden toimeentuloon on vaikeaa arvioida. Suunta on kuitenkin selvä, sillä muutosten myötä opiskelijan tulee jatkossa elättää itsensä enemmän joko opintolainalla, työssäkäynnillä tai jollakin muulla keinolla.

Leikkaukset ja leikkausehdotukset herättivät suuria tunteita etenkin viime syksynä, jolloin opiskelija-aktivistit ”valtasivat” kampuksia (Yle, 2023). Julkisessa keskustelussa usein kuultu väite oli, että korkeakouluopiskelijat ovat huono-osaisia, ehkä jopa sorrettuja. Tämä sai minut miettimään, että onko asia todella näin? Osaan ainakin itse kuvitella montakin ihmisryhmää Suomessa, joilla luultavasti menee keskimäärin huonommin kuin korkeakouluopiskelijoilla. Tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia perusteluja tätä väitettä vastaan ja sen puolesta. 

Korkeakouluopiskelijat, sorretuin kansanosa? 

Ajatus siitä, että korkeakouluopiskelijoita ei tueta tarpeeksi vaikuttaa osin absurdilta. Miksi olisi huono-osaisuutta tienata väliaikaisesti vähän, jotta voi tulevaisuudessa ja koko elinkaaren aikana tienata enemmän? Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat poikkeus, sillä he eivät maksa lainkaan lukukausimaksuja omasta koulutuksestaan. Tästä huolimatta korkeakoulutettujen työllisyys ja tulot ovat Suomessakin merkittävästi korkeammalla tasolla kuin muilla ryhmillä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 10.9.2024). 

Maksuttoman koulutuksen lisäksi korkeakouluopiskelijoita tuetaan muun muassa opintorahalla, ateriatuella sekä edullisella opiskelija-asumisella. Jopa yksityiset yritykset osallistuvat opiskelijoiden tukemiseen tarjoamalla opiskelija-alennuksia kaikenlaisista tuotteista. Lisäksi opiskelijoille tarjotaan valtion takaamaa lainaa, josta osan saa anteeksi valmistumalla tavoiteajassa. Kuka voisi tämän perusteella väittää korkeakouluopiskelijoiden olevan sorrettuja? 

Epävarma tulevaisuus ja jatkuva muutos 

Paras argumentti edellä mainitun väitteen puolesta on tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus. Kun ihmiset tekevät päätöksiä ajanjaksojen välillä (kuten ennen koulutusta ja koulutuksen jälkeen), tulevaisuuden tulojen tuomaa hyötyä arvioidaan niiden suuruuden ja toteutumisen todennäköisyyden kautta. Vaikka korkeakoulutus keskimäärin parantaa pärjäämistä työmarkkinoilla, se ei tarkoita sitä, että kaikki hyötyisivät korkeakoulutuksesta yhtä paljon. Esimerkiksi palkkatasot ja työllistymismahdollisuudet vaihtelevat merkittävästi eri koulutusalojen välillä (Talouselämä, 12.9.2024).  

Lisäksi yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa erinäisten epidemiologisten, geopoliittisten sekä teknologisten syiden takia. Työeläkeyhtiö Elo kertoi aiemmin syksyllä nuorten mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden rajusta noususta (Elo, 5.8.2024). Jos pitäisi arvata, liittyy tämä todennäköisesti kasvaneeseen epävarmuuteen jatkuvien muutosten keskellä. Opintojen aikaisen lainapainotteisuuden lisääminen lisää myös yksilön epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan. Kun tulevaisuus ja mahdolliset tulot näyttävät epävarmoilta, tukijärjestelmään puuttuminen sekä lainapainotteisuuden kasvu voivat tuntua opiskelijoista uhkaavilta muutoksilta. 

Tämä pätee siitä huolimatta, että tulevat korkeakoulutetut ovat luultavasti paremmassa turvassa epävarmuudelta kuin ei-korkeakoulutetut. 

Linkki Labore-blogin sivuille.

Kirjallisuus: 

Helsingin Sanomat (18.9.2023). Hallitus jäädyttää opintotuen indeksi­korotukset: Leikkauksen vaikutus voi nousta jopa 300 euroon vuodessa. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009862885.html 

Helsingin Sanomat (20.8.2024). Opiskelijoissa heräsi ”suuri huoli” – Hallituksen suunnitelma nakertamassa toimeentuloa. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010640827.html 

Yle (19.10.2023). Näin kampusvaltaukset yllättivät korkeakoulut – yksi soitti poliisit, toinen palkitsi valtaajat ja kolmas ei tehnyt mitään. https://yle.fi/a/74-20055762 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (10.9.2024). Education at a Glance: Sukupuolten väliset erot koulutuspoluissa suuria OECD-maissa - Suomen kuva kansainvälisessä vertailussa pitkälti muuttumaton. https://okm.fi/-/education-at-a-glance-sukupuolten-valiset-erot-koulutuspoluissa-suuria-oecd-maissa-suomen-kuva-kansainvalisessa-vertailussa-pitkalti-muuttumaton

Talouselämä (12.9.2024). Pitkä koulutus ja palkka alle keskitason: Vältä näitä aloja, jos et halua rehkiä minipalkalla. https://www.talouselama.fi/uutiset/pitka-koulutus-ja-palkka-alle-keskitason-valta-naita-aloja-jos-et-halua-rehkia-minipalkalla/408c54aa-14e4-4a77-929f-e2713fed9a58

Elo (5.8.2024). Mielenterveysperusteilla haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä 37 % koskee alle 35-vuotiaita – suurinta kasvu on nuorilla, joilla menee paperilla hyvin. https://www.elo.fi/fi-fi/uutiset/2024/mielenterveysperusteilla-haetuista-tyokyvyttomyyselakkeista-37-koskee-alle-35-vuotiaita 

Marko Ikävalko toimi tutkijaharjoittelijana kesällä 2024 ja työskentelee tällä hetkellä Laboren työmarkkinat-tutkimuslohkolla projektitutkijana.