Työelämän laadusta kirjoitetaan noin 70 artikkelia päivässä – media käsittelee työelämää monipuolisesti – johtaminen ja työhyvinvointi saavat kuitenkin kielteistä julkisuutta muita aiheita enemmän

Analyysissä työelämää koskeva keskustelu rajattiin aihepiireihin, jotka liittyvät työelämän laatuun ja kehittämiseen. Lainsäädäntöön ja politiikkaan liittyvät aiheet suljettiin pois. Määriteltyjen hakusanojen perusteella mediassa kirjoitettiin lähes 48 000 työelämää koskevaa artikkelia tarkasteluvuosien ajalta. Eniten kirjoitettiin työllistymiseen liittyvistä teemoista, esimerkiksi työvoimapulasta.

Analyysin mukaan työelämäkeskustelu on selvitykseen valituista teemoista  sävyltään neutraalia ja jopa myönteiseen kallellaan: neutraaleja artikkeleita oli 39 prosenttia, positiivisia 36 prosenttia ja negatiivisia 25 prosenttia. Median luoma kuva työelämästä ei kuitenkaan ole aivan näin ruusuinen. Aineiston suuri koko tarkoittaa, että määrällisesti tarkasteltuna negatiiviseksi tulkittavia juttuja on erittäin paljon. Lisäksi moni neutraali artikkeli on ongelmalähtöinen, vaikka se tarjoaisi samassa jutussa myös ratkaisuja.

”Meidän kaikkien , jotka jaamme kokemuksia ja puhumme työelämästä, on hyvä välillä miettiä, tarkastelemmeko asioita negatiivisuuden kautta  saadaksemme huomiota. On tärkeää, että ongelmista puhuttaessa tuodaan esille myös ratkaisuja, jotta esimerkiksi nuorten työelämäkuva ei muodostu liian yksipuoliseksi.

Vastuu monipuolisesta työelämäpuheesta on meillä kaikilla, toteaa TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja Sanna Kulmala.  

Analyysin pohjalta mediassa syntyy kuitenkin varsin monipuolinen kuva työelämästä: Työelämää käsitellään mediassa monesta eri näkökulmasta, ja jutuissa hyödynnetään erilaisia lähteitä.

”Tämä kaikki yhdessä antaa hyvät edellytykset käydä yhä vastuullisempaa keskustelua työelämästä. Olisi tärkeää siirtyä isojen muutostrendien tarkasteluun, sillä erityisesti työelämässä käynnissä olevat valtaisat muutokset ja niiden vaikutukset näkyvät tässä analyysissämme vielä varsin vähän, varsinkaan konkretian tasolla. Lisäksi työelämän murroksesta puhuvat toistaiseksi asiantuntijat”, Kulmala jatkaa.

Kulmala korostaa, että työelämäkeskustelussa olisi tärkeää ottaa huomioon sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutokset: esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pitkällä aikavälillä  laskussa, mutta lyhyemmällä aikavälillä on nähtävissä mielenterveysongelmien kasvua.

Työhyvinvointi näyttäytyy mediassa työpahoinvointina

Vaikka median työelämäkirjoittelu on sävyltäänkin monipuolista, eri aihepiirejä käsitellään erilaisella otteella. Positiivisinta työelämäpuhetta mediassa käydään eri-ikäisten työhön, kuten nuorten kesätöihin ja eläkeikäisten työskentelyyn, liittyvissä aiheissa. Näistä jutuista yli puolet (51 %) oli positiivisia. Toiseksi positiivisinta keskustelu oli työelämän murrokseen liittyvissä aiheissa (49 %).

Eniten kielteisiä juttuja tehtiin työhyvinvointiin liittyvistä aiheista – niistä kolmannes (36 %) oli negatiivisia, ja neutraalejakin lähes kolmannes (31 %). Seuraavaksi eniten kielteisiä artikkeleita oli johtamiseen ja työsuhteisiin liittyvissä aiheissa, molemmista aihepiireistä 28 prosenttia oli negatiiviseksi tulkittavia.

”On syytä miettiä, miksi työhyvinvointi kääntyy sanastossamme niin helposti työpahoinvoinniksi? Miksi julkisessa keskustelussa työ kääntyy usein kuormituspuheeksi eikä voimavaraksi?”, Kulmala kysyy.

Työllistyminen hallitsee työelämäkirjoittelua

Sekä vuonna 2019 että 2023 työelämäkeskustelua hallitsivat työllistymiseen liittyvät aiheet. Vuonna 2019 aiheesta kirjoitettiin 8 366 kertaa (33 % kaikista artikkeleista). Kiinnostus aihetta kohtaan kasvoi entisestään vuonna 2023, jolloin työllistymisestä kirjoitettiin 10 660 artikkelissa (37 %).

Seuraavaksi yleisin työelämäaihe liittyy työhyvinvointiin: vuonna 2019 aiheesta kirjoitettiin 4 657 kertaa (19 %), vuonna 2023 4 827 kertaa (17 %).

Eniten kasvua vertailuajankohtana oli työllistymiseen, etätyöhön sekä eri-ikäisiin työntekijöihin liittyvissä aiheissa. Etätyökeskustelu tuplaantui vuodesta 2019 vuoteen 2023, mikä johtui koronapandemian aiheuttamasta työn nopeasta muutoksesta.  

Tutkittua tietoa hyödynnetään yhä enemmän lähteenä

Tutkimusten ja kyselyiden hyödyntäminen aineiston hankinnassa näyttää olevan kasvussa: vuonna 2019 viidennes (20 %) työelämää käsittelevistä jutuista syntyi tutkitun tiedon pohjalta, vuonna 2023 lähes neljännes (24 %). Samalla työelämäkeskusteluissa kaikuu myös ihmisten ääni: 18 prosenttia jutuista perustuvat yksilöiden kokemuksiin.

Vaikka tutkimustiedon ja yksilöiden kokemusten hyödyntäminen on suurin piirtein yhtä yleistä, merkittäviä eroja on siinä, miten mediassa niitä käsitellään. Tutkimustietoon perustuvista jutuista 33 prosenttia oli negatiivisia, 31 prosenttia positiivisia ja 35 prosenttia neutraaleja, kun taas 58 prosenttia yksilön kokemuksiin liittyvistä jutuista oli positiivisia.

”Jos vertaa tutkitun tiedon ja kansalaisten kokemusten perusteella tehtyjä artikkeleita, voidaan sanoa, että media suhtautuu tutkittuun tietoon suhteellisen neutraalisti, mutta yksilöiden kokemuksiin positiivisesti. Tämä on ehkä vähän yllättäväkin tulos, mutta kertoo ehkä siitä, että omilla kasvoillaan on helpompi kertoa sankari- ja selviytymistarinoita. Henkilötarinoihin halutaan onnellinen loppu”, Kulmala toteaa.

Nuoriin liittyvät näkökulmat erittäin kapeita

Nuorten näkökulma työelämästä näyttäytyy mediassa lähinnä kesätyöaiheina: reilusti yli puolet kaikesta nuoriin liittyvästä työelämäkirjoittelusta liittyy kesätöihin. Vaikka nuorten mielenterveyden ja jaksamisen haasteet tuntuvat nousevan mediassa esiin muuten melko paljon, työelämään liittyvissä aiheissa niiden osuus on vain pieni (2 %).

”Olisi tärkeää, että nuoret saisivat äänensä paremmin kuuluviin muutenkin kuin kesätyöntekijöinä. Esimerkiksi työelämässä vasta aloittaneet tai aloittamassa olevat nuoret ovat kärsineet erityisesti etätyön yleistymisestä, sillä työelämätaidot ovat vasta muodostumassa. Myös taloudellinen tilanne huolestuttaa heitä kenties enemmän kuin työelämässä pitkään olleita. Samalla myös sosiaalisen median anonyymitkin keskustelut työelämästä saavuttavat heidät hyvin”, Kulmala muistuttaa.

Analyysistä

Media-analyysi toteutettiin TYÖ2030-ohjelman puitteissa, ohjelma on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa ja ohjelmaa toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa.

Työelämäpuheen media-analyysi perustuu Retriever Suomen mediaseurannan piiriin kuuluvan toimituksellisen median aineistoon vuosilta 2019 ja 2023. Yhteensä aineistoon sisältyi 47 844 uniikkia artikkelia.

Työelämää koskevaa keskustelua rajattiin koskemaan aihepiirejä, jotka liittyvät työelämän laatuun ja kehittämiseen. Tällaisia olivat työhyvinvointi ja jaksaminen, johtaminen ja esihenkilötyö, organisaatiokulttuuri, työn murros, eri-ikäiset työelämässä. Analyysin ulkopuolelle rajattiin monia lähtökohtaisesti lainsäädäntöön ja politiikkaan liittyviä aiheita kuten lakot, työtaistelut, työttömyys ja työmarkkinapolitiikka. Aiherajaus tehtiin raportin käyttötarkoituksen perusteella.

Aineistoa luokiteltiin juttutyypin, aiheen, tutkitun tiedon vs. yksilön kokemuksen sekä juttujen sävyn perusteella. Artikkeleiden sävy on määritelty kolmeen kategoriaan (positiivinen, negatiivinen, neutraali), joihin aineisto on jaettu tekoälyavusteisesti.

Miten puhumme työelämästä? Työelämäpuhe mediassa vuosina 2019 ja 2023 -raportti.

Lisätietoja

• Sanna Kulmala
  ohjelmajohtaja, TYÖ2030-ohjelma
  sanna.kulmala@ttl.fi
  Puh. 040 4116 378