Tutkimus: Vastuullisuus tekee tuloaan maatalouden rahoitukseen
Vastuullisuuden ja kestävyyden vaatimukset ovat tulossa osaksi maatalouden rahoitusta, kertoo Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Pankkien rahoituspäätösten teossa keskeisimpiä kriteerejä ovat kuitenkin yhä investointien kannattavuus ja pankkien vakavaraisuussääntelyn asettamat raamit.
”Pankkien seuranta- ja vakavaraisuusvaatimukset ovat 2000-luvun aikana lisääntyneet. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimukset, kuten YK:n vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet ja EU:n kestävän kehityksen ohjelma, vaikuttavat pankkisektoriin useaa kautta. Vastuullisuustavoitteet näkyvät jo monen suomalaisen pankkiryhmän toiminnassa, ja sitä kautta ne tuovat uusia vaatimuksia myös maatalouden rahoitukselle”, kertoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Tutkimuksessa toteutettiin kyselyt maatalousyrittäjille ja pankkien rahoitusneuvottelijoille 2024 keväällä. Kysely lähetettiin 1 240 maatalousyrittäjälle, jotka olivat tehneet kustannusarvioltaan yli 100 000 euron, tuetun rakentamisen piirissä olleen investoinnin vuosien 2015–2023 aikana. Vastauksia saatiin 186.
Pankkien osalta tehtiin kysely neljän suurimman maatalouden rahoittajapankin rahoitusneuvottelijoille: OP Ryhmä, Nordea, Säästöpankki ja POP Pankki. Kyselyyn vastasi 50 rahoitusneuvottelijaa.
Vastuullisuuden suurimmat vaikutukset maatalouden rahoitukseen vasta tulossa
Kyselyiden mukaan sekä maatalousyrittäjät että pankit tiedostivat vastuullisuuden korostuvan merkityksen maatalousrahoituksessa. Maatalousyrittäjät kokivat vastuullisuudesta olevan etua pidemmällä aikavälillä, kuten tuotteiden menekin varmistamisessa sekä lainan saamisessa. Rahoitusneuvottelijat arvioivat vastuullisuuden olevan tulevaisuudessa yhä merkittävämpi osa rahoitusprosessia.
”Pankkien rahoitusneuvottelijat korostivat maatalouden rahoituksessa tärkeintä olevan kuitenkin taloudelliset reunaehdot kuten rahoituksen saajan maksukyky. Maksukyvyn osoittamisen perusteina on ennen kaikkea ymmärrys talouden tunnusluvuista sekä niiden käyttö maksukyvyn laskennallisessa todentamisessa”, sanoo ekonomisti Kirsi Noro.
Useat maatalousyrittäjät olivat toteuttaneet vastuullisuustoimenpiteitä tilalla jo ennen rahoituksen hakua. Maatalousyrittäjät arvioivat vastuullisuusvaatimusten tuovan lisäkustannuksia, mutta he kuitenkin kokivat vastuullisuudesta olevan kilpailuetua pidemmällä aikavälillä.
Heikko kannattavuus vaikeuttaa investointeja
Maatalouden rahoitukseen vaikuttavat pankkien toimintaedellytysten lisäksi maatalouden toimintaympäristön muutokset. Maatalouden heikon kannattavuuskehityksen nähtiin vaikeuttavan kannattavien investointien suunnittelua. Rahoitusneuvottelijoiden mukaan investointia suunnittelevia maatalousyrittäjiä on myös aiempaa vähemmän. Ongelmat korostuvat tietyillä alueilla ja tuotantosuunnissa, erityisesti Itä-Suomessa ja markkinaheilahtelujen myötä kotieläintuotannossa.
”Viime aikojen julkisesta keskustelusta huolimatta investoinnin toteuttaneet maatalousyrittäjät näkivät maatalouden pankkirahoituksen useimmiten toimivaksi kokonaisuudeksi. Tyypillisin vastaus oli, että maatalousyrittäjien ja pankkien välillä on ollut pitkä ja toimiva asiakkuus ja rahoitusprosessi on ollut sujuva. Sääntelyn liiallinen lisääntyminen ja rahoituksen päätöksenteon etääntyminen paikallistasolta olivat kuitenkin joidenkin huolenaiheena”, sanoo erikoistutkija Olli Niskanen.
Yksittäisiä vastaajia lukuun ottamatta maatalousyrittäjät kokivat pankkien maatalousrahoituksen osaamisen hyväksi. Vastaavasti pankkien rahoitusneuvottelijat sanoivat, että maatalousyrittäjien osaaminen on yleisesti vahvistunut. Maatalousyrittäjän yrittäjäominaisuudet korostuvat entistä vahvemmin maatalouden rahoituksen saannissa.
Tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että kysely kohdistui niille maatalousyrittäjille, jotka olivat toteuttaneet suuren maatalousinvestoinnin ja saaneet sille rahoituksen.
Kyselyiden tulokset kokoava raportti on julkaistu PTT:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut/kohti-maatalouden-kestavaa-rahoitusta-maatalousyrittajien-ja-pankkien-rahoitusneuvottelijoiden-nakemyksia/
Julkaisu on osa ”Maatalouden rahoitusasema muuttuvassa toimintaympäristössä MARTO” -tutkimushanketta, jota toteuttavat PTT ja Luonnonvarakeskus. Hankkeen päärahoittajana on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat OP Ryhmä, Nordea, Säästöpankki, POP Pankki ja LähiTapiola. Hanke jatkuu vuoteen 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Päivi Kujala, vanhempi maatalousekonomisti, PTT, paivi.kujala@ptt.fi 040 194 5184
Olli Niskanen, erikoistutkija, Luke, olli.niskanen@luke.fi 029 532 6025
Kirsi Noro, ekonomisti, PTT, kirsi.noro@ptt.fi 040 164 8369
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Kutsu webinaariin: Rahaa ja työtä metsistä – metsäsektorin tuoreimmat tiedot alueeltasi 20.3.20253.3.2025 10:44:17 EET | Kutsu
Haluatko ymmärtää metsien talouskäytön merkitystä paikallisella ja valtakunnan tasolla? Tule mukaan webinaariin 20.3. klo 10-11, jossa Tapio ja Pellervon taloustutkimus PTT esittelevät uuden Rahaa ja työtä metsistä -verkkopalvelun. Verkkopalvelu tarjoaa visuaalisen ja helppokäyttöisen tavan tarkastella metsätalouden ja -teollisuuden taloudellista merkitystä Suomessa – maakunnittain, seutukunnittain ja valtakunnallisesti.
Yksinkertaistaminen ja tavoitteiden priorisointi korostuvat EU:n maatalouspolitiikan uudistamisessa27.2.2025 10:03:17 EET | Tiedote
Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka kohtaa kasvavia muutospaineita, kun sitä aletaan uudistaa 2028 alkavalle kaudelle. Näitä ovat ennen kaikkea kestävyyden, kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kysymykset sekä EU:n laajentuminen. Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin tutkijat esittävät ratkaisuiksi mm. tavoitteiden priorisointia, sääntelyn yksinkertaistamista ja tukipolitiikan uudelleen arviointia.
Pikakommentti: Asuntomarkkinoiden nousukäänne antaa yhä odottaa itseään27.2.2025 08:55:29 EET | Tiedote
Pitkään odotettua käännettä asuntomarkkinoilla ei ole vieläkään nähty, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa aamun asuntotilastoja.
Pikakommentti: Työmarkkinoilla kaksijakoista kehitystä – työllisyyden lasku taittui, mutta pitkäaikaistyöttömyys kasvaa yhä25.2.2025 08:54:57 EET | Tiedote
Työmarkkinoilla on nähtävissä varovaisia myönteisiä merkkejä, mutta käännettä ei vielä pidä julistaa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk tuoreita tilastoja.
Ennuste: Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun – sijoittajien paluuta saadaan vielä odottaa12.2.2025 09:56:57 EET | Tiedote
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinaennuste. Nousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu, jarruina puolestaan runsas asuntotarjonta sekä työllisyyden ja maailmantalouden epävarmat näkymät. Vuokrat nousevat tänä vuonna yhä maltillisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme