Voisiko ei-kaupallinen sijaissynnytys olla pian laillista? – Saa kannatusta nyt yli puoluerajojen

Lapsettomien yhdistys Simpukka, Sateenkaariperheet ja Monimuotoiset perheet –verkosto toivovat, että ei-kaupallinen sijaissynnytys sallittaisiin jälleen Suomessa. Sijaissynnytyksen laillistaminen mahdollistaisi lapsitoiveen muun muassa itsellisesti lasta toivoville miehille, miespareille, toistuvia keskenmenoja kokeville ja kohduttomille.   

 “Suomen syntyvyys on alhaisimmillaan sitten vuoden 1836 jälkeen. Tilanne on hälyttävä. Julkisen sektorin hedelmöityshoitojen resurssit eivät ole riittävällä tasolla, vaikka tiedetään, että hoitojen avulla syntynyt lapsi maksaa itsensä takaisin yli kahdeksankertaisesti. Yhteiskunnan on toimittava, ja yksi merkittävä askel on säädellä ei-kaupallinen sijaissynnytys”", sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.   

Poliitikoilla halua purkaa lapsiperheellistymisen esteitä

Järjestöjen saaman tiedon mukaan kaikilla puolueilla ei vielä ole virallista kantaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistamisesta. Monet puolueet ja poliitikot ovat kuitenkin ottaneet positiivisen kannan. Poliittisessa keskustelussa korostuu nyt huoli syntyvyydestä ja perheystävällistä yhteiskuntaa peräänkuulutetaan usein. 

Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari toteaa, että lapsitoiveiden toteuttaminen tulisi olla mahdollista myös perheille, jotka poikkeavat perinteisistä normeista. 

“Kumppanuusvanhemmuus, itsellinen vanhemmuus ja sijaissynnyttäminen ovat yhä laajemmin hyväksyttyjä tapoja lapsiperheellistyä. Perheellistymisen tiellä on esteitä, joita voisimme aivan hyvin purkaa”, toteaa Hamari. 

Yksi este lapsiperheellistymiselle on, ettei sijaissynnytykselle ole Suomessa lain ja palvelujärjestelmän tuomaa suojaa. Sijaissynnytys kiellettiin vuonna 2007 kahdella tavalla: lääkäri ei saa antaa hedelmöityshoitoja eikä tuomioistuin vahvistaa adoptiota sijaissynnytystapauksissa.  

Sijaissynnytysjärjestelyihin hakeudutaan ulkomaille 

Ei-kaupallinen sijaissynnytys on tärkeä mahdollisuus lapsiperheellistymiseen erityisesti kohduttomille ja toistuvia keskenmenoja kokeneille henkilöille, itsellisesti lasta toivoville ja esimerkiksi sateenkaarimiehille. 

“Sijaissynnytys on monille ainoita tapoja saada biologinen jälkeläinen. Sen laillistaminen yhdenvertaistaisi mahdollisuuksia lapsiperheellistyä”, painottaa Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.  

Sijaissynnytyksellä syntyneitä lapsia ja jo aikuisia kuitenkin on Suomessa. Perheet ovat saaneet lapsensa sijaissynnytysjärjestelyillä ulkomailla, kuiten Kolumbiassa, Georgiassa ja Ukrainassa, tai Suomessa ennen vuoden 2007 hedelmöityshoitolakia.  

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry toteutti syyskuussa kyselyn, jossa selvitettiin sijaissynnytystä harkitsevien ja sijaissynnytyksellä lapsen saaneiden kokemuksia. Järjestö julkaisee kyselyn tulokset syksyn aikana.  

“Alustavien tuloksiemme mukaan sijaissynnytysjärjestelyt ulkomailla ovat erittäin kalliita ja sisältävät paljon riskejä sekä tuleville vanhemmille, sijaissynnyttäjälle että lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sijaissynnytyksen sääntely Suomessa olisi äärimmäisen tärkeää kaikkien oikeuksien takaamiseksi,” toteaa Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio. 

Poliittista tahtoa sijaissynnytyksen laillistamiseen löytyy 

Oikeusministeriön viime vuonna teettämässä selvityksessä merkittävä osa lausunnonantajista puolsi ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelyä. Useat puoluekokoukset ovat ottaneet asiaan myönteisen kannan, viimeisimpänä kesäkuussa Kokoomus.  

”On inhimillisesti ja syntyvyyden laskun takia yhteiskunnallisesti tärkeää löytää keinoja auttaa pareja toteuttamaan lapsitoiveensa. Sijaissynnytys mahdollistaisi lapsiperheellistymisen esimerkiksi toistuvia keskenmenoja saaville pareille, ilman kohtua syntyneille tai kohdun menettäneille, samaa sukupuolta oleville pareille ja transtaustaisille”, toteaa kansanedustaja, juristi ja Kokoomusnaisten puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen. 

“Lainsäädännössä tulisi minimoida riskit niin sijaissynnyttäjälle, lapselle kuin lasta toivovalle parille. On selvää, että lainsäädännön säätäminen ei ole helppoa, sillä niissäkin maissa, joissa sijaissynnytys on laillista, on esiintynyt ongelmia. Meidät kansanedustajat on kuitenkin äänestetty löytämään ratkaisuja, ja ne ovat kyllä löydettävissä”, sanoo Keto-Huovinen.  

“Tämä tilaisuus vahvisti entisestään sitä, että kannatusta ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistamiselle todella on. Olemme äärimmäisen tyytyväisiä käydyn keskustelun laatuun ja poliitikkojen tahtotilaan olla edistämässä lapsitoiveen toteutumista ihan kaikille perheille. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä,” toteaa Piia Savio. 

Lapsitoiveen toteuttamisen politiikkaa –keskustelutilaisuudessa 24.9. kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja, kokemusasiantuntijoita sekä poliitikoiden paneeli lapsiperheellistymisen esteiden purkamisesta.  

Tilaisuudessa lapsitoiveen toteuttamista tarkasteltiin hedelmöityshoitojen, oikeudellisen vanhemmuuden ja ei-kaupallisen sijaissynnytyksen näkökulmista. Paneelissa kansanedustajat keskustelivat siitä, miten heidän puolueensa edistäisi lapsitoiveiden toteuttamista. Paneeliin osallistuivat eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja Lotta Hamari (sd), ryhmän varapuheenjohtaja Bella Forsgren (vihr), Pia Sillanpää (ps), Pihla Keto-Huovinen (kok) sekä Hanna-Leena Mattila (kesk). Kaikki suhtautuivat sijaissynnytyksen laillistamiseen positiivisesti.  

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa YouTubesta.  

Tilaisuuden järjestäjät: Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmä, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry, Sateenkaariperheet ry ja Monimuotoiset perheet –verkosto. Kokemusasiantuntijoihin yhteyden saa halutessaan järjestöjen kautta.