Yksi Turun Vihreiden kuntavaaliehdokkaista on lihaa syövä, +40v miesyrittäjä, joka näyttää persulta

Meihin Vihreisiin liittyy monia stereotypioita, joista yksi on se, että me kaikki olemme nuoria, vegaanisia naisia. Minä en ole. Olen yli 40-vuotias lihaa syövä heteromies, pienyrittäjä ja perheenisä, jota on paiskattu persun näköisellä naamalla. Suurimmat kohtaamani ennakkoluulot liittyvät siihen, että minua pidetään naaman perusteella rasistina. Olenhan tietysti myös kalju. 

Arjessa kannan huolta monista samanlaisista asioista kuin muutkin turkulaiset. Minulle ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys eivät tarkoita kaiken kieltämistä vaan mahdollisuutta tasapainottaa talouden realiteetit ja reiluuden periaatteet.

Minun vihreyteni lähtee siitä, että yrittäjiä pitää tukea, riippumatta siitä onko kyse kebab-yrittäjästä, torikauppiaasta vai freelance-taiteilijasta. Pienyrittäjiä ei saa jättää suuryritysten varjoon, vaan meidän tulee taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. Kunnan päätöksenteossa on usein taipumus unohtaa ne, jotka eivät sovi suurten hankkeiden raameihin. Se on yksi niistä asioista, joihin haluan muutosta.

Minä en ole korkeakoulukeskeinen kulttuurivihreä, vaan minulla on arjen kokemus pienyrittämisestä ja siitä miten perhe-elämä ja työ yhdistetään. Tiedän kuinka tiukassa pienyrittäjän leipä voi joskus olla. Kulttuurialan toimijana ymmärrän myös kulttuurialan haasteita ja tendenssejä. Koronan aikana opin paljon resilienssistä ja siitä miten nopeasti suhdanteet voivat muuttua. Uskon, että kestävään kaupunkiin mahtuu niin autotonta keskustaa kuin toimiva liikennejärjestelmä, joka mahdollistaa sujuvan liikkumisen kaikille. On turha jakaa väestöä keskustan asukkaisiin ja reuna-alueiden asukkaisiin, vaan meidän on kehitettävä koko Turun liikenneinfra niin, että jokaisella on mahdollisuus päästä minne tahansa kaupungissa.

Sitten on tämä tasa-arvokeskustelu. En kiistä feminismin saavutuksia, mutta koen, että on aika siirtyä laajempaan, yhdenvertaisuuden keskusteluun. En halua kasvattaa sukupuolten välistä kuilua vaan luoda ympäristön, jossa kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti sukupuolesta, taustasta tai asemasta riippumatta. Tämä ajattelu leimaa toimintaani politiikassa.

Ympäristön suojelu on minulle tärkeää, mutta se ei tarkoita, että eläisin kuin askeetti. Pidän kestävästä elämäntavasta, mutta haluan toteuttaa ja edistää sitä ilman saarnaamista ja kieltämistä. Ymmärrän, että jokaisella on oma lähtökohtansa, ja ympäristöystävälliset valinnat tulisi tehdä mahdolliseksi jokapäiväisessä elämässä ilman syyllistämistä.

Vihreissä olen erilainen ääni. Yhdistän yrittäjyyden, rehellisen ja realistisen suhtautumisen talouden tasapainoon ja kestävyyteen sekä halun rakentaa reilua ja yhdenvertaista yhteiskuntaa kaikille. Joskus se tarkoittaa myös sitä, että päädyn haastamaan puolueen perinteisiä näkemyksiä ja konventioita, mutta uskon, että juuri tämä erilaisuus tekee minusta hyvän ehdokkaan.

Sako Samuli Koivulahti
Pienyrittäjien puolustaja, taiteen ja kulttuurin esitaistelija, yhdenvertaisuuden suojelija