Harva palkansaaja voi vaikuttaa paljon työnsä ekologiseen kestävyyteen
Vain 3 % palkansaajista koki voivansa vaikuttaa työtapojensa tai oman työnsä ekologiseen kestävyyteen paljon ja 9 % melko paljon vuonna 2023. Jonkin verran pystyi vaikuttamaan 47 % palkansaajista. Asiaa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa.
Miehistä 27 % koki, ettei heillä ole lainkaan vaikutusmahdollisuuksia työnsä ekologiseen kestävyyteen, kun naisilla osuus oli 21 %. Vajaa viidennes kaikista 18–67-vuotiaista palkansaajista ilmoitti, ettei ole ajatellut asiaa lainkaan.
Yleisimmin omia toimintatapojaan olivat myös muuttaneet ne vastaajat, joilla oli paljon vaikutusmahdollisuuksia asiaan.
“Työn ekologinen kestävyys on aihe, joka jää helposti vähän epämääräiseksi. Jotta saisimme selville, mitä työpaikoilla on konkreettisesti tehty työn ekologisuuden edistämiseksi, kysyimme tätä avovastauksella. Tyypillisimpiä tapoja ottaa ekologinen kestävyys huomioon olivat etenkin ylemmillä toimihenkilöillä etätöihin siirtyminen, paperiton toimisto ja työmatkojen vähentäminen”, kertoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Anna Pärnänen.
“Muina keinoina mainittiin esimerkiksi sähköauton käyttöön siirtyminen, pyrkiminen energian säästämiseen ja siirtyminen energiatehokkaiden laitteiden käyttöön. Osa palkansaajista nosti esille tavoitteen jätteen vähentämisestä”, Pärnänen lisää.
Työn ekologinen kestävyys määriteltiin tutkimuksessa seuraavasti: työn ekologinen kestävyys tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä ihmisten taloudellisten ja aineellisten toimintojen sopeuttamista maapallon luonnonvarojen riittävyyteen ja luonnon sietokykyyn.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna PärnänenErikoistutkija
Puh:029 551 3795anna.parnanen@stat.fiHanna SutelaErikoistutkija
Puh:029 551 2907hanna.sutela@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Joka kymmenes havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa20.12.2024 10:05:27 EET | Tiedote
Miltei joka kymmenes 16–74-vuotias on havainnut tai kokenut kunniaan liittyvää väkivaltaa Suomessa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa koetaan ja havaitaan ikäryhmittäin tarkasteltuna eniten nuorimpien joukossa eli 16–34-vuotiaiden ikäryhmissä.
Työolotutkimus: Jo joka kymmenes palkansaaja käyttää tekoälyä apuna työssään17.12.2024 08:38:52 EET | Tiedote
Reilulla neljänneksellä (28 %) palkansaajista oli työpaikalla käytössä tekoälyyn perustuvaa teknologiaa, kuten chatbotteja, virtuaalisia avustajia, puheentunnistusta, konenäköä, konekääntämistä tai koneoppimiseen perustuvaa data-analyysia syksyllä 2023. Lisäksi noin joka kymmenes oli itse tekemisissä tekoälyn kanssa.
Muistutuskutsu 17.12.: Uusi työolotutkimus kertoo työelämästä murrosten keskellä12.12.2024 08:50:43 EET | Kutsu
Vihreä siirtymä, tekoäly, lisääntynyt etätyö, koronakriisin jäljet, muutokset työmarkkinoiden rakenteissa... Miten suomalaiset palkansaajat kokevat työnsä murroksen keskellä? Mitä myönteistä ja mitä kielteistä työoloissa on nähtävissä?
Yhä harvempi uusi ylioppilas jatkaa välittömästi opintojaan12.12.2024 08:03:07 EET | Uutinen
Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle valmistumisvuonnaan. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden osuus kasvoi noin 1,5 prosenttiyksikköä edeltävästä vuodesta.
Joka neljäs suomalainen on kokenut vainoamista5.12.2024 08:11:53 EET | Tiedote
Joka kolmas (30 %) nainen ja joka viides (19 %) mies on kokenut vainoamista jossain vaiheessa elämäänsä. Vainoamista kokevat tyypillisimmin naiset ja alle 35-vuotiaat. Sekä naisten että miesten kokemassa vainoamisessa tekijä on tyypillisimmin mies. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus osoittaa, että sekä parisuhteissa että niiden ulkopuolella tapahtuva vainoaminen on yleistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme