Säteilyturvakeskus havaitsi vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita Imatran ilman hiukkasnäytteissä
Imatralla kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä on havaittu vähäisiä pitoisuuksia radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Pitoisuudet ovat merkityksettömän pieniä, eivätkä aiheuta säteilyvaaraa ihmisille tai ympäristölle.
Säteilyturvakeskus (STUK) havaitsi Imatralla 12.–19.9. kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Sc-46:n keskimääräinen aktiivisuuspitoisuus oli 0.9 mikroBq/m³ ja Cs-137:n 0.9 mikroBq/m³.
Radioaktiivisia aineita syntyy muun muassa ydinvoimalaitoksissa käytön aikana. Ilmaan niitä voi vapautua esimerkiksi ydinvoimalaitosten huoltotöiden aikana. Havaintojen alkuperää ei aina saada selville ja aineet ovat voineet kulkeutua Suomeen kaukaa. Imatralta havaitun Sc-46 alkuperää ei tiedetä, ja hyvin usein tämänkaltaisten pienten radioaktiivisuuspitoisuuksien lähde jääkin hämärän peittoon.
Cs-137:ää havaitaan yleisesti Suomen ulkoilmassa, sillä vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevaa laskeumaa on yhä maaperässä. Nyt havaitut hieman kohonneet Cs-137 pitoisuudet voivat edelleen olla peräisin maastopaloista Ukrainassa, kuten epäiltiin aiemmin syyskuussa tehdyissä havainnoissa, joista STUK tiedotti 18.9. Palot ovat nostaneet radioaktiivisia aineita ilmaan, ja alueen ilmaa on kulkeutunut palojen aikaan myös Suomeen.
Jatkuva säteilytilanneseuranta
STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Hiukkaskerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden pitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienet radioaktiivisten aineiden pitoisuudet, joilla ei ole merkitystä ihmisten ja ympäristön säteilyturvallisuudelle.
STUK kerää hiukkasnäytteet päivittäin Vantaalla. Muilla mittausasemilla keräys tehdään kolmesta seitsemään päivän välein. Tuloksia raportoidaan vähintään vuorokauden kestäneillä mittauksilla, normaalisti 48 tuntia, jotta näytteistä saadaan poistettua muun muassa radonista johtuvat radioaktiiviset löydökset. Tarkemmin ympäristön valvonnasta on kerrottu STUKin verkkosivustolla: https://stuk.fi/ulkoilman-radioaktiiviset-aineet
Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeutta valvotaan reaaliaikaisella ja kattavalla mittausasemaverkolla, johon kuuluu noin 255 mittausasemaa. Suomalaiset altistuvat niin luonnollisista kuin keinotekoisista lähteistä peräisin olevalle ionisoivalle säteilylle. Suomalaisten saama keskimääräinen vuotuinen säteilyannos (efektiivinen annos) on 5,9 millisievertiä (mSv). Yli puolet tästä (4 mSv) on peräisin huoneilman radonista.
Noin viidennes suomalaisten vuotuisesta säteilyannoksesta (1,1 mSv) aiheutuu muusta luonnon säteilystä. Kaiken kaikkiaan ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus on merkityksettömän pieni kokonaissäteilyaltistukseen verrattuna. Säteilytilannetta Suomessa voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa https://stuk.fi/sateilytilanne-tanaan ja teksti-tv:n sivulla 867.
Lisätietoja:
STUKin tiedote syyskuun aiemmista havainnoista (stuk.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
ylitarkastaja Tero Karhunen, p. (09) 759 88 612
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Lyhyesti STUKista
Säteilyturvakeskus (STUK) on säteily- ja ydinturvallisuutta valvova viranomainen. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUKissa on noin 320 työntekijää.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)
Yhä vähemmän säteileviä ihmisiä11.11.2024 11:37:55 EET | Tiedote
Säteilyturvakeskus mittaa tällä viikolla Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella yliopiston työntekijöiden ja opiskelijoiden radioaktiivisuutta. Ensi viikolla mittauksia tehdään Tampereella ja vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa Rovaniemellä.
De nordiska länderna bekämpar radonets skadliga effekter på lite olika sätt16.10.2024 11:37:16 EEST | Pressmeddelande
Radioaktivt radon är ett problem som påverkar människors hälsa i Norden. En ny rapport ger en översikt över hanteringen av radonrisker i olika länder och utreder likheter och skillnader mellan metoderna.
Pohjoismaat torjuvat radonin haittoja eri keinoin16.10.2024 11:37:16 EEST | Tiedote
Radioaktiivinen radon on ihmisten terveyteen vaikuttava ongelma Pohjoismaissa. Tuore raportti antaa yleiskuvan radonin aiheuttamien riskien hallinnasta eri maissa ja selvittää menetelmien samankaltaisuuksia ja eroja.
The Nordic countries use slightly different methods to prevent radon harm16.10.2024 11:37:16 EEST | Press release
Radioactive radon is a problem affecting human health in the Nordic countries. A recent report provides an overview of the management of radon-related risks in different countries and examines the similarities and differences between the methods.
STUK påminde arbetsplatser i Lahtis att utföra radonmätningar26.9.2024 11:33:45 EEST | Pressmeddelande
Arbetsgivaren ansvarar för radonsäkerheten på arbetsplatsen, liksom för andra arbetssäkerhetsfrågor. Strålsäkerhetscentralens nyligen avslutade övervakningsprojekt i Lahtis avslöjade att de lagstadgade radonutredningarna dock lätt förblir ogjorda utan handledning och påminnelser från myndigheten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme