Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Vakavasti sairas lapsi voi Helsingissä osallistua opetukseen koulurobotin välityksellä: ”Tämä on ihana juttu”

Jaa

Helsingin kaupunki hankki lukuvuoden alusta kolme koulurobottia, joiden avulla oppilas näkee kotoa käsin oman koululuokkansa. Hän voi osallistua opetukseen viittaamalla, vastaamalla ja tekemällä yhdessä tehtäviä luokkatovereidensa kanssa, vaikka ei infektioriskin vuoksi voi mennä kouluun.

Ina Kivalo pitelee koulurobottia käsissään.
Ina Kivalo esitelee koulurobottia Uudessa lastensairaalassa. Roni Rekomaa/ Helsingin kaupunki

Robotti on pieni, kevyt ja valkoinen ja mahtuu reppuun, jossa sitä voi kuljettaa. Se asetetaan koululuokassa pulpetin päälle. Toisessa päässä kotona istuu helsinkiläinen pitkäaikaissairas lapsi, joka ohjaa robottia padin avulla.

– Kun aktiivihoito esimerkiksi leukemiassa tai luusyövässä päättyy, oppilas ei voi infektioriskin vuoksi mennä kouluun. Oppilaat ovat kuitenkin jaksavia ja pystyvät opiskelemaan. Robotti toimii apuna siinä, että he pääsevät kiinni omaan kouluunsa, kertoo erityisopettaja Ina Kivalo.

Kivalo työskentelee sairaalakouluna tunnetun Sophie Mannerheimin koulun erityisopettajana. Monet hänen oppilaistaan ovat syöpä- tai elinsiirtopotilaita, jotka tarvitsevat pitkiä aikoja opetuksen erityisjärjestelyjä. On tärkeä muistaa, että oppilaalla on oppivelvollisuus sairastumisestaan huolimatta.

Sairaalajakson aikana oppilas saa opetusta sairaalakoulusta. Kun oppilas kotiutuu, hän ei voi infektioriskin vuoksi mennä kouluun, jolloin hänen oman koulunsa tulee järjestää opetusta kotiin. Oppilaalla on nyt mahdollisuus opiskella ja olla yhteydessä kouluunsa ja luokkatovereihinsa koulurobotin avulla, mikäli oppilas, huoltajat ja koulu tahtovat.

Helpottaa paluuta kouluun

Koulurobotti voi olla monella tavalla hyödyksi siirtymässä. Kun lapsi on ollut pitkään poissa koulusta, paluu sinne voi jännittää. Robotti voi helpottaa paluuta, kun oppilas pääsee sen avulla oman luokkansa toimintaan mukaan, vaikka olisikin vielä fyysisesti poissa lähiopetuksesta.

– Koulunkäynti on paljon muutakin kuin matematiikan ja englannin oppimista. Yhteisöllisyys, kommunikaatio ja kaverisuhteiden ylläpitäminen on tärkeää. Hän pääsee yhteisöön mukaan, esimerkiksi välitunteihin, retkiin ja koulun monenlaisiin tapahtumiin, Kivalo luettelee robotin avulla osallistumisen hyötyjä.

Robotteja on jo käytössä kolmessa Helsingin kaupungin koulussa. Yksi niistä on Poikkilaakson ala-asteen koulu Jollaksessa.

Paritehtäviä robotin välityksellä

Luokanopettaja Kanerva Koski aloittelee Poikkilaaksossa aamulla matematiikantuntia. Oppilaat saapuvat luokkaan tervehtimällä opettajaa itse valitsemallaan tavalla: moikkaamalla, halaamalla, jalkapotkulla, tanssilla tai high fivella.

Luokassa käy vilkas puheensorina, kun Koski antaa sanallisia tehtäviä laskea mansikoiden hintaa. Matematiikantunnilla on mukana myös oppilas, joka osallistuu opetukseen kotoaan, robotin välityksellä. Hän voi ohjata robottia pyörimään pulpetilla 360 astetta, jotta hän näkee ja kuulee mitä opettaja ja luokkatoverit sanovat.

Kun lapsi viittaa ja haluaa vastata, robotin vihreä valo vilkkuu. Sininen valo tarkoittaa, ettei oppilas juuri nyt voi osallistua opetukseen eli hän on hetkellisesti jossain muualla kuten lepäämässä.

Robotin avulla oppilas voi osoittaa myös tunnetiloja, valitsemalla emojin padilta. Silloin robotti osoittaa silmillään olevansa mietteliäs, iloinen, surullinen – tai tavallinen. Robotti ei voi tallentaa ääntä tai kuvaa eikä lähettää sitä eteenpäin. Se toimii yksisuuntaisesti siten, että oppilas näkee kaiken, mutta muut eivät näe häntä.

– Onko sinulla matikan kirja esillä, Koski tarkistaa ja saa robotin kaiuttimesta heti vastauksen.

– Joo.

Opettaja ohjaa häntä hetken yksilöllisesti ja antaa sitten koko luokalle paritehtävän. Robotin avulla osallistuva lapsi saa myös parin, ja he ratkovat yhdessä sanallisia tehtäviä. Kun laskut menevät oikein, oppilas osoittaa robotin avulla olevansa iloinen.

Sitten on pienen jumppatuokion aika. Kaksoistunnilla ei ole välituntia, ja on tärkeää liikkua, jotta aivot saavat lisää virtaa.

– Nyt jos jaksat, osallistu hyppytuokioon, Koski ohjeistaa etänä olevaa oppilasta, kun musiikki alkaa ja kaikki luokassa ryhtyvät pomppimaan.

Kaksi tuntia päivässä

Robottitunteja on Poikkilaakson ala-asteella kaksi oppituntia päivässä. Kanerva Koski ja hänen työparinsa käyvät kumpikin kerran viikossa myös oppilaan kotona antamassa hänelle opetusta.

Ina Kivalo painottaa sitä, että robotin käyttö kannattaa aloittaa hiljakseen, sillä se vaatii puolin ja toisin harjoittelua. Käytön ei ole tarkoitus kuormittaa ketään.

Helsingissä ei ole rajattu robotin käyttöaikaa oppilasta kohden. Jollain se voi olla muutamia viikkoja, jollain toisella puolikin vuotta. Kun oppilas palaa lähiopetukseen, robotti jatkaa matkaansa seuraavalle sitä tarvitsevalle oppilaalle.

– Tämä on ihana juttu, että oppilas voi osallistua näin opetukseen. Hän on ollut aktiivinen ja viittaa tunnilla. On surullista, että hän on sairaana ja joutuu olemaan poissa koulusta. Keskustelen paljon oppilaan ja hänen perheensä kanssa siitä, miltä robotin kautta osallistuminen tuntuu ja pyydän palautetta, Koski kertoo.

Mukana koulun retkillä

Lukuvuoden alussa luokka teki retken Tullisaaren puistoon, jolloin opettajat esittelivät robotin oppilaille ensi kertaa. Lapset saivat vuorollaan tutustua robottiin läheltä, moikkailla sen välityksellä luokkatoveriaan ja kantaa ”häntä” eli robottia repussa.

Poikkilaakson oppilaat tottuivat uuteen asiaan nopeasti ja ovat myös ylpeitä siitä, että juuri heidän luokassaan on robotti. Tulevaisuudessa luokkakaveri voisi päästä robotin avulla heidän mukaansa myös välitunneille, Koski miettii.

– Robotti on vain yksi osa lisää kaikkeen siihen, mitä luokassa on ja tapahtuu. Meillä on hyvin joustavat opetusjärjestelyt luokassa ja erilaisia tukimuotoja käytössä, Koski sanoo.

Koulurobotti on pedagoginen ratkaisu, ei lääketieteellinen tai tekninen. Se luo uudenlaisia mahdollisuuksia lapsen osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle erikoistilanteissa.

– Koulu tuo toivoa ja tulevaisuutta. Oppilas saa muuta ajateltavaa, kun hän tekee samaa asiaa kuin muut ja pääsee osallistumaan luokkatovereidensa kanssa mukaviin yhteisiin toimintoihin. Se myös muistuttaa muuta luokkaa siitä, että meillä on tällainen oppilas. Ja oppilaat näkevät, että tekniikka on totta ja sitä voidaan käyttää arjessa, Kivalo sanoo.

Oppilas%20istuu%20luokassa%20ja%20tekee%20teht%E4vi%E4.%20H%E4nen%20pulpetillaan%20on%20koulurobotti.
Paritehtävät onnistuvat luokassa myös robotin välityksellä. Helsingin kaupunki
Kanerva%20Koski%20luokan%20edess%E4.%20Ensimm%E4isell%E4%20pulpetilla%20on%20koulurobotti.
Luokanopettaja Kanerva Koski huomioi opetustilanteessa kaikki oppilaansa, myös robotin välityksellä osallistuvan. Helsingin kaupunki
Kuva%20luokasta%20opetustilanteessa.
Poikkilaakson ala-asteen oppilaat ovat jo tottuneet koulurobottiin. Helsingin kaupunki
Robotti%20p%F6yd%E4ll%E4%2C%20taustalla%20Ina%20Kivalo
Koulurobotti on niin pieni, että se kulkee mukana helposti repussa. Roni Rekomaa/ Helsingin kaupunki
Ina%20Kivalo%20pitelee%20robottia.
Helsingin kaupunki omistaa kolme koulurobottia. Roni Rekomaa / Helsingin kaupunki
Koulurobotti
Robotin sisään on rakennettu mikrofoni, kaiutin ja kamera. Roni Rekomaa/ Helsingin kaupunki

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Oppilas istuu luokassa ja tekee tehtäviä. Hänen pulpetillaan on koulurobotti.
Paritehtävät onnistuvat luokassa myös robotin välityksellä.
Helsingin kaupunki
Lataa
Kanerva Koski luokan edessä. Ensimmäisellä pulpetilla on koulurobotti.
Luokanopettaja Kanerva Koski huomioi opetustilanteessa kaikki oppilaansa, myös robotin välityksellä osallistuvan.
Helsingin kaupunki
Lataa
Ina Kivalo pitelee koulurobottia käsissään.
Ina Kivalo esitelee koulurobottia Uudessa lastensairaalassa.
Roni Rekomaa/ Helsingin kaupunki
Lataa
Kuva luokasta opetustilanteessa.
Poikkilaakson ala-asteen oppilaat ovat jo tottuneet koulurobottiin.
Helsingin kaupunki
Lataa
Robotti pöydällä, taustalla Ina Kivalo
Koulurobotti on niin pieni, että se kulkee mukana helposti repussa.
Roni Rekomaa/ Helsingin kaupunki
Lataa
Ina Kivalo pitelee robottia.
Helsingin kaupunki omistaa kolme koulurobottia.
Roni Rekomaa / Helsingin kaupunki
Lataa
Koulurobotti
Robotin sisään on rakennettu mikrofoni, kaiutin ja kamera.
Roni Rekomaa/ Helsingin kaupunki
Lataa

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huolehtii Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta, suomenkielisestä ammatillisesta koulutuksesta sekä vapaasta sivistystyöstä. Seuraa meitä @HelsinkiOppii, @tyovaenopisto, @Hforsarbis ja @StadinAO

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Ennakkotiedote: Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunta kokoontuu tiistaina 12.11.20248.11.2024 13:18:15 EET | Tiedote

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan seuraava kokous pidetään tiistaina 12. marraskuuta klo 16.15. Kokouksen esityslista on julkaistu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan verkkosivuilla. Esityslistalla on muun muassa toimialan talousarvion 2024 kolmas toteutumisennuste sekä lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta perusopetuslain muuttamisesta koskien puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttöä. Lisäksi esityslistalla on useita tilahankkeita: päätös ruotsinkielisen päiväkodin perustamisesta Kallion peruspiiriin, Linjojen osa-alueelle osoitteeseen Ensi Linja 1 lausunto Alppilassa osoitteessa Sturenkatu 6 sijaitsevaan Åshöjdens grundskola-koulurakennukseen sijoittuvien erityisopetustilojen hankesuunnitelmasta päätös Pitäjänmäkeen osoitteeseen Viinenkuja 6 toteutettavan peruskoulun ja päiväkodin perusparannuksen ja laajennuksen tarveselvityksestä päätös kulttuurikeskus Stoan perusparannukseen ja laajennukseen sijoittuvien työväenopiston ja Arbiksen tilojen tarveselvit

Helsinki torjuu lähisuhdeväkivaltaa – kampanja lisää tietoisuutta, näin haet apua4.11.2024 10:02:51 EET | Tiedote

Väestötutkimuksen mukaan 16–74-vuotiaista suomalaisista 44 % on kokenut parisuhdeväkivaltaa ja 65 % lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa. Naisista 48 % ja miehistä 39 % oli kokenut parisuhdeväkivaltaa. THL:n Kouluterveyskyselystä vuodelta 2023 käy ilmi, että noin yksi viidestä neljäs- ja viidesluokkalaisesta helsinkiläisestä pojasta on kokenut fyysistä väkivaltaa edellisen vuoden aikana. Lähes puolet helsinkiläisistä kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä on kokenut henkistä väkivaltaa heistä huolta pitävien aikuisten taholta. Pieni osa väkivallasta päätyy rikostilastoihin ja vain osa hakee apua väkivaltaan. Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoista käy ilmi, että Helsingissä viranomaisten tietoon tulleita yli 18-vuotiaita pari- ja lähisuhdeväkivallan uhreja on tilastoitu 1214 vuonna 2023. Miehiä tilastoitiin 9 % enemmän ja naisia 3 % vähemmän kuin edellisvuonna. Uhreista naisia oli 70 % ja miehiä 30 %. 0–17-vuotiaita uhreja tilastoitiin 334. Tämä oli 28 % enemmän kuin edellis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye